Jyrkkä ”EI” joutsenen metsästykselle

Keskusta hyväksyi puoluekokouksessaan nuoriso-osastonsa esityksen laulujoutsenen kannanhoidollisen metsästyksen sallimiseksi. Samalla se niin sanotusti ampui itseään jalkaan. EU-säännökset kieltävät laulujoutsenen metsästämisen tai edes häirinnän. Tiedän hyvin laulujoutsenten aiheuttamat haitat maanviljelylle tai muille vesilinnuille, mutta niitä ei voi mitenkään verrata valkoposkihanhien tekemiin tuhoihin. Valkoposkihanhien tekemät tuhot ovat tuhatkertaisia laulujoutsenten tekemiin tuhoihin nähden, eikä hanhiongelman ratkaisu ole edes näköpiirissä.  

Maakunnassa on ollut oma vihreiden ympäristöministeri kaksi vuotta. Keskustalla on ollut myös lähes 10 vuotta oma maa- ja metsätalousministeri ja saman valiokunnan puheenjohtaja. Luulisi, että heidän aloitteesta saadaan valkoposkihanhiongelma EU:n kanssa kuntoon. Juhlapuheiden ja työryhmien lisäksi mitään todellista ei kuitenkaan ole saatu aikaiseksi.

Itse en tule hyväksymään laulujoutsenen siirtoa edes kannanhoidollisen metsästettävien lajien listalle, vaikka lintu ei ole enää harvinainen, saati uhanalainen. Laulujoutsen on Suomen kansallislintu.

Kari Kulmala, kok, Rääkkylä

eduskuntavaaliehdokas

Sanomalehti Karjalainen 18.6.2022

Rohkeutta hallitus!

Pohjois-Karjalassa maksetaan kalliimpaa sähkösiirtomaksua kuin useissa muissa maakunnissa. Näin kerrotaan Karjalaisen 25.2 pääkirjoituksessa. Sähkönsiirtomaksuihin on tulossa korotus jo heinäkuussa, eikä sinun tarvitse tehdä asian suhteen mitään. Korotusta perustellaan tietenkin rahantarpeella, milläs muulla. Maakunnassa asuva tarvitsisi toki itsekin rahansa. Nykyhallitus voisi tehdä asian suhteen jotain, mutta kun ei osaa, halua tai ei uskalla.

Polttoaineen hinta jatkaa nousuaan. Suomen hallitus on nostanut polttoaineen hintaa ja sen myötä polttoaineveroa säännöllisesti, kun taas esimerkiksi Saksa, Ranska ja Iso-Britannia ovat samaan aikaan laskeneet polttoaineveroa kymmenillä senteillä. Hallituksen tulisikin puolittaa keskustalaisen valtiovarainministerin ohjaamana polttoainevero ja samalla ymmärtää maamme harvaan asuttujen alueiden ihmisiä, joiden on ajettava autolla töihin, harrastuksiin ym, mutta ei hallitus sitä tee.

Suomalainen maatalous on pahassa kriisissä. Öljyn hinta on kohonnut entisestään ja sen myötä nousi polttoaineiden ja lannoitteiden hinta. Jo pelkästään nämä seikat tekevät maatalouden harjoittamisen erittäin haastavaksi tälle vuodelle. Monet ovatkin vähentämässä tuotantoeläimien sekä viljellyn peltoalan määrää. Samaan aikaan ruokakaupat tekevät ennätystulosta! Tähänkin hallitus pystyisi vaikuttamaan keskustalaisen ministerin voimin, mutta kun ei osaa, halua tai ei uskalla.

Valkoposkihanhet jatkoivat matkaansa pohjoiseen ja palaavat jälleen syksyllä. Mitään konkreettista apua ei ole hanhien aiheuttamien tuhojen vähentämiseksi tullut. Drooneista ja lasertykeistä on ollut vain vähän apua. Näkisin parempana, että ne jotka haluavat suojella valkoposkihanhia, olisivat itse hätistelemässä niitä pelloilta. Nykyhallitus on selvästi vieraantunut todellisuudesta sekä myös luonnosta. Muutenhan se tekisi vihreiden ympäristöministerin johdolla päätöksiä näiden ”uhanalaisten” hanhien vahinkojen torjunnassa.

Velanotossa ja juhlapuheissa nykyhallitusta ei tarvitse opettaa, sen se osaa opettamattakin.

Kari Kulmala, kok

kunnanvaltuutettu, Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 28.5.2022

Vastauksia Kotiseutu-uutisten tekemiin kysymyksiin hyvinvointivaltuuston jäsenelle

1. Mikä on hyvinvointialueen valmisteluvuoden 2022 tärkein päätös?

Ehdottomasti hyvinvointistrategia, joka tulee seuraavina vuosina vahvasti jalkauttaa hyvinvointialueelle. Tällöin saadaan hoitoalan työntekijät pysymään työssään ja heidän määrää jopa lisättyä. Samalla strategialla palveluiden tarvitsijat saavat ne palvelut, jotka heille kuuluvat.

2. Mihin resursseja ja euroja? Puuttuuko Liperistä/Rääkkylästä palveluita?

On selvää, että perusterveydenhuoltoon on löydyttävä molemmissa kunnissa tekijät. Tästä jokaisessa kunnassa maksetaan veroja tasapuolisesti. Tietoni mukaan Liperissä palvelut toimivat varsin mallikkaasti. Rääkkylässä palveluiden tarjoamisessa on ollut haasteita jo pitkään ja palveluiden saatavuutta on jatkuvasti seurattava.

3. Mistä hyvinvointialue voi säästää? Voidaanko jostain Liperin/Rääkkylän palveluista luopua. Miten rahoitus saadaan riittämään?

Olemme hankalassa tilanteessa, mikäli nykyiset palvelut maksavat esim. 800 miljoonaa euroa ja valtion rahoitus on vain 750 miljoonaa. Jostain nämä puuttuvat eurot on saatava tai palveluita on karsittava. Toimintaa voidaan varmasti tehostaa, mutta sitä ei saa tehdä palvelun tarvitsijan tai henkilöstön kustannuksella. Hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan puheenjohtajana saan jatkossa hyvät tiedot siitä, miten tässä on onnistuttu.

4. Miten palvelut jakautuvat Liperissä ja Rääkkylässä? Minne ohjaisit liperiläisiä, jos palveluita ei saa omasta kunnasta?

Molemmilla kirkonkylillä on terveyskeskus palveluineen. Liperiläisille luonnollisin suunta on Joensuu. Kiteellä toimii tällä hetkellä uudehko terveyskeskus vajaatehoisena. Tällainen ei ole järkevää toimintaa. Kiteellä tulisi olla edelleen ilta- ja yöpäivystys, jolloin rääkkyläläisille luontevin suunta olisi jatkossakin Kitee.

5. Onko aluevaltuustossa vastakkainasettelua maakunnan ja Joensuun välillä tai eri maakunnan osien välillä?

Tällä hetkellä sellaista ei ole vielä voimakkaasti näkynyt. Puolueiden välillä vastakkainasettelua on havaittavissa.

6. Minkälainen johtaja hyvinvointialueelle tarvitaan?

Johtajalla tulee olla aidosti asia- ja henkilöstöjohtaminen tasapainossa eli hänen tulee ymmärtää johtamansa hyvinvointialueen realiteetit sekä henkilökunnan merkitys. Ilman hyvinvoivaa henkilökuntaa hänen johtama hyvinvointialue on pulassa.

7. Millä teoilla/keinoilla hyvinvointia voidaan lisätä Pohjois-Karjalassa ja kunnissa?

Hyvinvoinnin edistäminen on yhteiskunnan, mutta myös meidän jokaisen oma tehtävä. Tietoa oman terveyden ja liikunnan tärkeydestä ei voi koskaan jakaa liikaa. Olen erittäin huolissani yksinelävistä ihmisistä, joista jopa kolmannes kokee yksinäisyyttä. Heille tulisi tarjota tarpeellista tukea ja aktiviteettia kotiin, yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen ehkäisemiseksi.

8. Miten huolehdit omasta hyvinvoinnistasi?

Minulla on paljon hyviä harrastuksia mm. puutarhanhoito, lauluharrastus, lions- ja reserviläistoiminta, perinteisten urheilun ja eränkäynnin lisäksi. Niissä mieli rauhoittuu ja ajatukset siirtyvät työstä ja politiikasta oleellisempiin asioihin.

9. Mitä jokainen meistä voi tehdä toisten hyvinvoinnin eteen?

Omilla terveellisillä elämäntavoilla ja esimerkillä on aina oleellinen merkitys. Aidon kiinnostuksen toisesta voi osoittaa myös vaikka kaupan kassalla kysymällä, mitä sinulle kuuluu. Vierailu yksinäisen ikäihmisen luona ja tarvittaessa pienenkin avun antaminen edistää hänen hyvinvointia. Jokainen voi kannustaa toista terveellisempään elämäntapaan, joka lisää hyvinvointia.

Kotiseutu-uutiset 25.5.2022

Hyökkäys siviiliväestöä kohtaan on sotarikos

Venäjän aseellinen hyökkäys itsenäiseen Ukrainaan rikkoo useita kansainvälisiä sopimuksia. Jokaisessa sodassa on olemassa oikeussääntöjä. Niitä sovelletaan aseellisissa selkkauksissa, kun konflikti on jo alkanut. Oikeussäännöt sisältävät joukon säännöksiä, jotka takaavat lapsille erityissuojelua. Kansainvälisiä säädöksiä lasten suojelemiseksi sodan aikana on laadittu jo yli sata vuotta sitten. Eri asia on, haluaako jokin valtio tällaisia sääntöjä noudattaa, vaikka olisi niihin aikaisemmin sitoutunut.

Muun muassa tahallinen hyökkäys siviiliväestöä kohtaan on sotarikos. Valtaosa sotien uhreista onkin nykyään siviilejä, naisia, vanhuksia ja lapsia. Siviiliväestöllä tulee aina olla mahdollisuus siirtyä sota-alueelta pois, myös Ukrainassa. Tämän mahdollistaminen osoittaisi sodan vastapuolelta inhimillisyyttä ja sivistystä.

Tällä hetkellä Ukrainasta on arviolta kymmenen prosenttia väestöstä siirtynyt maan rajojen ulkopuolelle, myös Suomeen. Näen hyvänä, että sotaan täysin syyttömät lapset, naiset ja vanhukset pääsevät pois sodan jaloista. Suomessa vain sodan käynyt sukupolvi tietää oikeasti, miltä tuntuu lähteä omasta kodista, ehkä viimeistä kertaa. Talvi- ja jatkosodan tai Lapin sodan jättämät haavat eivät ole sodan nähneeltä sukupolvelta vieläkään täysin umpeutuneet.

Samaan aikaan kuulee joskus puhuttavan, että Suomessa asuvien venäläisten tulisi lähteä takaisin lähtömaahansa. Tähän ei ole mitään perusteita. Suomessa asuu tuhansia perheitä, joista toinen vanhempi on venäläistaustainen. Pitäisikö meidän lähettää toinen vanhemmista Venäjälle ja samalla arvioida, kenen luokse heidän yhteiset lapsensa jäävät? Riistäisimmekö lapsilta toisen vanhemmista? Tälläkin hetkellä jo osa lapsista pelkää kertoa, että toinen vanhemmista on venäläistaustainen. Tähänkö on sivistysvaltio Suomessa menty? Ei kai meidän tarvitse mennä samalle tasolle sotaan syyttömien kohtelussa kuin naapurimaassamme?

Kari Kulmala, Rääkkylä

kunnanvaltuutettu (kok)

Sanomalehti Karjalainen 25.4.2022

(tarjottu lehteen 12.4.2022)

Nato kutsuu, halusimmepa sitä taikka emme

En ole koskaan ennen ollut kovin Nato-myönteinen, mutta nyt Putin sotaretkellään Ukrainaan on muuttanut mielipiteeni. Tarvitsemme oman vahvan asevelvollisuuden ja puolustuksen lisäksi myös Naton antaman suojan. Suomi ei ole hyökkäämässä minnekään, eikä sitä tee Natokaan. Venäjästä ei voi sanoa samaa, koska se haikailee edelleen omia etupiirejään.

Ukrainan sodan alettua tapahtumat ovat muuttuneet nopeasti. Suomi ei voi olla enää missään Venäjän ja Läntisen-Euroopan välimaastossa. Suomi on kuulunut jo pitkään Euroopan Unioniin ja osallistuu Venäjään kohdistuviin pakotteisiin. Suomi on puolensa valinnut ja koko asetelma on muuttunut peruuttamattomasti. Suomi ei ole enää Venäjältä katsottuna mikään ystävällismielinen maa.

Itse näkisin parhaana Suomelle Natossa Norjan ratkaisua. Siinä Suomeen ei rauhan aikana sijoitettaisi ydinaseita, eikä pysyvästi muita kuin oman maan sotilaiden sotilastukikohtia. Suomen tulee edelleen Natossakin pitää kiinni yleisestä asevelvollisuudesta ja vahvasta omaehtoisesta puolustuksestaan.

Ukrainan sodan aikanaan loputtua seuraa ns. kylmän sodan jakso. Se voi kestää hyvinkin pitkään, ja siihenkin meidän tulee varautua. Venäjän varaan emme voi talouttamme tai energiansaantiamme enää laskea. Edellinen kylmän sodan jakso kesti Neuvostoliiton hajoamiseen, vuoteen 1991 saakka. Tulevasta ei kukaan tiedä mitään!

Oikeita päätöksiä kuljetusalan turvaamiseksi

Hallitus teki aikanaan ison virheen polttoaineveroa korottaessaan. Päätöstä perusteltiin muun muassa ilmastollisilla syillä. Päätös on lisännyt alueellista epätasa-arvoa ja heikentänyt Suomen kilpailukykyä. Pitäisi ymmärtää, että polttoaineen verotuksen korotus johtaa aina merkittävästi kasvaviin kustannuksiin paitsi maaseudulla asuville suomalaisille, myös kotimaiselle kuljetusalalle ja sen kautta teollisuudelle.

Erityisesti Suomen ulkorajojen läheisyydessä suomalaisten kuljetusyrittäjien on erittäin vaikeaa pärjätä ulkomaisten yrittäjien kanssa muun muassa polttoaine- ja palkkakuluissa. Tällä hetkellä esimerkiksi virolainen ajoneuvo voi tulla Suomeen harjoittamaan liikennöintiä ns. kabotaasisäännösten turvin. Järjestelmän mukaan ajoneuvo saapuu Suomeen ja purkaa täällä kuormansa. Tämän jälkeen yrittäjä saa ajattaa Suomessa autolla kolme kuljetusta, ennen kuin auton kuljettajineen on poistuttava maasta tai ainakin käytävä rajojemme ulkopuolella. Tällainen toiminta romuttaa suomalaisen kuljetusyrittäjän kilpailukykyä, eikä ole maamme etujen mukaista.

Pidän tärkeänä, että polttoaineveron puolittamisen lisäksi hallituksen on välittömästi luotava ammattidiesel-järjestelmä logistiikan tarpeisiin. Vain näillä toimilla voimme taata alhaisemmat kuljetuskustannukset ja Suomen kilpailukyvyn kansainvälisillä markkinoilla myös tulevaisuudessa. Suomen hallituksen pitäisi tehdä viimeinkin oikeita päätöksiä asian suhteen, eikä vain pitää juhlapuheita kuljetusalan tilaisuuksissa.

Sanomalehti Karjalainen 27.3.2022

Suomessa asuvat venäläiset eivät hyökänneet

Putin hyökkäsi armeijoineen Ukrainaan. Tällä hetkellä monen suomalaisen sympatiat ovat ukrainalaisten puolella. Haluamme tukea heitä kaikin mahdollisin keinoin. Samalla on ymmärrettävä, ettei hyökkäyksestä syytetä tavallisia venäläisiä ihmisiä. He ovat Putinin sotaan täysin syyttömiä. Venäjällä valta on harvoilla, eikä maan poliittisessa järjestelmässä tavallinen ihminen voi kovin paljon vaikuttaa. Venäjän mediassakin kerrotaan vain se, mitä Putinin valtakoneisto haluaa kertoa.

Suomessa ja erityisesti meillä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa asuu paljon venäläistaustaisia, joita ei voi mitenkään syyllistää Putinin teoista. Pidetään huolta toisistamme!

Kari Kulmala, kok

kunnanvaltuutettu

Sanomalehti Karjalainen 5.3.2022

Putin hyökkäsi Ukrainaan, ei Suomessa asuvat venäläiset

Putin hyökkäsi armeijoineen Ukrainaan. Tällä hetkellä monen suomalaisen sympatiat ovat ukrainalaisten puolella. He haluavat tukea heitä kaikin mahdollisin keinoin. Nyt on samalla ymmärrettävä, ettei hyökkäyksestä aleta syyttämään tavallisia venäläisiä ihmisiä. He ovat sotaan täysin syyttömiä. Venäjällä valta on harvoilla, eikä maan poliittisessa järjestelmässä tavallinen ihminen voi kovin paljon vaikuttaa. Mediassakin kerrotaan vain se, mitä Putinin valtakoneisto haluaa kertoa.

Suomessa ja erityisesti meillä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa asuu paljon venäläistaustaisia, joita ei voi mitenkään syyllistää Putinin teoista. Pidetään huolta toisistamme!  

Jyrkkä ei kalastusta haittaavalle esitykselle

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta on lausuntokierroksella. Jätelain tuottajavastuusääntelyn piiriin sisällytettäisiin uusina tuoteryhminä muun muassa muovia sisältävät kalastusvälineet.

Pidän lakiesityksessä esitettyjä toimenpiteitä, niin kutsuttua EU:n SUP-direktiivin toimeenpanoa, ylimitoitettuna kalastuksessa syntyvän muovijätteen aiheuttamiin todellisiin ongelmiin verrattuna. Esitys koskee niin kaupallisessa kalastuksessa käytettäviä pyydyksiä (verkot, nuotat, troolit, rysät) kuin vapaa-ajankalastuksessakin käytettäviä pyyntivälineitä (vieheet, siimat, onget). SUP-direktiivi on kalastusvälineitä koskevalta osin alun perin tehty Suomesta poikkeavia kalastustapoja ajatellen. Jatkossa se ei sitä enää olisi.

Esityksen perusteet ovat suurelta osin olettamuksia ja yksittäisten henkilöiden mielipiteitä. Olen sitä mieltä, että esityksen tekijät eivät näe itsekään todellista muutostarvetta, koska esityksen perusteluihinkin on kirjattu: ”Kalastusvälinejätteen määrästä ei ole tällä hetkellä luotettavaa tutkimustietoa.” Esitys on siis tehty vailla riittävää tutkimustietoa ja oletuksella, että esitys menee automaattisesti läpi näin ”vihreänä aikana” miettimättä esimerkiksi esityksen mukanaan tuomia kustannusvaikutuksia tai hankaluuksia kalastajille.

Pidän esitettyjä toimenpiteitä erittäin vahingollisina Suomen kalastusvälineteollisuudelle sekä uhkana koko Suomen kaupallisen kalastuksen kannattavuudelle. Esitys leimaa kaikkia kalastajia ja on vaikutuksiltaan päinvastainen hallitusohjelman mukaiselle kotimaisen kalan edistämisohjelmalle.

Kari Kulmala, Rääkkylä, kok

kunnanvaltuutettu

Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan varapuheenjohtaja

Sanomalehti Karjalainen 23.2.2022

Maatalouden ahdinko pahenee

Suomalainen maatalous on pahassa kriisissä, eikä sitä ainakaan Putinin toimet Ukrainan alueella paranna. Suomessa viime vuosi oli katovuosi. Öljyn hinta kohosi entisestään ja sen myötä nousi polttoaineiden ja lannoitteiden hinta. Jo pelkästään nämä seikat tekevät maatalouden harjoittamisen erittäin haastavaksi tälle vuodelle. Monet ovatkin jatkossa vähentämässä tuotantoeläimien sekä viljellyn peltoalan määrää. Samaan aikaan ruokakaupat tekevät ennätystulosta!

Mitä tämä kaikki loppujen lopuksi tarkoittaa? Jos alkutuottaja ei saa tuotteestaan parempaa hintaa, syömme jatkossa entistä enemmän ulkomaista ruokaa ja suomalaisesta ruuasta on tulossa jatkossa entistä kalliimpaa. Ruuan tuotannon väheneminen merkitsee myös, että sen alan työt ja työpaikat vähenevät.

Jotkut ovat kateellisia maanviljelijöiden saamista maataloustuista. Maataloustuet on tarkoittu siksi, että saisimme syödä halvempaa kotimaista ruokaa. Tuet siis kuuluvat jokaiselle kotimaista ruokaa tuottavalle maanviljelijälle. Ellei tukia maksettaisi, kotimaisella maataloudella ja sen myötä kotimaisella ruualla ei olisi tulevaisuutta.

Menen vielä hieman Putiniin ja Ukrainan tilanteeseen. Voi olla, ettei ensi kesänä Ukrainasta tai Venäjältä tule suomalaisille tiloille kausityöntekijöitä. Tämä on katastrofi puutarha-alalle, mm. mansikanpoimintatiloille. Tähänkin Suomen hallituksen tulisi valmistautua jo nyt!