Eläkeläisten verotus kaipaa pikaista uudistamista

Moni eläkkeelle jäävä kokee jäätävän yllätyksen, kun uuden verokortin ennakonpidätysprosentti ei juurikaan laske verrattuna palkkatyön verotukseen, vaikka bruttoeläkkeen määrä on vain keskimäärin 60 prosenttia työtulosta. Myös vuoden vaihteessa eläkkeisiin tuleva korotus jää monelta eläkkeensaajalta mitättömäksi, sillä veroaste nousee samassa suhteessa. Kaiken lisäksi tilannetta hämmentää se, jos eläkeläinen tekee vaikkapa osa-aikaista palkkatyötä. Työstä saatu palkkatulo lasketaan yhteen eläketulon kanssa ja näin eläkkeestä perittävä vero nousee vielä entisestään, eikä palkkatyöstä jää käteen juuri mitään.

Mielestäni eläkeläisten verotussysteemi kaipaa pikaista uudistamista. Eläkeläiset ovat palkkatyönsä aikana maksaneet veronsa kiltisti, eikä miltään kantilta tarkasteltuna ole reilua se, että valtio haukkaa pienistä eläkkeistä yhä vain enemmän. Eläkeläisten veroastetta on pystyttävä laskemaan alaspäin lainsäädännön keinoin. Muutoksen lähtökohtana tulee olla veroasteen laskemisen lisäksi se, että eläkeläisenä tehdystä työstä saatua bruttotuloa verotetaan eläkkeestä erillisenä eränä.

Tänä päivänä monella alalla koetaan työvoimapulaa. Moni eläkeläinen pohtii vaikkapa vain osittaista työhön paluuta tai jaksoluontoista työtä, mikä helpottaisi vaikkapa hoitoalan tilannetta merkittävästi. Usein työhaaveet karahtavat kuitenkin kiville viimeistään sen jälkeen, kun eläkeläinen ottaa yhteyttä verottajaan. Miksi ihmeessä tehdä työtä, jos siitä ei jää käteen juuri mitään? Aiheellinen kysymys ja tilanne pitää korjata nopeasti. Meillä ei ole varaa pitää ammattitaitoista työreserviä työelämän ulkopuolella liian kireän verotuksen takia.


Kari Kulmala, kok
eduskuntavaaliehdokas

Sanomalehti Karjalainen 19.11.2022

Koti-Karjala 23.11.2022

Iisalmen Sanomat 26.11.2022

Lieksan Lehti 28.11.2022

Somehäirinnästä tai -uhkailusta kannattaa yleensä tehdä tutkintapyyntö

Ehkä poliisiammatistani johtuen saan virka-ajan ulkopuolellakin paljon ilmoituksia muun muassa häirinnästä ja uhkailusta sosiaalisessa mediassa. Tällaista toimintaa kohdistuu tällä hetkellä erityisesti Suomessa asuviin venäläisiin ja heidän perheenjäseniinsä. Olen ohjeistanut kaikkia kysyjiä, että somehäirinnästä kannattaa tehdä tutkintapyyntö poliisille, vaikka tutkinta-ajat olisivatkin pitkiä tai kyseessä ei lopulta olisikaan rikos. Tutkintapyynnöllä on monesti ennalta estävä vaikutus. Häiritsevä käyttäytyminen loppuu tai ainakin vähenee tutkintapyynnön tai poliisin vierailun jälkeen.

Somessa tapahtuvaa häirintää tutkitaan yleensä kunnianloukkauksena, vainoamisena, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisenä tai jopa laittomana uhkauksena. Nämä rikokset ovat asianomistajarikoksia vainoamista lukuun ottamatta. Tämä tarkoittaa, että asianomistajarikoksen esitutkinta edellyttää pääsääntöisesti asianomistajan rangaistusvaatimusta. Toisen puolesta ei siis voi tehdä tutkintapyyntöä.

Poliisissa esitutkintakynnys ei välttämättä ylity, mikäli tapauksesta ei ole saatavilla tarpeeksi faktatietoa. Olisikin erittäin tärkeää tallentaa viestin lähettäjän URL-osoite, viestit, kuvat ja muu materiaali, minkä kokee häirinnäksi tai uhkaukseksi itselleen.

Myös sosiaalisen median alustoilla on vastuu. Niiden tulee tiedon saatuaan puuttua asiaan. Kun huomaa häiriköintiä sosiaalisen median alustoilla, tulee niille ilmoittaa asiasta. Ellei näin tee, alustat eivät tiedä puuttua häiriköinteihin. Profiilien ilmiantaminen some-alustoille onkin siis erittäin tärkeä ensitoimenpide somehäirintätapauksissa.

Suomessa, erityisesti meillä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, asuu paljon venäläistaustaisia, joita ei voi mitenkään syyllistää Putinin tai Kremlin teoista. Sosiaalisessa mediassa on pelisäännöt joita tulee noudattaa, niin viestin lähettäjän kuin sosiaalisen mediankin.

Kari Kulmala, Rääkkylä

eduskuntavaaliehdokas, kok

4.11.2022 Sanomalehti Karjalainen

Varautuminen kriiseihin on viisautta

Ukrainan sota näyttäisi kulkevan kohti pahempaa. Venäjän tavoitteena on Ukrainassa selvästi kansanmurha, jota pystymme seuraamaan joka päivä medioista. Ukrainalaisten kansanmurha heijastuu myös Suomeen. Reserviläisjärjestöihin tulee uusia jäseniä jatkuvasti, ja vapaaehtoisille maanpuolustuskursseille on tungosta. Pidän tätä hyvänä, koska reserviläistoiminta ja vapaaehtoinen maanpuolustus tukevat Suomen maanpuolustusta. Suomi on aina puolustamisen arvoinen maa! Jokainen meistä on tärkeä ja jokaiselle löytyy kriisin aikana tehtävä, vaikka sitä joku saattaa epäillä.

Tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu suoranaista sodan uhkaa. Tämän on meille vakuuttanut moneen kertaan maailmallakin erittäin arvostettu puolustusvoimiemme ylipäällikkö, presidentti Sauli Niinistö. Viimeksi 11.10. Oslossa hän painotti varautumisen tarvetta ja kertoi, että ”sellaista viisautta kannattaa harjoittaa, että vähän miettii, mitä tässä voi sattua ja mitä minä juuri silloin voin tehdä”. Presidentin puheessa piilee jälleen erittäin suuri viisaus!

Tällä hetkellä yksi tärkeimmistä asioista on huolehtia oman ja läheisen kodin kotivarasta. Se tarkoittaa varmuusvarastoa, millä turvataan kodin selviytyminen poikkeusoloissa. On myös hyvä miettiä ennakkoon, mitä tekee silloin, kun tulee sähkökatkos, tietokoneyhteydet ovat poikki eikä älykännykkäkään toimi, ruokakaapin hyllyt ovat tyhjät tai juomavesi on saastunut. Yksikin näistä aiheuttaa nykyaikana jo jonkinlaisen katastrofin taloudessa.

Tietokoneyhteyksiä huomattavasti tärkeämpää on, että taloudessa on lämpimiä vaatteita ja puhdasta juomavettä sekä ruokaa useaksi päiväksi. Käteistä rahaakin olisi hyvä olla, että voi tehdä edes vaihtokauppaa pakollisista tarvikkeista. Sähkökatkon tai kyberhäiriöiden aikana ei edes käteisellä saa maksettua ostoksia ruokakaupassa. Tästä on omakohtaisia kokemuksia tältä vuodelta.

Ukrainan tilanteesta voimme ottaa oppia. Kovin moni ei vielä vuosi sitten tiennyt, mitä on tulossa. Varautuminen talouksissa on viisautta, ei liioittelua.  

Kari Kulmala, Rääkkylä

eduskuntavaaliehdokas, kok

Karjalainen 21.10.2022

Automiiteillä voi olla kohtalokkaat seuraukset

Tilastojen mukaan nuoret kuljettajat ovat edelleen ikäryhmänsä kokoon suhteutettuna yliedustettuina niin onnettomuus- kuin uhritilastoissakin. Heidän aiheuttamat onnettomuudet painottuvat viikonloppuihin ja monesti autoissa on samanikäisiä matkustajia. Samalla on hyvä muistuttaa, että ikäluokan tällainen epäsuotuisa liikennekäyttäytyminen koskee vain pientä osaa nuorista kuljettajista, myös 17-vuotiaista autonkuljettajista.

Viime vuosina ovat yleistyneet erityisesti viikonloppuisin mopojen, moottoripyörien ja saksalaisvalmisteisten merkkien automiitit. Näissä nuoriso kokoontuu viettämään iltaa muun muassa kauppakeskusten piha-alueille. Automiitteihin tullaan kutsuttuna maakuntarajojenkin takaa ja tapahtuman tarkoituksena on pääsääntöisesti porukalla vain kaahata ja polttaa kumia näytöstyyliin. Tapahtumissa voi olla hyvinkin satoja ajoneuvoja.

Toiminta tapahtumissa on hyvin järjestelmällistä. Heillä on omat tiedustelijat, jotka seuraavat koko ajan missä poliisiautot liikkuvat, olivatpa nämä poliisitunnuksin olevia tai siviilimallisia poliisiautoja. Siellä missä tiedustelijoiden mukaan poliisiautoja ei ole, poltetaan kumia ja kaahataan muiden katsoessa ympärillä. Tällaisissa tapahtumassa on suuri vaara, että ajoneuvo lähtee nuoren ja kokemattoman kuljettajan käsistä ja törmää ympärillä oleviin katselijoihin.

Poliisilla on varsin rajalliset mahdollisuudet puuttua tällaiseen toimintaan. Valvontaa tehdään hälytystehtävien lomassa. Viikon alussa voimme lukea maakuntalehdistä, millaista toiminta on ollut ja millaisia ylinopeuksia on maakunnassa ajettu. Valitettavasti näissä uutisoinneissa näkyvät vain ne tapaukset, jotka päätyvät aikanaan käräjille. Uutisoinneissa eivät näy ne tapaukset, joissa poliisi on ottanut kuljettajalta ajo-oikeuden pois. Näitä tapauksia on kaikista tapauksista vähintään kaksi kolmasosaa.

Moottorikäyttöistä ajoneuvoa ei tunnetusti ajeta ajokortilla tai rekisterikilvillä, jotka poliisi on jo ottanut pois. Ajoneuvoa ajetaan, kun kuljettaja katsoo siihen olevan tarvetta. Pidän edelleen ongelmakuljettajiin kohdistuvaa ajoneuvon takavarikointia ja sen myötä valtiolle menettämistä tärkeänä toimenpiteenä.

Kari Kulmala, Rääkkylä

eduskuntavaaliehdokas, kok

Karjalainen 27.9.2022

Metsästysharrastus mahdollistettava uusillekin metsästäjille

Meillä Suomessa metsästysoikeus on sidottu varsin tiukasti maanomistukseen. Ellet omista maata, metsästysharrastuksen harjoittaminen voi olla oman kunnan alueella erittäin haastavaa. Maanomistajalla on oikeus metsästää ja määrätä metsästyksestä omilla maillaan, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Monesti maanomistajat vuokraavat maansa metsästysoikeuden paikalliselle metsästysseuralle ja näin tulisi olla jatkossakin. Tällöin metsästysseurat voivat myydä myös vieraskortteja, jolloin seuran jäsenen mukana voi metsästää seuraan kuulumaton metsästäjä.

Metsästys viehättää entistä enemmän koiraharrastajia, nuoria sekä naisia ja tässä näen suuret mahdollisuudet entistä paremmalle metsästyskulttuurille. Monella metsästys kulkee maakunnassamme suvussa ja on luonnollinen valinta harrastukseksi. Metsästykseen ja koiraharrastukseen kasvetaan mukaan. Näkisin hyvänä, että koulujen opetussuunnitelmiin kuuluisi erä- ja metsästäjäkurssit valinnaisaineina. Tällä mahdollistettaisiin nuorelle koululaiselle oikeanlainen tiedonsaanti perinteisestä suomalaisesta eränkäynnistä.

Elokuun alussa monet metsästysseurat pitävät vuosikokouksiaan. Kokouksissa päätetään myös uusista seuran jäsenistä. Toivon, ettei kokouksissa ketään jätetä perusteettomasti hyväksymättä seuran jäseneksi. Tarvitsemme jatkossakin uusia hirvimiehiä ja -naisia. Tämäkin olisi kokouksissa hyvä muistaa, eikä pitää kynsin hampain kiinni omista oikeuksista ja vuosikymmeniä tehdyistä seuran säännöistä. Metsästysharrastus muuttuu jatkuvasti ja monen seuran säännöt vaativat vielä päivitystä 2000-luvulle.

Metsästyskulttuurissamme arvostetaan eettisyyttä, saaliin kunnioittavaa käsittelyä sekä hyviä metsästystapoja. Tätä perinnettä meidän tulee opettaa jatkossakin jälkipolvillemme ja mahdollistaa myös maattomien metsästäjien metsästys.

Kari Kulmala, metsästäjä

eduskuntavaaliehdokas (kok) Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 4.8.2022

Lieksan Lehti 8.8.2022

Hoitoalan työolot ja palkkaus kuntoon alan turvaamiseksi

Hoitohenkilöstön henkilöstövaje on ollut tänä kesänä vaikea muun muassa terveyskeskussairaaloissa,  kotihoidossa sekä ikäihmisten asumispalveluissa. Henkilöstövaje hankaloittaa koko palveluketjun toimintaa. Monessa terveyskeskussairaalassa on jouduttu sulkemaan osastoja useamman kuukauden ajaksi. Tällöin suurin paine kohdistuu jälleen keskussairaalaan ja sen kesäaikana ruuhkautuneeseen toimintaan. Tähän olemme tottuneet jo aikaisempina vuosina ja kiltisti odottaneet päättäjiltä oikeita päätöksiä ja parempia aikoja. Onko sellaisia näköpiirissä?

Perusongelma on henkilöstön saatavuus ja ns. pitovoima, mitkä ovat olleet jo useamman vuoden ongelmia koko sote-alalla. Mielestäni työolojen kehittäminen sekä palkkojen korottaminen koko sote-alalla ovat aivan keskeisiä keinoja, millä henkilöstöpulasta kärsivää alaa tulee lähteä elvyttämään. Työstä saatava asianmukainen korvaus lisää alan veto- ja pitovoimaa ja tuo alalle uusia ja hoitotyöstä jo karanneita työntekijöitä takaisin.

Hoitotyön opiskelijoiksi on ollut vielä viime vuosina kohtuullisen hyvin hakijoita. Valtakunnallisesti on kuitenkin nähtävissä erityisesti sairaanhoitajakoulutukseen hakeutuvien vetovoiman heikkenemistä.

Poliisin ja hoitohenkilöstön koulutus ovat ammattikorkeakoulupohjaisia. Molempiin koulutuksiin kuuluu pitkät harjoittelujaksot työssä. Kun poliisiksi opiskeleva lähtee työharjoitteluun, hän saa siitä opiskeluajan palkan, mahdolliset haittatyökorvaukset ja joskus jopa päivärahan. Myös opiskelijan ohjaaja saa ohjaamisesta korvauksen. Näin tulee ollakin, koska yhdessähän samoilla työtehtävillä pelätään ja myös iloitaan.

Hoitajaksi opiskeleva tekee työtä talkoilla ja pelkällä ammattiylpeydellä. Ammattikorkeakoulut maksavat yli kahdeksan miljoonaa euroa sote-harjoitteluista eri yrityksille ja julkisille toimijoille. Eikö tästä rahasta liikenisi vähän hoitoalan opiskelijoillekin?  

Hoitoalan koulutukseen on mahdollista saada muutoksia, mikäli niin haluamme. Muutoksella olisi kyse nimen omaan yhdenvertaisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja arvostuksesta hoitoalaa kohtaan.   

Hoitajapula ei lähde juhlapuheilla, eikä edes käskemällä. Se lähtee arvostuksella ja arvostus lähtee aina teoista. Teot ovat olleet vuosien mittaan vähissä, olipa hallituskokoonpano mikä tahansa.

Kari Kulmala, Rääkkylä

Aluevaltuuston jäsen

Eduskuntavaaliehdokas (kok)

Kotiseutu-uutiset 20.7.2022

Sanomalehti Karjalainen 25.7.2022 (Otsikko muutettu toimituksen toimesta)

Koti-Karjala 27.7.2022

Jyrkkä ”EI” joutsenen metsästykselle

Keskusta hyväksyi puoluekokouksessaan nuoriso-osastonsa esityksen laulujoutsenen kannanhoidollisen metsästyksen sallimiseksi. Samalla se niin sanotusti ampui itseään jalkaan. EU-säännökset kieltävät laulujoutsenen metsästämisen tai edes häirinnän. Tiedän hyvin laulujoutsenten aiheuttamat haitat maanviljelylle tai muille vesilinnuille, mutta niitä ei voi mitenkään verrata valkoposkihanhien tekemiin tuhoihin. Valkoposkihanhien tekemät tuhot ovat tuhatkertaisia laulujoutsenten tekemiin tuhoihin nähden, eikä hanhiongelman ratkaisu ole edes näköpiirissä.  

Maakunnassa on ollut oma vihreiden ympäristöministeri kaksi vuotta. Keskustalla on ollut myös lähes 10 vuotta oma maa- ja metsätalousministeri ja saman valiokunnan puheenjohtaja. Luulisi, että heidän aloitteesta saadaan valkoposkihanhiongelma EU:n kanssa kuntoon. Juhlapuheiden ja työryhmien lisäksi mitään todellista ei kuitenkaan ole saatu aikaiseksi.

Itse en tule hyväksymään laulujoutsenen siirtoa edes kannanhoidollisen metsästettävien lajien listalle, vaikka lintu ei ole enää harvinainen, saati uhanalainen. Laulujoutsen on Suomen kansallislintu.

Kari Kulmala, kok, Rääkkylä

eduskuntavaaliehdokas

Sanomalehti Karjalainen 18.6.2022

Rohkeutta hallitus!

Pohjois-Karjalassa maksetaan kalliimpaa sähkösiirtomaksua kuin useissa muissa maakunnissa. Näin kerrotaan Karjalaisen 25.2 pääkirjoituksessa. Sähkönsiirtomaksuihin on tulossa korotus jo heinäkuussa, eikä sinun tarvitse tehdä asian suhteen mitään. Korotusta perustellaan tietenkin rahantarpeella, milläs muulla. Maakunnassa asuva tarvitsisi toki itsekin rahansa. Nykyhallitus voisi tehdä asian suhteen jotain, mutta kun ei osaa, halua tai ei uskalla.

Polttoaineen hinta jatkaa nousuaan. Suomen hallitus on nostanut polttoaineen hintaa ja sen myötä polttoaineveroa säännöllisesti, kun taas esimerkiksi Saksa, Ranska ja Iso-Britannia ovat samaan aikaan laskeneet polttoaineveroa kymmenillä senteillä. Hallituksen tulisikin puolittaa keskustalaisen valtiovarainministerin ohjaamana polttoainevero ja samalla ymmärtää maamme harvaan asuttujen alueiden ihmisiä, joiden on ajettava autolla töihin, harrastuksiin ym, mutta ei hallitus sitä tee.

Suomalainen maatalous on pahassa kriisissä. Öljyn hinta on kohonnut entisestään ja sen myötä nousi polttoaineiden ja lannoitteiden hinta. Jo pelkästään nämä seikat tekevät maatalouden harjoittamisen erittäin haastavaksi tälle vuodelle. Monet ovatkin vähentämässä tuotantoeläimien sekä viljellyn peltoalan määrää. Samaan aikaan ruokakaupat tekevät ennätystulosta! Tähänkin hallitus pystyisi vaikuttamaan keskustalaisen ministerin voimin, mutta kun ei osaa, halua tai ei uskalla.

Valkoposkihanhet jatkoivat matkaansa pohjoiseen ja palaavat jälleen syksyllä. Mitään konkreettista apua ei ole hanhien aiheuttamien tuhojen vähentämiseksi tullut. Drooneista ja lasertykeistä on ollut vain vähän apua. Näkisin parempana, että ne jotka haluavat suojella valkoposkihanhia, olisivat itse hätistelemässä niitä pelloilta. Nykyhallitus on selvästi vieraantunut todellisuudesta sekä myös luonnosta. Muutenhan se tekisi vihreiden ympäristöministerin johdolla päätöksiä näiden ”uhanalaisten” hanhien vahinkojen torjunnassa.

Velanotossa ja juhlapuheissa nykyhallitusta ei tarvitse opettaa, sen se osaa opettamattakin.

Kari Kulmala, kok

kunnanvaltuutettu, Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 28.5.2022

Hyökkäys siviiliväestöä kohtaan on sotarikos

Venäjän aseellinen hyökkäys itsenäiseen Ukrainaan rikkoo useita kansainvälisiä sopimuksia. Jokaisessa sodassa on olemassa oikeussääntöjä. Niitä sovelletaan aseellisissa selkkauksissa, kun konflikti on jo alkanut. Oikeussäännöt sisältävät joukon säännöksiä, jotka takaavat lapsille erityissuojelua. Kansainvälisiä säädöksiä lasten suojelemiseksi sodan aikana on laadittu jo yli sata vuotta sitten. Eri asia on, haluaako jokin valtio tällaisia sääntöjä noudattaa, vaikka olisi niihin aikaisemmin sitoutunut.

Muun muassa tahallinen hyökkäys siviiliväestöä kohtaan on sotarikos. Valtaosa sotien uhreista onkin nykyään siviilejä, naisia, vanhuksia ja lapsia. Siviiliväestöllä tulee aina olla mahdollisuus siirtyä sota-alueelta pois, myös Ukrainassa. Tämän mahdollistaminen osoittaisi sodan vastapuolelta inhimillisyyttä ja sivistystä.

Tällä hetkellä Ukrainasta on arviolta kymmenen prosenttia väestöstä siirtynyt maan rajojen ulkopuolelle, myös Suomeen. Näen hyvänä, että sotaan täysin syyttömät lapset, naiset ja vanhukset pääsevät pois sodan jaloista. Suomessa vain sodan käynyt sukupolvi tietää oikeasti, miltä tuntuu lähteä omasta kodista, ehkä viimeistä kertaa. Talvi- ja jatkosodan tai Lapin sodan jättämät haavat eivät ole sodan nähneeltä sukupolvelta vieläkään täysin umpeutuneet.

Samaan aikaan kuulee joskus puhuttavan, että Suomessa asuvien venäläisten tulisi lähteä takaisin lähtömaahansa. Tähän ei ole mitään perusteita. Suomessa asuu tuhansia perheitä, joista toinen vanhempi on venäläistaustainen. Pitäisikö meidän lähettää toinen vanhemmista Venäjälle ja samalla arvioida, kenen luokse heidän yhteiset lapsensa jäävät? Riistäisimmekö lapsilta toisen vanhemmista? Tälläkin hetkellä jo osa lapsista pelkää kertoa, että toinen vanhemmista on venäläistaustainen. Tähänkö on sivistysvaltio Suomessa menty? Ei kai meidän tarvitse mennä samalle tasolle sotaan syyttömien kohtelussa kuin naapurimaassamme?

Kari Kulmala, Rääkkylä

kunnanvaltuutettu (kok)

Sanomalehti Karjalainen 25.4.2022

(tarjottu lehteen 12.4.2022)

Oikeita päätöksiä kuljetusalan turvaamiseksi

Hallitus teki aikanaan ison virheen polttoaineveroa korottaessaan. Päätöstä perusteltiin muun muassa ilmastollisilla syillä. Päätös on lisännyt alueellista epätasa-arvoa ja heikentänyt Suomen kilpailukykyä. Pitäisi ymmärtää, että polttoaineen verotuksen korotus johtaa aina merkittävästi kasvaviin kustannuksiin paitsi maaseudulla asuville suomalaisille, myös kotimaiselle kuljetusalalle ja sen kautta teollisuudelle.

Erityisesti Suomen ulkorajojen läheisyydessä suomalaisten kuljetusyrittäjien on erittäin vaikeaa pärjätä ulkomaisten yrittäjien kanssa muun muassa polttoaine- ja palkkakuluissa. Tällä hetkellä esimerkiksi virolainen ajoneuvo voi tulla Suomeen harjoittamaan liikennöintiä ns. kabotaasisäännösten turvin. Järjestelmän mukaan ajoneuvo saapuu Suomeen ja purkaa täällä kuormansa. Tämän jälkeen yrittäjä saa ajattaa Suomessa autolla kolme kuljetusta, ennen kuin auton kuljettajineen on poistuttava maasta tai ainakin käytävä rajojemme ulkopuolella. Tällainen toiminta romuttaa suomalaisen kuljetusyrittäjän kilpailukykyä, eikä ole maamme etujen mukaista.

Pidän tärkeänä, että polttoaineveron puolittamisen lisäksi hallituksen on välittömästi luotava ammattidiesel-järjestelmä logistiikan tarpeisiin. Vain näillä toimilla voimme taata alhaisemmat kuljetuskustannukset ja Suomen kilpailukyvyn kansainvälisillä markkinoilla myös tulevaisuudessa. Suomen hallituksen pitäisi tehdä viimeinkin oikeita päätöksiä asian suhteen, eikä vain pitää juhlapuheita kuljetusalan tilaisuuksissa.

Sanomalehti Karjalainen 27.3.2022