Koti, uskonto ja isänmaa ovat onneksi vielä voimissaan

Ukrainassa käynnissä oleva sota on antanut Suomessakin uutta ajateltavaa siitäkin näkökulmasta, että mitkä arvot omassa elämässä ovat tärkeitä ja minkä edestä olisimme valmiit taistelemaan tai jopa kuolemaan. Vuosikymmenten aikana monet arvot ja niiden painotukset ovat muuttuneet, mutta minulle tärkeiksi ovat vahvistuneet edelleen: koti, uskonto ja isänmaa.

Koti on arvo, joka on mielekästä säilyttää ja jota tulee puolustaa. Yhä harvempi elää enää koko elämäänsä samassa osoitteessa. Koti voi vaihtua elämän varrella lukemattomia kertoja. Sanotaan, että samurain koti on siellä missä hänen sydämensä on. Tämä sanonta pitänee hyvin paikkansa. Keskuudessamme elää entistä enemmän niitä, joiden koti tai vanhempien koti on maamme rajojen ulkopuolella. Uutisista saamme nähdä joka päivä kuvaa kodeista, missä pommit ovat vieneet talosta katon tai etuseinän tai missä koti on pelkkänä kiviläjänä maan pinnalla. Monilla ukrainalaisilla lapsilla ja äideillä on väliaikainen koti nyt täällä luonamme. Pidetään heistä hyvää huolta!

Uskonto on arvo, joka on jatkuvan muutoksen kohteena. Suomessa on uskonnonvapaus, mutta silti oman uskon harjoittaminen ei ole enää sallittua entiseen tapaan päiväkodeissa, kouluissa, saati työpaikoilla. Kristinuskon perusoppien jakaminen kodeissakin on entistä harvinaisempaa. Toisena kansalliskirkkonamme toimiva Suomen evankelis-luterilainen kirkko etsii entistä liberaalimmin uusia jäseniä kirkkoon. Ollakseen uskottava instituutti, kansankirkon ei pitäisi kuitenkaan lähteä jokaisen tuulen mukaan. Omaa uskontoa on moni edelleen valmis puolustamaan. Tästä hyvänä esimerkkinä keväinen Suvivirsi, jonka halutaan edelleen kuuluvan kouluissa.

Isänmaa ei sekään ole enää samanlainen arvo tai käsite kuin ennen. Isänmaa on kuitenkin aina puolustamisen arvoinen ja siihen suomalaiset ovat valmiit. Itsenäisen valtion merkit, joita itse aikanaan koulussa opimme, eivät kaikki enää päde. Kuitenkin valtion rajojen loukkaaminen Ukrainassa on osoittanut, miten tärkeää on maan itsenäisyys ja miten sen loukkaaminen vahvisti kansallistunnetta ja sai Ukrainan kansan nousemaan yksissä tuumin hyökkääjää vastaan. Näin kävi myös Talvisodan aikana Suomessa.

Edelliset sukupolvet ovat puolustaneet meille tärkeitä arvoja kotia, uskoa ja isänmaata. Meidän tehtävä on jatkaa tällä viisaalla tiellä, tulevaisuuteen katsoen ja aina historia muistaen.

Kari Kulmala, Rääkkylä

eduskuntavaaliehdokas, kok

Sanomalehti Karjalainen 8.1.2023

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *