Pelastuslaitoksen toiminta turvattava

Ensihoidon, pelastustoimen sekä sitä tukevan sopimuspalokunnan resursseista sekä rahoituksesta on huolehdittava. Riittävällä rahoituksella turvataan osaava henkilöstö, kalusto sekä nykyiset pelastusasemat maakunnassamme. On hyvä ymmärtää, että nimenomaan pelastuslaitos tuottaa meille kaikille lähipalvelut palo- ja pelastuspuolella, myös harvaan asutulla alueella – ei mikään muu viranomainen, vaikka niin ehkä haluaisi.

Mikäli ihmisellä on hätä, hän soittaa hätänumeroon 112. Hätäkeskus vastaanottaa, käsittelee ja välittää tehtävän poliisi-, pelastus- tai sosiaali- ja terveystoimen viranomaisille toimenpiteitä varten. Hädän hetkellä jokainen varmasti toivoo, että puheluun vastataan mahdollisimman nopeasti eli resurssien tulee olla kunnossa jo hätäkeskuksessa.

Tällä hetkellä maakunnassamme toimii noin 30 isoa tai pientä pelastusasemaa. Sopimuspalokunnilla on erittäin tärkeä rooli koko pelastustoimen järjestelmässä erityisesti harvaan asutulla alueella. En näe minkäänlaista tarvetta pelastusasemien tai resurssien vähentämiseen uuden hyvinvointialueen muodostamisen jälkeenkään. Kyse on meidän jokaisen turvallisuudesta ja turvallisuutta tuottavista palveluista.

Pidän erittäin tärkeänä myös pelastuslaitoksen tekemää nuorisotyötä. Tällä tavoin pelastuslaitoksen on mahdollista esitellä toimintaansa sekä olla kiinnostava ja nuorisoa houkuttava työnantaja tulevaisuutta silmällä pitäen. Tällaiseen nuorisotyöhön on löydyttävä jatkossakin rahoitus ja tarvittavat resurssit.

Kari Kulmala, Rääkkylä, aluevaaliehdokas (kok)

Sanomalehti Karjalainen 30.12.2021

Koti-Karjala 5.1.2022

Kotiseutu-uutiset 5.1.2022

Arjen pienet teotkin osoittavat isänmaallisuutta

Isänmaallisuus on arvokas asia, jota voi pohtia monesta eri näkökulmasta. Sen ei tarvitse olla maailmoja syleilevää ylistystä, ylenpalttista harmoniaa tai edes perinteisten arvojen julistamista, mutta sen voi jokainen osoittaa kaikessa arjen tekemisessään. Isänmaallisuutta ei välttämättä osoita rispaantunut siniristilippu ovenpielessä tai kämmenen kokoinen leijonariipus kaulalla. Pienet teot osoittavat monesti isänmaallisuutta enemmän kuin ihmisten juhlapuheet tai isänmaalliset tunnukset.

Mielestäni isänmaallisuutta on kaikki se, mitä teemme kotimaamme ja kansalaisten yhteiseksi hyväksi. Meillä on aina ollut ja tulee jatkossakin olemaan päättäjiä, jotka toimivat pitkäjänteisesti, epäitsekkäästi ja itsensä uhraten Suomen ja Suomen kansan parhaaksi. Sellaisia päättäjiä tarvitsemme!

Isänmaallisuus näyttäytyi Suomessa korkeimmillaan sotien vaikeina vuosina. Sotien jälkeiset vuodet, ja jopa vuosikymmenet, olivat kuitenkin kokonaisuudessaan aikaa, jolloin isänmaalliset tunteet tuli pitää piilossa. Tästä piti osaltaan huolta punaisten johtama Suomen Valtiollinen poliisi, Valpo. Tämä oli vaikeaa aikaa itsenäisyyttämme puolustaneelle veteraanisukupolvelle. Vasta 1980-luvulla veteraanimme alkoivat saamaan sitä arvostusta, mikä heille kuuluu.

Isänmaallisuuteen tulee uusia painotuksia jokaisen ikäpolven myötä. Tällä hetkellä nuoremme arvostavat muun muassa itsenäisen maamme laajoja kansalaisvapauksia sekä puhdasta suomalaista luontoa. Ilmastonmuutoksen torjuminen, kierrätys ja luonnon suojelu ovat heille tärkeää. 

Jokainen pieni arjen teko, jolla säästämme luontoa, tuomme hyvää mieltä lähimmäiselle tai näemme kotimaan maailman arvokkaimpana alueena, on juuri sitä isänmaallisuutta, joka on keskuudessamme kaiken aikaa, mutta emme sitä välttämättä huomaa.

Pieni lapsi koulumatkallaan poimii maasta roskan ja laittaa sen lähimpään roskikseen. Tämä pieni lapsi ymmärtää, että ympäristö on kauniimpi ilman luontoon kuulumatonta karkkipaperia tai pizzapakkausta. Sekin on isänmaallisuutta, vaikka tämä lapsi ymmärtää sen ehkä vasta vuosikymmenten kuluttua. 

Kari Kulmala, Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 4.12.2021

Kannan säätelyllä sudet ja ihmiset sulaan sopuun

Maa- ja metsätalousministeriö esitti viimeinkin virallisesti, että suden kannanhoidollinen metsästys tulee sallia tulevana talvena. Pitkäänpä tätä päätöstä piti vatuloida! Monta metsästyskoiraa ja tuotantoeläintä menetti täysin turhaan henkensä ennen oikeaa päätöstä. Moni pieni koululainen ja hänen vanhempansa saivat pelätä turhaan, vaikka yhteiskunnan tulee aina turvata koulutie. Nyt on kuitenkin parempaa luvassa, vaikka näistäkin luvista varmasti valitetaan normaaliin tapaan.

Olisimme voineet toimia jo aikaisemmin Ruotsin, Norjan tai Viron mukaisesti. Näissä maissa susien vähentäminen kuuluu normaaliin elämään, Venäjästä puhumattakaan. Uskon kuitenkin tämän kannanhoidollisen metsästyksen toteutuneen vasta sitten, kun nuo 20 sutta ovat nahkoina.

Lähes kaikki ovat sitä mieltä, että susi on hieno ja jalo eläin, se kuuluu Suomen luontoon. Mutta sitä, millä tavoin nämä korpimaiden luontokappaleet näyttäytyvät ihmisten arjessa, ei tarvitse hyväksyä. Ei ole oikein, että laillista koiran kanssa tapahtuvaa metsästystä ei voi harjoittaa susien vuoksi tai että tuotantoeläimiä ei voi pitää ulkona samasta syystä. Joidenkin mielestä pienellä koululaisella pitäisi olla jopa “kello kaulassa” ilmoittamassa pienestä ihmisestä susille.

Sudet aiheuttavat pelkoa ja ahdistusta. Niille on näytettävä paikkansa Suomen luonnossa. Se paikka ei ole siellä, missä ihmiset asuvat, harjoittavat elinkeinotoimintaa ja harrastavat. Muuta luontoa on niille tarjolla yllin kyllin ja se paikka niille on osoitettava. Nyt esillä oleva mahdollinen kannanhoidollisen metsästyksen salliminen on oikea askel kohti susikannan säätelyä sellaiseksi, että ihmiset ja sudet voisivat elää sulassa sovussa keskenään.

On selvää, että Suomessakin on tarvetta susikannan säätelylle. Samalla ehkäistään niiden aiheuttamia vahinkoja ja saadaan pihasudet poistettua. Voin itse luvata osan vapaa-ajastani susien poistoon eli olen edelleen käytettävissä.

Lieksan Lehti 11.11.2021

Sanomalehti Karjalainen 12.11.2021

Maakuntavaaleihin kolme kuukautta aikaa, oletko valmis?

Aluevaalit, maakuntavaalit vaiko hyvinvointialuevaalit? Ehkä muitakin nimiä vaaleille on mietitty, mutta minulle nämä ovat maakuntavaalit. Se kuvaa parhaiten näiden vaalien tarkoitusta, eikä minulla ole omalta osaltani näissä vaaleissa tarkoitus avata nykyistä maakuntajakoa. Se ei liene edes tämän vaalin tarkoitus.

Monelle äänestäjälle ja päättäjällekin on vielä epäselvää, mikä on vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston tehtävä. Lyhyesti sanottuna: tämä vaaleilla valittava valtuusto tulee päättämään maakunnallisesti järjestettävistä sote- ja pelastuspalveluista vuoden 2023 alusta alkaen. Siis myös pelastuspalveluista, jotka ovat meille jokaiselle erittäin tärkeitä. Myöhemmin valtuustolle on arvioitu tulevan vielä lisää tehtäviä ja niiden mukana tietenkin lisää valtaa.

On hieman harhaanjohtavaa, että juuri valittiin uusi maakuntavaltuusto. Tällä valtuustolla on omat maakuntavaltuustoon liittyvät tehtävänsä, mutta mielestäni se tulisi lakkauttaa mahdollisimman lyhyen siirtymäajan jälkeen, kun uusi maakuntavaltuusto aloittaa työnsä. Emme millään muotoa tarvitse tuplakustannuksilla kahta erilaista valtuustoa lautakuntineen ja jaostoineen.

Maakuntavaaleihin liittyy olennaisesti puhe maakuntaverosta. Mielestäni emme tarvitse uutta maakuntaveroa, mikäli kokonaisveromme samalla nousee. Jokainen meistä muistaa varmasti joitain veroja, mitkä oli tarkoitettu vain väliaikaiseksi. Tällaiseen lupaukseen en toivoisi meitä enää johdatettavan.

Kari Kulmala, (sin) Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 20.10.2021

Lieksan Lehti 21.10.2021

 

Sinisiltä ei tule tukea kannabisaloitteelle

Vihreiden kannanotto kannabiksen laillistamiseksi ei saa minkäänlaista tukea Sinisiltä. Vihreiden esitys ei ole tosin millään lailla yllätys. Heiltä ei löydy ymmärrystä maaseudun ihmisille, susien kannanhoidolliselle metsästykselle, hanhiongelmille eikä myöskään metsänhoidolle, maataloudelle tai siitä saatavalle suomalaiselle ruoalle. Kannabiksen käytölle eli ”pössyttelylle” ymmärrystä vihreiltä kyllä löytyy. Kannabiksen makea tuoksu tuntui joskus jopa eduskunnan käytävillä – siellä, missä säädetään lait meidän kaikkien turvallisuuden takaamiseksi. Aikaisemmin nykyinen sisäministerimme halusi mennä vieläkin pidemmälle ja jopa poistaa rangaistavuuden kaikista huumausaineista. Seuraavaksi todennäköisesti poistettaisiin rangaistavuus myös rattijuopumuksista, koska nykyisin yli puolessa ainakin osasyynä ovat huumausaineet.

Vihreät haluavat suojella kaiken mahdollisen luonnossa, vain ihminen ja ihmisten suojeleminen unohtuu. Tutkimusten mukaan kannabiksen vapauttamisesta seuraavat ongelmat ovat selvästi suurempia kuin siitä saadut hyödyt, pois lukien lääkkeenä käytettävä kannabis. Kannabikselle sallivaa linjaa puolustellaan monesti hoidon mahdollistamisella. Kuitenkin suurin osa kannabiksen käyttäjistä ei sitä halua. Kun henkilön todetaan syyllistyneen esimerkiksi huumausaineen käyttörikokseen, hänelle pitää tarjota mahdollisuutta hoitoon. Nykyisinkin, mikäli esimerkiksi huumausaineen käyttörikokseen syyllistynyt henkilö suostuu hoitoon, hänelle ei sakkorangaistusta anneta. Erittäin harva käyttäjistä suostuu hoitoon, vaan ottaa mieluummin rangaistuksen.

Aika monella on ikäviä kokemuksia huumeisiin kuolleista läheisistä, varmaan vihreilläkin. Monella on myös lapsia, varmaan vihreilläkin, joten olisiko hyvä tarkastella myös lapsivaikutuksia? Mikäli kannabiksen rangaistavuus poistettaisiin, poistettaisiin viimeinenkin kynnys kokeilla huumeita. Se olisi samalla viesti myös lapsille, että huumausaineet ovat hieno ja kannatettava asia. Eli joukolla ”pössyttelemään”! Pidän erittäin vastenmielisenä tapaa, jolla vihreät kalastavat äänestäjiä puolueelleen, ihmisten terveyden ja turvallisuuden kustannuksella.

Kari Kulmala, Rääkkylä

Sinisten puheenjohtaja

Sanomalehti Karjalainen 16.9.2021 (lyhennettynä lehden toimesta).

 

Tehdään yhdessä turvallinen metsästyskausi

Uusi metsästyskausi käynnistyy 1.8. Se alkaa perinteisesti sepelkyyhkyn metsästyksellä 10.8. Näyttäisi siltä, että lämpimän kesän ansiosta riistaa on hyvin tarjolla myös vesi- ja kanalintujen sekä jänisten osalta.

Vuosittain metsästykseen suunnitellaan uusia rajoituksia. Tällä hetkellä ajankohtaisin lienee vesilintujen metsästyksen ravintohoukutinkielto. En näe asiassa kovin suurta ongelmaa, mutta asia tulisi käsitellä edes valtakunnallisessa riistaneuvostossa, ei Suomen ulkopuolella Brysselissä.

Viime metsästyskaudella sattui useita vakavia metsästysonnettomuuksia, joissa ei noudatettu turvallisen aseenkäsittelyn sääntöjä. Pitäisin hyvänä, että Onnettomuustutkintakeskus tutkisi kaikki metsästysonnettomuudet, joissa ihminen kuolee tai loukkaantuu vakavasti. Näin tehdään muun muassa liikenteessä kuolonkolareiden osalta.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa on 30 prosenttia enemmän susia kuin vuosi sitten – enemmän kuin 120 vuoteen. Tämä merkitsee sitä, että tuleva metsästyskausi tulee olemaan erittäin vaikea metsästyskoiraharrastajille. Toivottavasti mahdollisimman pian saadaan sudelle määriteltyä suotuisa suojelutaso ja sen myötä kannanhoidollinen metsästys. Tämä mahdollistaisi susialueilla edes joskus turvallisen metsästyksen harrastamisen.

Karhujen metsästykseen Suomen riistakeskus on myöntänyt maakuntaamme 204 kaatolupaa. Määrä on suurempi kuin aikaisempina vuosina. Tavoitteena on vähentää karhukantaa. Pidän kaatomäärää hyvänä ja oikeansuuntaisena ja uskon, että kaikki kaatoluvat tulevat käytetyiksi. Karhujen todellinen määrä ei tule kuitenkaan vähenemään, koska pentutuotto on niin suuri ja naapurimaasta tulee uutta kantaa kaadettujen tilalle.

Viime viikkoina on uutisoitu ihan valtakunnallisesti karhujen jäämisestä kiinni pienpedoille tarkoitettuihin rautoihin Lieksassa ja Joensuun Enossa. Tällaisilta ikäviltä tapauksilta vältyttäisiin, mikäli heti tappavat raudat olisivat kunnolla kiinni puussa ja riittävän pitkän putken sisällä siten, ettei karhun tassu mahdu putken sisään. Mikään ei asian uutisoinnissa kuitenkaan todista, että karhut ovat jääneet kiinni rautoihin Suomessa.

Pienpetokannan kurissa pitäminen on yksi tärkeimmistä metsästykseen liittyvistä riistanhoitotöistä. Se on myös luonnonsuojelutyötä parhaimmillaan. Jokaisesta minkistä tai supikoirasta tulisikin maksaa pyytäjälle korvaus valtion varoista. Minkin tai supikoiran pyynti ei vaadi enää nykyään metsästyskorttia. Heti tappavien rautojen tai loukun käyttö vaatii kuitenkin aina maanomistajan luvan.

Kari Kulmala metsästäjä, Sinisten puheenjohtaja

Sanomalehti Karjalainen 1.8.2021

Pienpetoraudat riittävän pitkän putken sisälle

Pienpetokannan kurissa pitäminen on yksi tärkeimmistä metsästykseen liittyvistä riistanhoitotöistä. Se on myös luonnonsuojelutyötä parhaimmillaan. Jokaisesta minkistä tai supikoirasta tulisikin maksaa pyytäjälle korvaus valtion varoista. Minkin tai supikoiran pyynti ei vaadi enää nykyään metsästyskorttia. Heti tappavien rautojen tai loukun käyttö vaatii kuitenkin aina maanomistajan luvan.

Heti tappavilla raudoilla pyydetään pääasiassa näätää ja minkkiä. Ne on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille tai muille kuin pyydystettäville eläimille. Ongelmana lienee erityisesti se, että miten pystyy varmistamaan kesäaikana sen, ettei rautoihin mene muita kuin siihen haluttavia eläimiä. Elokuun alusta tilanne helpottuu, kun saaliseläimistä muun muassa näätä ja kärppä tulevat metsästettäväksi.

Viime viikkoina on uutisoitu ihan valtakunnallisesti karhujen jäämisestä kiinni pienpedoille tarkoitettuihin rautoihin Lieksassa ja Joensuun Enossa. Tällaiset ikävät tapaukset olisi vältettävissä, mikäli heti tappavat raudat olisivat riittävän pitkän putken sisällä siten, ettei karhun tassu mahdu putken sisään.

Karhu ei ole Suomessa uhanalainen laji. Meillä arvioidaan olevan noin 12 prosenttia enemmän karhuja kuin viime vuonna. Tällä metsästyskaudella onkin mahdollisuus valtakunnallisesti kannanhoidollisessa metsästyksessä kaataa 73 karhua enemmän kuin viime kaudella. Pidän tätä mahdollisuutta hyvänä ja oikeansuuntaisena. Tavoitteena on ollut katkaista jo kymmenen vuotta sitten alkanut karhukannan voimakas kasvu, missä ei ole kuitenkaan vielä onnistuttu, koska Venäjän suunnasta tulee koko ajan uutta kantaa Suomeen, ilman passia ja viisumia.

Kari Kulmala, metsästäjä, Rääkkylä

Sinisten puheenjohtaja

Lieksan Lehti 22.7.2021

 

Jokaisella on oikeus ilmaista vakaumuksensa

Suomessa perustuslain 11. pykälä uskonnon ja omaantunnonvapaudesta takaa meille jokaiselle oikeuden tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeuden ilmaista vakaumustaan sekä oikeuden kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tämä hieno oikeus ei ole käytössä kaikissa maailman maissa. Suomessa tämä oikeus on, ainakin teoriassa ja lakiin kirjoittettuna.

Kansanedustaja Päivi Räsäseen (kd.) kohdistuva syyte hänen Raamattuun perustuvista lausunnoistaan pitäisi olla kaikille kristityille varoitus uskonnonvapauteen kohdistuvien uhkakuvien toteutumisesta. Eikö kristityllä enää olekaan oikeutta elää ja julistaa vakaumuksensa mukaisesti? Mielestäni yhteiskuntamme kristillistä arvopohjaa on murennettu jo vuosikausia, eikä loppua ole näkyvissä. Tuskin esimerkiksi islamistit sallisivat tämänkaltaisen toiminnan omalle uskonnolleen.

Perustuslaissa taataan myös jokaiselle lähtökohtaisesti oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. On muistettava, että perusoikeuksiin kuuluu oikeuksien lisäksi myös vastuu. Missä menee esimerkiksi raja silloin kun niin sanotulla Elokapinalla vaarannetaan yhteiskunnan turvallisuus ja toiminta? Mielestäni nykyinen näytelmä Mannerheimintiellä on erittäin vastuutonta ja typerää toimintaa. Vaikka mielenosoittajien sanoma on tullut selväksi, silti he jatkavat toimintaansa. Julkinen tie ei mielestäni ole oikea paikka tällaiselle mielenosoitukselle.

Poliisia on aina helppo arvostella, mutta oikeat vastuunkantajat löytyvät eduskunnasta. Siellä säädetään lait! On selvää, että kun poliisi tyhjentää Mannerheimintien tukokset, siitä seuraa kantelutulva poliisia kohtaan. Tässä vaiheessa ylimmät laillisuusvalvojat, syyttäjät, asianajajat ja tuomioistuimet saavat lisätöitä, mutta siitähän heille maksetaan.

Lain tulisi mielenosoitusten osalta olla yksinkertainen ja selvä: jos teko häiritsee kohtuuttomasti muuta toimintaa, teko olisi kielletty. Mikäli poliisin hajaantumiskehoitusta ei noudateta, henkilöt otetaan kiinni ja vapautetaan sakon kera.

Räsäsen ja Elokapinan toiminta on perustuslailla turvattu, mutta toimintatavat niiden harjoittamiseen ovat erilaiset.

Kari Kulmala, Rääkkylä

Sinisten puheenjohtaja

Sanomalehti Karjalainen 24.6.2021

Palvelut kuuluvat tasapuolisesti kaikille

Rääkkylä on hyvä paikka asua ja elää. Tämän kuulee usein erityisesti paluumuuttajan suusta ja ymmärtää viimeistään silloin, kun on tutustunut muihinkin kuntiin kuin Rääkkylään.

Rääkkylästä tulee silti monelle mieleen vain negatiiviset asiat. Taasko siellä valitetaan jostain? Onko Rääkkylä jälleen kriisikunta. Milloin loppuu kunnan itsenäisyys? On hyvä muistaa, että päätöksien kyseenalaistaminen on jokaisen kuntalaisen oikeus ja Rääkkylän kunnan velkaantuneisuus on paljon alhaisempi kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Työtä talouden parantamiseksi tehdään koko ajan hartiavoimin, valituksista huolimatta.

Rääkkylässä on asukkaille mahdollistettu liittyminen valokuituverkkoon. Tämä mahdollistaa nopeat tietoliikenneyhteydet ja muun muassa etätyön mahdollisuuden.

Ymmärrän hyvin, että kaikki kuntalaiset eivät voi tai halua olla mukana digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Osalla kuntalaisista ei tule koskaan olemaan tietokonetta tai älypuhelinta. He eivät käytä edes pankkikorttia vaan maksavat ostoksensa käteisellä. Tämä tulee heille mahdollistaa.

Näen tärkeänä, että kunnissa panostetaan palveluiden saatavuuteen niillekin, jotka eivät ole tietokoneajassa mukana. Miten kuntalainen saa kunnan tarjoaman palvelusetelin tai kaupparyhmittymien tarjoukset, ellei hän käytä internettiä tai älypuhelinta? Kunnan tehtävä on huolehtia, että palvelut kuuluvat kaikille niitä tarvitseville.

Kari Kulmala, Sinisten puheenjohtaja, kuntavaaliehdokas (sin)

Kotiseutu-uutiset 8.6.2021

Sote-palvelut turvattava

Terveysalan toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Erilaisten terveyspalveluita tuottavien yritysten rooli muun muassa palveluiden saatavuudessa on kasvanut merkittävästi koko 2000-luvulla. Pidän tärkeänä, että yksityisten toimijoiden määrää ei vähennetä, koska yritykset ovat erittäin tärkeä ja kiinteä osa sote-palvelujärjestelmäämme. Tarvitsemme sekä julkista, että yksityisiä palvelun tuottajia kunnassamme. Molemmat täydentävät toisiaan.

Siun soten terveysasemille perustettiin yhteensä 15 uutta lääkärinvirkaa toukokuun alusta alkaen. Virat tulevat Joensuussa sijaitseville terveysasemille, mikäli virat saadaan täytettyä. Koko Pohjois-Karjalassa oli huhtikuussa vaje 33 lääkäristä eli 30 prosenttia maakunnan viroista on täyttämättä. Kesällä tilanne helpottuu kun kandit ja juuri valmistuneet lääkärit tulevat hetkeksi töihin. Rääkkylän on ehdottomasti saatava lääkäreistä oma osansa. Pidän myös huolestuttavana, että kunnassamme on niin monta täyttämätöntä hoitajan toimea. Toimet on saatava täytettyä pikimmiten vai onko tarkoitus, että pienen kunnan terveyspalvelut ajetaan alas. Tätä ei voida mitenkään hyväksyä koska terveyspalvelut kuuluvat meidän jokaisen lailla suojattuihin lähipalveluihin!

Hallituspuolueet esittävät uudessa sote-uudistuksessa, että palvelut pitäisi tuottaa pääosin julkisena tuotantona. He esittävät samalla, että yksityisten toimijoiden kanssa tehtyjä voimassa olevia sopimuksia voidaan mitätöidä, neuvotella uusiksi tai jopa irtisanoa. En pidä tällaista toimintaa millään muotoa sopivana. Sote-uudistuksesta näyttäisi pikaisesti lukemalla puuttuvan se kaikkein tärkein eli palvelulupaus meille kaikille kuntalaisille. Tämä tarkoittaa muun muassa hoitoon pääsyn nopeuden ja hoidon saatavuuden kaltaisia asioita. Tällä hetkellä nämä eivät ole olleet ongelmia Rääkkylässä, mutta muuttuuko tilanne jo ensi vuonna? Rääkkylän uusilla valtuutetuilla on kova työ ensi kaudella pitää huolta sosiaali- ja terveyspalveluistamme ja henkilökunnan saatavuudesta. Tämä on kuitenkin jokaisen valtuutetun tehtävä!

Kari Kulmala, Rääkkylä

kuntavaaliehdokas (sin)

Kotiseutu-uutiset 12.5.2021