1. Mikä on hyvinvointialueen valmisteluvuoden 2022 tärkein päätös?
Ehdottomasti hyvinvointistrategia, joka tulee seuraavina vuosina vahvasti jalkauttaa hyvinvointialueelle. Tällöin saadaan hoitoalan työntekijät pysymään työssään ja heidän määrää jopa lisättyä. Samalla strategialla palveluiden tarvitsijat saavat ne palvelut, jotka heille kuuluvat.
2. Mihin resursseja ja euroja? Puuttuuko Liperistä/Rääkkylästä palveluita?
On selvää, että perusterveydenhuoltoon on löydyttävä molemmissa kunnissa tekijät. Tästä jokaisessa kunnassa maksetaan veroja tasapuolisesti. Tietoni mukaan Liperissä palvelut toimivat varsin mallikkaasti. Rääkkylässä palveluiden tarjoamisessa on ollut haasteita jo pitkään ja palveluiden saatavuutta on jatkuvasti seurattava.
3. Mistä hyvinvointialue voi säästää? Voidaanko jostain Liperin/Rääkkylän palveluista luopua. Miten rahoitus saadaan riittämään?
Olemme hankalassa tilanteessa, mikäli nykyiset palvelut maksavat esim. 800 miljoonaa euroa ja valtion rahoitus on vain 750 miljoonaa. Jostain nämä puuttuvat eurot on saatava tai palveluita on karsittava. Toimintaa voidaan varmasti tehostaa, mutta sitä ei saa tehdä palvelun tarvitsijan tai henkilöstön kustannuksella. Hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan puheenjohtajana saan jatkossa hyvät tiedot siitä, miten tässä on onnistuttu.
4. Miten palvelut jakautuvat Liperissä ja Rääkkylässä? Minne ohjaisit liperiläisiä, jos palveluita ei saa omasta kunnasta?
Molemmilla kirkonkylillä on terveyskeskus palveluineen. Liperiläisille luonnollisin suunta on Joensuu. Kiteellä toimii tällä hetkellä uudehko terveyskeskus vajaatehoisena. Tällainen ei ole järkevää toimintaa. Kiteellä tulisi olla edelleen ilta- ja yöpäivystys, jolloin rääkkyläläisille luontevin suunta olisi jatkossakin Kitee.
5. Onko aluevaltuustossa vastakkainasettelua maakunnan ja Joensuun välillä tai eri maakunnan osien välillä?
Tällä hetkellä sellaista ei ole vielä voimakkaasti näkynyt. Puolueiden välillä vastakkainasettelua on havaittavissa.
6. Minkälainen johtaja hyvinvointialueelle tarvitaan?
Johtajalla tulee olla aidosti asia- ja henkilöstöjohtaminen tasapainossa eli hänen tulee ymmärtää johtamansa hyvinvointialueen realiteetit sekä henkilökunnan merkitys. Ilman hyvinvoivaa henkilökuntaa hänen johtama hyvinvointialue on pulassa.
7. Millä teoilla/keinoilla hyvinvointia voidaan lisätä Pohjois-Karjalassa ja kunnissa?
Hyvinvoinnin edistäminen on yhteiskunnan, mutta myös meidän jokaisen oma tehtävä. Tietoa oman terveyden ja liikunnan tärkeydestä ei voi koskaan jakaa liikaa. Olen erittäin huolissani yksinelävistä ihmisistä, joista jopa kolmannes kokee yksinäisyyttä. Heille tulisi tarjota tarpeellista tukea ja aktiviteettia kotiin, yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen ehkäisemiseksi.
8. Miten huolehdit omasta hyvinvoinnistasi?
Minulla on paljon hyviä harrastuksia mm. puutarhanhoito, lauluharrastus, lions- ja reserviläistoiminta, perinteisten urheilun ja eränkäynnin lisäksi. Niissä mieli rauhoittuu ja ajatukset siirtyvät työstä ja politiikasta oleellisempiin asioihin.
9. Mitä jokainen meistä voi tehdä toisten hyvinvoinnin eteen?
Omilla terveellisillä elämäntavoilla ja esimerkillä on aina oleellinen merkitys. Aidon kiinnostuksen toisesta voi osoittaa myös vaikka kaupan kassalla kysymällä, mitä sinulle kuuluu. Vierailu yksinäisen ikäihmisen luona ja tarvittaessa pienenkin avun antaminen edistää hänen hyvinvointia. Jokainen voi kannustaa toista terveellisempään elämäntapaan, joka lisää hyvinvointia.
Kotiseutu-uutiset 25.5.2022