Kansalaisaloite 20.8.2022, ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Tämän vuotinen karhumetsästys on pääosin ohi kannanhoidollisesta metsästyksestä tehtyjen valitusten vuoksi. Varmista, että tulevaisuudessa tilanne on toinen! Allekirjoita kansalaisaloite!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11115

Kansalaisaloitteen otsikko: Suurpetojen kannanhoidollisten pyyntilupien valitusoikeus tulee olla vain paikallisilla toimijoilla, eikä suurpetojen kannanhoidollisiin pyyntilupiin liittyvät valitukset saa johtaa kaatolupien toimeenpanokieltoon.

Aloitteen sisältö:

Vaadimme, että lakia muutetaan siten, että suurpetojen kannanhoidollisten pyyntilupien valitusoikeus tulee olla vain paikallisilla toimijoilla, eikä suurpetojen kannanhoidollisiin pyyntilupiin liittyvät valitukset saa johtaa kaatolupien toimeenpanokieltoon.

Perustelut:

Suomessa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen osalta eduskunta sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat paljon vartijoina. Eduskunta vahvistaa lait. Ministeriö vastaa suurpetojemme lainsäädännön, normiston sekä kannanhoitosuunnitelmien valmistelusta. Ministeriölle Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain tarvittavat tutkimukset sekä kanta-arviot suurpedoistamme. Riistakeskus vastaa suurpetoihin kohdistuvista kaatoluvista.

Suurpetojen kaatoluvat eivät ole tuulesta temmattuja vaan kannanhoito perustuu aina jokaiselle lajille valmisteltuun, virkamiestyönä tehtyyn tarkkaan hoitosuunnitelmaan, jossa on huomioitu tarkasti suurpetojen elinvoimaisuus ja sen turvaaminen. Heidän virkavastuulla tehtyyn työhön tulee kansalaisten voida luottaa.

Suurpetojen kannanhoidollisesta metsästyksestä tehdyt valitukset vaarantavat vahvoilla suurpetoalueilla olevien ihmisten turvallisuuden. Suurpetojen ihmisarkuus vähentyy, petojen ja ihmisten kohtaaminen yleistyy sekä kotieläinvahingot lisääntyvät merkittävästi. Suurpetojen aiheuttamista vahingoista valtio maksaa asianomistajille noin 10 miljoonaa euroa vuosittain. Tätä kaikkea voitaisiin vähentää kannanhoidollinen metsästys sallimalla.

Metsästysharrastus mahdollistettava uusillekin metsästäjille

Meillä Suomessa metsästysoikeus on sidottu varsin tiukasti maanomistukseen. Ellet omista maata, metsästysharrastuksen harjoittaminen voi olla oman kunnan alueella erittäin haastavaa. Maanomistajalla on oikeus metsästää ja määrätä metsästyksestä omilla maillaan, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Monesti maanomistajat vuokraavat maansa metsästysoikeuden paikalliselle metsästysseuralle ja näin tulisi olla jatkossakin. Tällöin metsästysseurat voivat myydä myös vieraskortteja, jolloin seuran jäsenen mukana voi metsästää seuraan kuulumaton metsästäjä.

Metsästys viehättää entistä enemmän koiraharrastajia, nuoria sekä naisia ja tässä näen suuret mahdollisuudet entistä paremmalle metsästyskulttuurille. Monella metsästys kulkee maakunnassamme suvussa ja on luonnollinen valinta harrastukseksi. Metsästykseen ja koiraharrastukseen kasvetaan mukaan. Näkisin hyvänä, että koulujen opetussuunnitelmiin kuuluisi erä- ja metsästäjäkurssit valinnaisaineina. Tällä mahdollistettaisiin nuorelle koululaiselle oikeanlainen tiedonsaanti perinteisestä suomalaisesta eränkäynnistä.

Elokuun alussa monet metsästysseurat pitävät vuosikokouksiaan. Kokouksissa päätetään myös uusista seuran jäsenistä. Toivon, ettei kokouksissa ketään jätetä perusteettomasti hyväksymättä seuran jäseneksi. Tarvitsemme jatkossakin uusia hirvimiehiä ja -naisia. Tämäkin olisi kokouksissa hyvä muistaa, eikä pitää kynsin hampain kiinni omista oikeuksista ja vuosikymmeniä tehdyistä seuran säännöistä. Metsästysharrastus muuttuu jatkuvasti ja monen seuran säännöt vaativat vielä päivitystä 2000-luvulle.

Metsästyskulttuurissamme arvostetaan eettisyyttä, saaliin kunnioittavaa käsittelyä sekä hyviä metsästystapoja. Tätä perinnettä meidän tulee opettaa jatkossakin jälkipolvillemme ja mahdollistaa myös maattomien metsästäjien metsästys.

Kari Kulmala, metsästäjä

eduskuntavaaliehdokas (kok) Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 4.8.2022

Lieksan Lehti 8.8.2022

Tämän syksyn karhujahti Pohjois-Karjalassa on todennäköisesti ohi

Kannanhoidolliseen karhunmetsästykseen myönnettiin tälle syksylle 197 poikkeuslupaa joista 96 Pohjois-Karjalaan. Tämä karhujahti näyttäisi kuitenkin pääosin olevan jo ohi poikkeusluvista tehtyjen valitusten vuoksi. Tänään ilmoitettiin, että poikkeusluvat on laitettu toimeenpanokieltoon ja tällä tavoin ne estävät 20. elokuuta alkavan karhujahdin toteutumisen valitetuilla alueilla.

Yleensä tällaiset hallinto-oikeuskäsittelyt vievät kuukausia, jopa vuosia ja niistäkin voi vielä valittaa ylempään oikeusasteiseen. Tällainen valitusten tekeminen vaarantaa koko suomalaisen metsästyksen, ei pelkästään karhumetsästystä. Mihin tarvitsemme jatkossa huippuunsa jalostettuja metsästyskoiria, ellei niiden kanssa voida edes harjoitella metsästystä?

Suomessa on olemassa järjestöjä, jotka viis veisaavat metsästyksestä tulevista tuotoista elinkeinoelämälle tai valitusten taloudellisista vaikutuksista. Järjestöjen ainut tarkoitus on saada metsästys ja myös kalastus kielletyksi Suomessa. Suomessa päättäjien tulee olla hereillä, eikä lähteä myötäilemään tällaisten järjestöjen toimintaa ja toiveita.