Lyheneekö työaika

Näin heinäkuussa varsin moni meistä on ansaitulla lomalla – niin minäkin. Joskus lomalla tulee kuitenkin myös työ mieleen. Varsinkin silloin kun puhutaan työajan pituudesta. Pitäisikö työaikaa lyhentää Islannin kokeilun mukaisesti, vaiko pidentää? Työajan pidentämisen myötä voisi vanhakantaisesti ajatella, että kannattavuus ja kilpailukykykin parantuisi. Viimeisimmän sodan jälkeen ei kovin moni puhunut työajan lyhentämisestä, mutta ajat muuttuvat. Vapaa-aika on kuitenkin monelle nykyään tärkeämpää kuin työ.

On selvää, että työelämän uudistaminen on tärkeää koska työ ja työtehtävätkin muuttuvat, mutta miten se tulisi tehdä? Mikäli palkkataso pysyy samana vaikka tekee vähemmän työtä, asia kuulostaa työntekijän kannalta hyvältä, mutta onko se sitä Suomen tai yrityksen kannalta. Työajan lyhentäminen ja saman palkkatason säilyttäminen aiheuttaisi ainakin julkisen talouden vajeen, jota olisi paikattava verotusta kiristämällä. Olisiko verotuksen kiristyminen meidän kaikkien tavoitteena?

Näen joka tapauksessa erittäin tärkeänä, että jokainen työntekijä voisi löytää itselleen sopivan tavan ja määrän tehdä työtä ja osallistua yhteiskunnan kehittämiseen työpanoksellaan. Jokainen meistä on tärkeä! Tällaisen joustavuuden mahdollistaa viime kädessä työnantaja, eivät mitkään projektit,  yhteiskunta tai ammattiyhdistykset. Itse voisin esimerkkinä pidentää työaikaani vaikka yhdellä työpäivällä kuukaudessa.

Viimeisimmistä vaaleista on vähän aikaa. Seuraavat vaalit, maakuntavaalit, kolkuttelevat jo ovella. Näissä vaaleissa valitaan päättäjät päättämään alueiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kyseessä on päätösvalta todella isoista asioista ja päätettävänä on meille jokaiselle elämän tärkeimpiä asioita, joten ei ole sama kuka valtuustoissa asioista päättää. Toivottavasti vaalit houkuttelevat äänestäjiä sekä ehdokkaita myös Sinisistä.

Kari Kulmala, Sinisten puheenjohtaja

Pienpetoraudat riittävän pitkän putken sisälle

Pienpetokannan kurissa pitäminen on yksi tärkeimmistä metsästykseen liittyvistä riistanhoitotöistä. Se on myös luonnonsuojelutyötä parhaimmillaan. Jokaisesta minkistä tai supikoirasta tulisikin maksaa pyytäjälle korvaus valtion varoista. Minkin tai supikoiran pyynti ei vaadi enää nykyään metsästyskorttia. Heti tappavien rautojen tai loukun käyttö vaatii kuitenkin aina maanomistajan luvan.

Heti tappavilla raudoilla pyydetään pääasiassa näätää ja minkkiä. Ne on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille tai muille kuin pyydystettäville eläimille. Ongelmana lienee erityisesti se, että miten pystyy varmistamaan kesäaikana sen, ettei rautoihin mene muita kuin siihen haluttavia eläimiä. Elokuun alusta tilanne helpottuu, kun saaliseläimistä muun muassa näätä ja kärppä tulevat metsästettäväksi.

Viime viikkoina on uutisoitu ihan valtakunnallisesti karhujen jäämisestä kiinni pienpedoille tarkoitettuihin rautoihin Lieksassa ja Joensuun Enossa. Tällaiset ikävät tapaukset olisi vältettävissä, mikäli heti tappavat raudat olisivat riittävän pitkän putken sisällä siten, ettei karhun tassu mahdu putken sisään.

Karhu ei ole Suomessa uhanalainen laji. Meillä arvioidaan olevan noin 12 prosenttia enemmän karhuja kuin viime vuonna. Tällä metsästyskaudella onkin mahdollisuus valtakunnallisesti kannanhoidollisessa metsästyksessä kaataa 73 karhua enemmän kuin viime kaudella. Pidän tätä mahdollisuutta hyvänä ja oikeansuuntaisena. Tavoitteena on ollut katkaista jo kymmenen vuotta sitten alkanut karhukannan voimakas kasvu, missä ei ole kuitenkaan vielä onnistuttu, koska Venäjän suunnasta tulee koko ajan uutta kantaa Suomeen, ilman passia ja viisumia.

Kari Kulmala, metsästäjä, Rääkkylä

Sinisten puheenjohtaja

Lieksan Lehti 22.7.2021