Jyrkkä ”EI” joutsenen metsästykselle

Keskusta hyväksyi puoluekokouksessaan nuoriso-osastonsa esityksen laulujoutsenen kannanhoidollisen metsästyksen sallimiseksi. Samalla se niin sanotusti ampui itseään jalkaan. EU-säännökset kieltävät laulujoutsenen metsästämisen tai edes häirinnän. Tiedän hyvin laulujoutsenten aiheuttamat haitat maanviljelylle tai muille vesilinnuille, mutta niitä ei voi mitenkään verrata valkoposkihanhien tekemiin tuhoihin. Valkoposkihanhien tekemät tuhot ovat tuhatkertaisia laulujoutsenten tekemiin tuhoihin nähden, eikä hanhiongelman ratkaisu ole edes näköpiirissä.  

Maakunnassa on ollut oma vihreiden ympäristöministeri kaksi vuotta. Keskustalla on ollut myös lähes 10 vuotta oma maa- ja metsätalousministeri ja saman valiokunnan puheenjohtaja. Luulisi, että heidän aloitteesta saadaan valkoposkihanhiongelma EU:n kanssa kuntoon. Juhlapuheiden ja työryhmien lisäksi mitään todellista ei kuitenkaan ole saatu aikaiseksi.

Itse en tule hyväksymään laulujoutsenen siirtoa edes kannanhoidollisen metsästettävien lajien listalle, vaikka lintu ei ole enää harvinainen, saati uhanalainen. Laulujoutsen on Suomen kansallislintu.

Kari Kulmala, kok, Rääkkylä

eduskuntavaaliehdokas

Sanomalehti Karjalainen 18.6.2022

Rohkeutta hallitus!

Pohjois-Karjalassa maksetaan kalliimpaa sähkösiirtomaksua kuin useissa muissa maakunnissa. Näin kerrotaan Karjalaisen 25.2 pääkirjoituksessa. Sähkönsiirtomaksuihin on tulossa korotus jo heinäkuussa, eikä sinun tarvitse tehdä asian suhteen mitään. Korotusta perustellaan tietenkin rahantarpeella, milläs muulla. Maakunnassa asuva tarvitsisi toki itsekin rahansa. Nykyhallitus voisi tehdä asian suhteen jotain, mutta kun ei osaa, halua tai ei uskalla.

Polttoaineen hinta jatkaa nousuaan. Suomen hallitus on nostanut polttoaineen hintaa ja sen myötä polttoaineveroa säännöllisesti, kun taas esimerkiksi Saksa, Ranska ja Iso-Britannia ovat samaan aikaan laskeneet polttoaineveroa kymmenillä senteillä. Hallituksen tulisikin puolittaa keskustalaisen valtiovarainministerin ohjaamana polttoainevero ja samalla ymmärtää maamme harvaan asuttujen alueiden ihmisiä, joiden on ajettava autolla töihin, harrastuksiin ym, mutta ei hallitus sitä tee.

Suomalainen maatalous on pahassa kriisissä. Öljyn hinta on kohonnut entisestään ja sen myötä nousi polttoaineiden ja lannoitteiden hinta. Jo pelkästään nämä seikat tekevät maatalouden harjoittamisen erittäin haastavaksi tälle vuodelle. Monet ovatkin vähentämässä tuotantoeläimien sekä viljellyn peltoalan määrää. Samaan aikaan ruokakaupat tekevät ennätystulosta! Tähänkin hallitus pystyisi vaikuttamaan keskustalaisen ministerin voimin, mutta kun ei osaa, halua tai ei uskalla.

Valkoposkihanhet jatkoivat matkaansa pohjoiseen ja palaavat jälleen syksyllä. Mitään konkreettista apua ei ole hanhien aiheuttamien tuhojen vähentämiseksi tullut. Drooneista ja lasertykeistä on ollut vain vähän apua. Näkisin parempana, että ne jotka haluavat suojella valkoposkihanhia, olisivat itse hätistelemässä niitä pelloilta. Nykyhallitus on selvästi vieraantunut todellisuudesta sekä myös luonnosta. Muutenhan se tekisi vihreiden ympäristöministerin johdolla päätöksiä näiden ”uhanalaisten” hanhien vahinkojen torjunnassa.

Velanotossa ja juhlapuheissa nykyhallitusta ei tarvitse opettaa, sen se osaa opettamattakin.

Kari Kulmala, kok

kunnanvaltuutettu, Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 28.5.2022

Hyökkäys siviiliväestöä kohtaan on sotarikos

Venäjän aseellinen hyökkäys itsenäiseen Ukrainaan rikkoo useita kansainvälisiä sopimuksia. Jokaisessa sodassa on olemassa oikeussääntöjä. Niitä sovelletaan aseellisissa selkkauksissa, kun konflikti on jo alkanut. Oikeussäännöt sisältävät joukon säännöksiä, jotka takaavat lapsille erityissuojelua. Kansainvälisiä säädöksiä lasten suojelemiseksi sodan aikana on laadittu jo yli sata vuotta sitten. Eri asia on, haluaako jokin valtio tällaisia sääntöjä noudattaa, vaikka olisi niihin aikaisemmin sitoutunut.

Muun muassa tahallinen hyökkäys siviiliväestöä kohtaan on sotarikos. Valtaosa sotien uhreista onkin nykyään siviilejä, naisia, vanhuksia ja lapsia. Siviiliväestöllä tulee aina olla mahdollisuus siirtyä sota-alueelta pois, myös Ukrainassa. Tämän mahdollistaminen osoittaisi sodan vastapuolelta inhimillisyyttä ja sivistystä.

Tällä hetkellä Ukrainasta on arviolta kymmenen prosenttia väestöstä siirtynyt maan rajojen ulkopuolelle, myös Suomeen. Näen hyvänä, että sotaan täysin syyttömät lapset, naiset ja vanhukset pääsevät pois sodan jaloista. Suomessa vain sodan käynyt sukupolvi tietää oikeasti, miltä tuntuu lähteä omasta kodista, ehkä viimeistä kertaa. Talvi- ja jatkosodan tai Lapin sodan jättämät haavat eivät ole sodan nähneeltä sukupolvelta vieläkään täysin umpeutuneet.

Samaan aikaan kuulee joskus puhuttavan, että Suomessa asuvien venäläisten tulisi lähteä takaisin lähtömaahansa. Tähän ei ole mitään perusteita. Suomessa asuu tuhansia perheitä, joista toinen vanhempi on venäläistaustainen. Pitäisikö meidän lähettää toinen vanhemmista Venäjälle ja samalla arvioida, kenen luokse heidän yhteiset lapsensa jäävät? Riistäisimmekö lapsilta toisen vanhemmista? Tälläkin hetkellä jo osa lapsista pelkää kertoa, että toinen vanhemmista on venäläistaustainen. Tähänkö on sivistysvaltio Suomessa menty? Ei kai meidän tarvitse mennä samalle tasolle sotaan syyttömien kohtelussa kuin naapurimaassamme?

Kari Kulmala, Rääkkylä

kunnanvaltuutettu (kok)

Sanomalehti Karjalainen 25.4.2022

(tarjottu lehteen 12.4.2022)

Oikeita päätöksiä kuljetusalan turvaamiseksi

Hallitus teki aikanaan ison virheen polttoaineveroa korottaessaan. Päätöstä perusteltiin muun muassa ilmastollisilla syillä. Päätös on lisännyt alueellista epätasa-arvoa ja heikentänyt Suomen kilpailukykyä. Pitäisi ymmärtää, että polttoaineen verotuksen korotus johtaa aina merkittävästi kasvaviin kustannuksiin paitsi maaseudulla asuville suomalaisille, myös kotimaiselle kuljetusalalle ja sen kautta teollisuudelle.

Erityisesti Suomen ulkorajojen läheisyydessä suomalaisten kuljetusyrittäjien on erittäin vaikeaa pärjätä ulkomaisten yrittäjien kanssa muun muassa polttoaine- ja palkkakuluissa. Tällä hetkellä esimerkiksi virolainen ajoneuvo voi tulla Suomeen harjoittamaan liikennöintiä ns. kabotaasisäännösten turvin. Järjestelmän mukaan ajoneuvo saapuu Suomeen ja purkaa täällä kuormansa. Tämän jälkeen yrittäjä saa ajattaa Suomessa autolla kolme kuljetusta, ennen kuin auton kuljettajineen on poistuttava maasta tai ainakin käytävä rajojemme ulkopuolella. Tällainen toiminta romuttaa suomalaisen kuljetusyrittäjän kilpailukykyä, eikä ole maamme etujen mukaista.

Pidän tärkeänä, että polttoaineveron puolittamisen lisäksi hallituksen on välittömästi luotava ammattidiesel-järjestelmä logistiikan tarpeisiin. Vain näillä toimilla voimme taata alhaisemmat kuljetuskustannukset ja Suomen kilpailukyvyn kansainvälisillä markkinoilla myös tulevaisuudessa. Suomen hallituksen pitäisi tehdä viimeinkin oikeita päätöksiä asian suhteen, eikä vain pitää juhlapuheita kuljetusalan tilaisuuksissa.

Sanomalehti Karjalainen 27.3.2022

Suomessa asuvat venäläiset eivät hyökänneet

Putin hyökkäsi armeijoineen Ukrainaan. Tällä hetkellä monen suomalaisen sympatiat ovat ukrainalaisten puolella. Haluamme tukea heitä kaikin mahdollisin keinoin. Samalla on ymmärrettävä, ettei hyökkäyksestä syytetä tavallisia venäläisiä ihmisiä. He ovat Putinin sotaan täysin syyttömiä. Venäjällä valta on harvoilla, eikä maan poliittisessa järjestelmässä tavallinen ihminen voi kovin paljon vaikuttaa. Venäjän mediassakin kerrotaan vain se, mitä Putinin valtakoneisto haluaa kertoa.

Suomessa ja erityisesti meillä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa asuu paljon venäläistaustaisia, joita ei voi mitenkään syyllistää Putinin teoista. Pidetään huolta toisistamme!

Kari Kulmala, kok

kunnanvaltuutettu

Sanomalehti Karjalainen 5.3.2022

Jyrkkä ei kalastusta haittaavalle esitykselle

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta on lausuntokierroksella. Jätelain tuottajavastuusääntelyn piiriin sisällytettäisiin uusina tuoteryhminä muun muassa muovia sisältävät kalastusvälineet.

Pidän lakiesityksessä esitettyjä toimenpiteitä, niin kutsuttua EU:n SUP-direktiivin toimeenpanoa, ylimitoitettuna kalastuksessa syntyvän muovijätteen aiheuttamiin todellisiin ongelmiin verrattuna. Esitys koskee niin kaupallisessa kalastuksessa käytettäviä pyydyksiä (verkot, nuotat, troolit, rysät) kuin vapaa-ajankalastuksessakin käytettäviä pyyntivälineitä (vieheet, siimat, onget). SUP-direktiivi on kalastusvälineitä koskevalta osin alun perin tehty Suomesta poikkeavia kalastustapoja ajatellen. Jatkossa se ei sitä enää olisi.

Esityksen perusteet ovat suurelta osin olettamuksia ja yksittäisten henkilöiden mielipiteitä. Olen sitä mieltä, että esityksen tekijät eivät näe itsekään todellista muutostarvetta, koska esityksen perusteluihinkin on kirjattu: ”Kalastusvälinejätteen määrästä ei ole tällä hetkellä luotettavaa tutkimustietoa.” Esitys on siis tehty vailla riittävää tutkimustietoa ja oletuksella, että esitys menee automaattisesti läpi näin ”vihreänä aikana” miettimättä esimerkiksi esityksen mukanaan tuomia kustannusvaikutuksia tai hankaluuksia kalastajille.

Pidän esitettyjä toimenpiteitä erittäin vahingollisina Suomen kalastusvälineteollisuudelle sekä uhkana koko Suomen kaupallisen kalastuksen kannattavuudelle. Esitys leimaa kaikkia kalastajia ja on vaikutuksiltaan päinvastainen hallitusohjelman mukaiselle kotimaisen kalan edistämisohjelmalle.

Kari Kulmala, Rääkkylä, kok

kunnanvaltuutettu

Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan varapuheenjohtaja

Sanomalehti Karjalainen 23.2.2022

Ei Natoon ilman kansanäänestystä

Uutissuomalaisen (Karjalainen, 3.2.) mukaan 43 prosenttia suomalaisista toivoo, että eduskunta ratkaisisi Nato-jäsenyyskysymyksen ilman neuvoa antavaa kansanäänestystä. Mielestäni mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ei tule päättää ilman kansanäänestystä. Asia on niin suuri, että tarvitsemme jäsenyydelle koko kansan tuen. Uskon, että suurin osa kansasta tietäisi mistä äänestäisi, vaikka osa äänestää aina tunteella tai viimeisimmän gallupin mukaan.

Siitä, onko jäsenyyden hakeminen juuri nyt ajankohtaista, voidaan olla montaa mieltä. Mielestäni jäsenyyden hakeminen ei ole juuri nyt ajankohtaista, mutta ns. Nato-optio tulee ehdottomasti säilyttää. Turvallisuustilanne lähialueilla voi muuttua hyvinkin nopeasti ja tähän tulee voida reagoida.

Viranomaiset harjoittelevat vuosittain erilaisia valmiussuunnitelmia ja pyrkivät näin minimoimaan mahdolliset hyökkäykset tai onnettomuuksien vaikutukset. Erityisesti valmiuslaki antaa poikkeusoloissa viranomaisille lisää toimivaltuuksia valvontaan ja säännöstelyyn. Valmiuslaki tulee päivittää vastaamaan nykyhetkeä mahdollisimman pian. 

Olemme varautuneet moneen asiaan, mutta täydellinen varautuminen ei ole koskaan mahdollista. Tänäkin talvena pelkästään tykkylumi lamauttaa koko sähköverkon tietyillä alueilla. Sähkö- ja tietoliikennevarmuus on monen maan akilleenkantapää. Valitettavasti nyky-yhteiskunta on näistä riippuvainen, kuten moni maa puhtaasta vedestä. Yksi on joka tapauksessa varmaa: jo nyt Suomen mahdollinen vihollinen tietää, mihin ja miten tarvittaessa iskeä.

Kari Kulmala, kok, Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 10.2.2022

Pelastuslaitoksen toiminta turvattava

Ensihoidon, pelastustoimen sekä sitä tukevan sopimuspalokunnan resursseista sekä rahoituksesta on huolehdittava. Riittävällä rahoituksella turvataan osaava henkilöstö, kalusto sekä nykyiset pelastusasemat maakunnassamme. On hyvä ymmärtää, että nimenomaan pelastuslaitos tuottaa meille kaikille lähipalvelut palo- ja pelastuspuolella, myös harvaan asutulla alueella – ei mikään muu viranomainen, vaikka niin ehkä haluaisi.

Mikäli ihmisellä on hätä, hän soittaa hätänumeroon 112. Hätäkeskus vastaanottaa, käsittelee ja välittää tehtävän poliisi-, pelastus- tai sosiaali- ja terveystoimen viranomaisille toimenpiteitä varten. Hädän hetkellä jokainen varmasti toivoo, että puheluun vastataan mahdollisimman nopeasti eli resurssien tulee olla kunnossa jo hätäkeskuksessa.

Tällä hetkellä maakunnassamme toimii noin 30 isoa tai pientä pelastusasemaa. Sopimuspalokunnilla on erittäin tärkeä rooli koko pelastustoimen järjestelmässä erityisesti harvaan asutulla alueella. En näe minkäänlaista tarvetta pelastusasemien tai resurssien vähentämiseen uuden hyvinvointialueen muodostamisen jälkeenkään. Kyse on meidän jokaisen turvallisuudesta ja turvallisuutta tuottavista palveluista.

Pidän erittäin tärkeänä myös pelastuslaitoksen tekemää nuorisotyötä. Tällä tavoin pelastuslaitoksen on mahdollista esitellä toimintaansa sekä olla kiinnostava ja nuorisoa houkuttava työnantaja tulevaisuutta silmällä pitäen. Tällaiseen nuorisotyöhön on löydyttävä jatkossakin rahoitus ja tarvittavat resurssit.

Kari Kulmala, Rääkkylä, aluevaaliehdokas (kok)

Sanomalehti Karjalainen 30.12.2021

Koti-Karjala 5.1.2022

Kotiseutu-uutiset 5.1.2022

Arjen pienet teotkin osoittavat isänmaallisuutta

Isänmaallisuus on arvokas asia, jota voi pohtia monesta eri näkökulmasta. Sen ei tarvitse olla maailmoja syleilevää ylistystä, ylenpalttista harmoniaa tai edes perinteisten arvojen julistamista, mutta sen voi jokainen osoittaa kaikessa arjen tekemisessään. Isänmaallisuutta ei välttämättä osoita rispaantunut siniristilippu ovenpielessä tai kämmenen kokoinen leijonariipus kaulalla. Pienet teot osoittavat monesti isänmaallisuutta enemmän kuin ihmisten juhlapuheet tai isänmaalliset tunnukset.

Mielestäni isänmaallisuutta on kaikki se, mitä teemme kotimaamme ja kansalaisten yhteiseksi hyväksi. Meillä on aina ollut ja tulee jatkossakin olemaan päättäjiä, jotka toimivat pitkäjänteisesti, epäitsekkäästi ja itsensä uhraten Suomen ja Suomen kansan parhaaksi. Sellaisia päättäjiä tarvitsemme!

Isänmaallisuus näyttäytyi Suomessa korkeimmillaan sotien vaikeina vuosina. Sotien jälkeiset vuodet, ja jopa vuosikymmenet, olivat kuitenkin kokonaisuudessaan aikaa, jolloin isänmaalliset tunteet tuli pitää piilossa. Tästä piti osaltaan huolta punaisten johtama Suomen Valtiollinen poliisi, Valpo. Tämä oli vaikeaa aikaa itsenäisyyttämme puolustaneelle veteraanisukupolvelle. Vasta 1980-luvulla veteraanimme alkoivat saamaan sitä arvostusta, mikä heille kuuluu.

Isänmaallisuuteen tulee uusia painotuksia jokaisen ikäpolven myötä. Tällä hetkellä nuoremme arvostavat muun muassa itsenäisen maamme laajoja kansalaisvapauksia sekä puhdasta suomalaista luontoa. Ilmastonmuutoksen torjuminen, kierrätys ja luonnon suojelu ovat heille tärkeää. 

Jokainen pieni arjen teko, jolla säästämme luontoa, tuomme hyvää mieltä lähimmäiselle tai näemme kotimaan maailman arvokkaimpana alueena, on juuri sitä isänmaallisuutta, joka on keskuudessamme kaiken aikaa, mutta emme sitä välttämättä huomaa.

Pieni lapsi koulumatkallaan poimii maasta roskan ja laittaa sen lähimpään roskikseen. Tämä pieni lapsi ymmärtää, että ympäristö on kauniimpi ilman luontoon kuulumatonta karkkipaperia tai pizzapakkausta. Sekin on isänmaallisuutta, vaikka tämä lapsi ymmärtää sen ehkä vasta vuosikymmenten kuluttua. 

Kari Kulmala, Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 4.12.2021

Kannan säätelyllä sudet ja ihmiset sulaan sopuun

Maa- ja metsätalousministeriö esitti viimeinkin virallisesti, että suden kannanhoidollinen metsästys tulee sallia tulevana talvena. Pitkäänpä tätä päätöstä piti vatuloida! Monta metsästyskoiraa ja tuotantoeläintä menetti täysin turhaan henkensä ennen oikeaa päätöstä. Moni pieni koululainen ja hänen vanhempansa saivat pelätä turhaan, vaikka yhteiskunnan tulee aina turvata koulutie. Nyt on kuitenkin parempaa luvassa, vaikka näistäkin luvista varmasti valitetaan normaaliin tapaan.

Olisimme voineet toimia jo aikaisemmin Ruotsin, Norjan tai Viron mukaisesti. Näissä maissa susien vähentäminen kuuluu normaaliin elämään, Venäjästä puhumattakaan. Uskon kuitenkin tämän kannanhoidollisen metsästyksen toteutuneen vasta sitten, kun nuo 20 sutta ovat nahkoina.

Lähes kaikki ovat sitä mieltä, että susi on hieno ja jalo eläin, se kuuluu Suomen luontoon. Mutta sitä, millä tavoin nämä korpimaiden luontokappaleet näyttäytyvät ihmisten arjessa, ei tarvitse hyväksyä. Ei ole oikein, että laillista koiran kanssa tapahtuvaa metsästystä ei voi harjoittaa susien vuoksi tai että tuotantoeläimiä ei voi pitää ulkona samasta syystä. Joidenkin mielestä pienellä koululaisella pitäisi olla jopa “kello kaulassa” ilmoittamassa pienestä ihmisestä susille.

Sudet aiheuttavat pelkoa ja ahdistusta. Niille on näytettävä paikkansa Suomen luonnossa. Se paikka ei ole siellä, missä ihmiset asuvat, harjoittavat elinkeinotoimintaa ja harrastavat. Muuta luontoa on niille tarjolla yllin kyllin ja se paikka niille on osoitettava. Nyt esillä oleva mahdollinen kannanhoidollisen metsästyksen salliminen on oikea askel kohti susikannan säätelyä sellaiseksi, että ihmiset ja sudet voisivat elää sulassa sovussa keskenään.

On selvää, että Suomessakin on tarvetta susikannan säätelylle. Samalla ehkäistään niiden aiheuttamia vahinkoja ja saadaan pihasudet poistettua. Voin itse luvata osan vapaa-ajastani susien poistoon eli olen edelleen käytettävissä.

Lieksan Lehti 11.11.2021

Sanomalehti Karjalainen 12.11.2021