Putin hyökkäsi Ukrainaan, ei Suomessa asuvat venäläiset

Putin hyökkäsi armeijoineen Ukrainaan. Tällä hetkellä monen suomalaisen sympatiat ovat ukrainalaisten puolella. He haluavat tukea heitä kaikin mahdollisin keinoin. Nyt on samalla ymmärrettävä, ettei hyökkäyksestä aleta syyttämään tavallisia venäläisiä ihmisiä. He ovat sotaan täysin syyttömiä. Venäjällä valta on harvoilla, eikä maan poliittisessa järjestelmässä tavallinen ihminen voi kovin paljon vaikuttaa. Mediassakin kerrotaan vain se, mitä Putinin valtakoneisto haluaa kertoa.

Suomessa ja erityisesti meillä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa asuu paljon venäläistaustaisia, joita ei voi mitenkään syyllistää Putinin teoista. Pidetään huolta toisistamme!  

Jyrkkä ei kalastusta haittaavalle esitykselle

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta on lausuntokierroksella. Jätelain tuottajavastuusääntelyn piiriin sisällytettäisiin uusina tuoteryhminä muun muassa muovia sisältävät kalastusvälineet.

Pidän lakiesityksessä esitettyjä toimenpiteitä, niin kutsuttua EU:n SUP-direktiivin toimeenpanoa, ylimitoitettuna kalastuksessa syntyvän muovijätteen aiheuttamiin todellisiin ongelmiin verrattuna. Esitys koskee niin kaupallisessa kalastuksessa käytettäviä pyydyksiä (verkot, nuotat, troolit, rysät) kuin vapaa-ajankalastuksessakin käytettäviä pyyntivälineitä (vieheet, siimat, onget). SUP-direktiivi on kalastusvälineitä koskevalta osin alun perin tehty Suomesta poikkeavia kalastustapoja ajatellen. Jatkossa se ei sitä enää olisi.

Esityksen perusteet ovat suurelta osin olettamuksia ja yksittäisten henkilöiden mielipiteitä. Olen sitä mieltä, että esityksen tekijät eivät näe itsekään todellista muutostarvetta, koska esityksen perusteluihinkin on kirjattu: ”Kalastusvälinejätteen määrästä ei ole tällä hetkellä luotettavaa tutkimustietoa.” Esitys on siis tehty vailla riittävää tutkimustietoa ja oletuksella, että esitys menee automaattisesti läpi näin ”vihreänä aikana” miettimättä esimerkiksi esityksen mukanaan tuomia kustannusvaikutuksia tai hankaluuksia kalastajille.

Pidän esitettyjä toimenpiteitä erittäin vahingollisina Suomen kalastusvälineteollisuudelle sekä uhkana koko Suomen kaupallisen kalastuksen kannattavuudelle. Esitys leimaa kaikkia kalastajia ja on vaikutuksiltaan päinvastainen hallitusohjelman mukaiselle kotimaisen kalan edistämisohjelmalle.

Kari Kulmala, Rääkkylä, kok

kunnanvaltuutettu

Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan varapuheenjohtaja

Sanomalehti Karjalainen 23.2.2022

Maatalouden ahdinko pahenee

Suomalainen maatalous on pahassa kriisissä, eikä sitä ainakaan Putinin toimet Ukrainan alueella paranna. Suomessa viime vuosi oli katovuosi. Öljyn hinta kohosi entisestään ja sen myötä nousi polttoaineiden ja lannoitteiden hinta. Jo pelkästään nämä seikat tekevät maatalouden harjoittamisen erittäin haastavaksi tälle vuodelle. Monet ovatkin jatkossa vähentämässä tuotantoeläimien sekä viljellyn peltoalan määrää. Samaan aikaan ruokakaupat tekevät ennätystulosta!

Mitä tämä kaikki loppujen lopuksi tarkoittaa? Jos alkutuottaja ei saa tuotteestaan parempaa hintaa, syömme jatkossa entistä enemmän ulkomaista ruokaa ja suomalaisesta ruuasta on tulossa jatkossa entistä kalliimpaa. Ruuan tuotannon väheneminen merkitsee myös, että sen alan työt ja työpaikat vähenevät.

Jotkut ovat kateellisia maanviljelijöiden saamista maataloustuista. Maataloustuet on tarkoittu siksi, että saisimme syödä halvempaa kotimaista ruokaa. Tuet siis kuuluvat jokaiselle kotimaista ruokaa tuottavalle maanviljelijälle. Ellei tukia maksettaisi, kotimaisella maataloudella ja sen myötä kotimaisella ruualla ei olisi tulevaisuutta.

Menen vielä hieman Putiniin ja Ukrainan tilanteeseen. Voi olla, ettei ensi kesänä Ukrainasta tai Venäjältä tule suomalaisille tiloille kausityöntekijöitä. Tämä on katastrofi puutarha-alalle, mm. mansikanpoimintatiloille. Tähänkin Suomen hallituksen tulisi valmistautua jo nyt!

Opintolainaa anteeksi?

Suomessa on alkamassa ensi vuonna kokeilu, missä yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta valmistuneita houkutellaan töihin ns. harvaan asutulle alueelle alueellisella opintolainahyvityksellä. Olin tätä kokeilua suunnittelemassa viime vaalikaudella puolueeni edustajana Hama-parlamentaarisessa työryhmässä. Hyvä, että hallitus on viemässä asian maaliin saakka.

Norjassa tällä on onnistuttu houkuttelemaan vastavalmistuneita työntekijöitä maaseudulle. Tämä on siis onnistunut vuonojen maassa, joten miksei meilläkin? Ainakaan tälle ei ole mitään perustuslaillista estettä.

Norjassa valtio hyvittää opintolainaa kymmenen prosenttia lainan kokonaismäärästä vuosittain. Suomessa arvioidaan, että hyvitys voisi olla ensimmäisenä vuonna 3600 euroa ja seuraavina vuosina 2600 euroa. Työnteko ei olisi sidottu millään tavoin asuinkuntaan. Pidän kokeilua enemmän kuin kokeilemisen arvoisena. Valitettavasti tähän kokeiluun osallistujat (n. 20000) arvotaan, eli tämä ei koske kaikkia vuonna 2023 opintonsa päättäneitä.

Ei Natoon ilman kansanäänestystä

Uutissuomalaisen (Karjalainen, 3.2.) mukaan 43 prosenttia suomalaisista toivoo, että eduskunta ratkaisisi Nato-jäsenyyskysymyksen ilman neuvoa antavaa kansanäänestystä. Mielestäni mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ei tule päättää ilman kansanäänestystä. Asia on niin suuri, että tarvitsemme jäsenyydelle koko kansan tuen. Uskon, että suurin osa kansasta tietäisi mistä äänestäisi, vaikka osa äänestää aina tunteella tai viimeisimmän gallupin mukaan.

Siitä, onko jäsenyyden hakeminen juuri nyt ajankohtaista, voidaan olla montaa mieltä. Mielestäni jäsenyyden hakeminen ei ole juuri nyt ajankohtaista, mutta ns. Nato-optio tulee ehdottomasti säilyttää. Turvallisuustilanne lähialueilla voi muuttua hyvinkin nopeasti ja tähän tulee voida reagoida.

Viranomaiset harjoittelevat vuosittain erilaisia valmiussuunnitelmia ja pyrkivät näin minimoimaan mahdolliset hyökkäykset tai onnettomuuksien vaikutukset. Erityisesti valmiuslaki antaa poikkeusoloissa viranomaisille lisää toimivaltuuksia valvontaan ja säännöstelyyn. Valmiuslaki tulee päivittää vastaamaan nykyhetkeä mahdollisimman pian. 

Olemme varautuneet moneen asiaan, mutta täydellinen varautuminen ei ole koskaan mahdollista. Tänäkin talvena pelkästään tykkylumi lamauttaa koko sähköverkon tietyillä alueilla. Sähkö- ja tietoliikennevarmuus on monen maan akilleenkantapää. Valitettavasti nyky-yhteiskunta on näistä riippuvainen, kuten moni maa puhtaasta vedestä. Yksi on joka tapauksessa varmaa: jo nyt Suomen mahdollinen vihollinen tietää, mihin ja miten tarvittaessa iskeä.

Kari Kulmala, kok, Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 10.2.2022