Rohkeutta hallitus!

Pohjois-Karjalassa maksetaan kalliimpaa sähkösiirtomaksua kuin useissa muissa maakunnissa. Näin kerrotaan Karjalaisen 25.2 pääkirjoituksessa. Sähkönsiirtomaksuihin on tulossa korotus jo heinäkuussa, eikä sinun tarvitse tehdä asian suhteen mitään. Korotusta perustellaan tietenkin rahantarpeella, milläs muulla. Maakunnassa asuva tarvitsisi toki itsekin rahansa. Nykyhallitus voisi tehdä asian suhteen jotain, mutta kun ei osaa, halua tai ei uskalla.

Polttoaineen hinta jatkaa nousuaan. Suomen hallitus on nostanut polttoaineen hintaa ja sen myötä polttoaineveroa säännöllisesti, kun taas esimerkiksi Saksa, Ranska ja Iso-Britannia ovat samaan aikaan laskeneet polttoaineveroa kymmenillä senteillä. Hallituksen tulisikin puolittaa keskustalaisen valtiovarainministerin ohjaamana polttoainevero ja samalla ymmärtää maamme harvaan asuttujen alueiden ihmisiä, joiden on ajettava autolla töihin, harrastuksiin ym, mutta ei hallitus sitä tee.

Suomalainen maatalous on pahassa kriisissä. Öljyn hinta on kohonnut entisestään ja sen myötä nousi polttoaineiden ja lannoitteiden hinta. Jo pelkästään nämä seikat tekevät maatalouden harjoittamisen erittäin haastavaksi tälle vuodelle. Monet ovatkin vähentämässä tuotantoeläimien sekä viljellyn peltoalan määrää. Samaan aikaan ruokakaupat tekevät ennätystulosta! Tähänkin hallitus pystyisi vaikuttamaan keskustalaisen ministerin voimin, mutta kun ei osaa, halua tai ei uskalla.

Valkoposkihanhet jatkoivat matkaansa pohjoiseen ja palaavat jälleen syksyllä. Mitään konkreettista apua ei ole hanhien aiheuttamien tuhojen vähentämiseksi tullut. Drooneista ja lasertykeistä on ollut vain vähän apua. Näkisin parempana, että ne jotka haluavat suojella valkoposkihanhia, olisivat itse hätistelemässä niitä pelloilta. Nykyhallitus on selvästi vieraantunut todellisuudesta sekä myös luonnosta. Muutenhan se tekisi vihreiden ympäristöministerin johdolla päätöksiä näiden ”uhanalaisten” hanhien vahinkojen torjunnassa.

Velanotossa ja juhlapuheissa nykyhallitusta ei tarvitse opettaa, sen se osaa opettamattakin.

Kari Kulmala, kok

kunnanvaltuutettu, Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 28.5.2022

Vastauksia Kotiseutu-uutisten tekemiin kysymyksiin hyvinvointivaltuuston jäsenelle

1. Mikä on hyvinvointialueen valmisteluvuoden 2022 tärkein päätös?

Ehdottomasti hyvinvointistrategia, joka tulee seuraavina vuosina vahvasti jalkauttaa hyvinvointialueelle. Tällöin saadaan hoitoalan työntekijät pysymään työssään ja heidän määrää jopa lisättyä. Samalla strategialla palveluiden tarvitsijat saavat ne palvelut, jotka heille kuuluvat.

2. Mihin resursseja ja euroja? Puuttuuko Liperistä/Rääkkylästä palveluita?

On selvää, että perusterveydenhuoltoon on löydyttävä molemmissa kunnissa tekijät. Tästä jokaisessa kunnassa maksetaan veroja tasapuolisesti. Tietoni mukaan Liperissä palvelut toimivat varsin mallikkaasti. Rääkkylässä palveluiden tarjoamisessa on ollut haasteita jo pitkään ja palveluiden saatavuutta on jatkuvasti seurattava.

3. Mistä hyvinvointialue voi säästää? Voidaanko jostain Liperin/Rääkkylän palveluista luopua. Miten rahoitus saadaan riittämään?

Olemme hankalassa tilanteessa, mikäli nykyiset palvelut maksavat esim. 800 miljoonaa euroa ja valtion rahoitus on vain 750 miljoonaa. Jostain nämä puuttuvat eurot on saatava tai palveluita on karsittava. Toimintaa voidaan varmasti tehostaa, mutta sitä ei saa tehdä palvelun tarvitsijan tai henkilöstön kustannuksella. Hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan puheenjohtajana saan jatkossa hyvät tiedot siitä, miten tässä on onnistuttu.

4. Miten palvelut jakautuvat Liperissä ja Rääkkylässä? Minne ohjaisit liperiläisiä, jos palveluita ei saa omasta kunnasta?

Molemmilla kirkonkylillä on terveyskeskus palveluineen. Liperiläisille luonnollisin suunta on Joensuu. Kiteellä toimii tällä hetkellä uudehko terveyskeskus vajaatehoisena. Tällainen ei ole järkevää toimintaa. Kiteellä tulisi olla edelleen ilta- ja yöpäivystys, jolloin rääkkyläläisille luontevin suunta olisi jatkossakin Kitee.

5. Onko aluevaltuustossa vastakkainasettelua maakunnan ja Joensuun välillä tai eri maakunnan osien välillä?

Tällä hetkellä sellaista ei ole vielä voimakkaasti näkynyt. Puolueiden välillä vastakkainasettelua on havaittavissa.

6. Minkälainen johtaja hyvinvointialueelle tarvitaan?

Johtajalla tulee olla aidosti asia- ja henkilöstöjohtaminen tasapainossa eli hänen tulee ymmärtää johtamansa hyvinvointialueen realiteetit sekä henkilökunnan merkitys. Ilman hyvinvoivaa henkilökuntaa hänen johtama hyvinvointialue on pulassa.

7. Millä teoilla/keinoilla hyvinvointia voidaan lisätä Pohjois-Karjalassa ja kunnissa?

Hyvinvoinnin edistäminen on yhteiskunnan, mutta myös meidän jokaisen oma tehtävä. Tietoa oman terveyden ja liikunnan tärkeydestä ei voi koskaan jakaa liikaa. Olen erittäin huolissani yksinelävistä ihmisistä, joista jopa kolmannes kokee yksinäisyyttä. Heille tulisi tarjota tarpeellista tukea ja aktiviteettia kotiin, yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen ehkäisemiseksi.

8. Miten huolehdit omasta hyvinvoinnistasi?

Minulla on paljon hyviä harrastuksia mm. puutarhanhoito, lauluharrastus, lions- ja reserviläistoiminta, perinteisten urheilun ja eränkäynnin lisäksi. Niissä mieli rauhoittuu ja ajatukset siirtyvät työstä ja politiikasta oleellisempiin asioihin.

9. Mitä jokainen meistä voi tehdä toisten hyvinvoinnin eteen?

Omilla terveellisillä elämäntavoilla ja esimerkillä on aina oleellinen merkitys. Aidon kiinnostuksen toisesta voi osoittaa myös vaikka kaupan kassalla kysymällä, mitä sinulle kuuluu. Vierailu yksinäisen ikäihmisen luona ja tarvittaessa pienenkin avun antaminen edistää hänen hyvinvointia. Jokainen voi kannustaa toista terveellisempään elämäntapaan, joka lisää hyvinvointia.

Kotiseutu-uutiset 25.5.2022