Karjalainen uutisoi 25.3., että järvikalaa halutaan saada lautasille lisää. Tämähän on ollut jo useamman hallituksenkin tavoite. Pro Kala ry:n uusin kuluttajatutkimuskin kertoo, että 92 prosenttia suomalaisista syö kalaa. Tutkimukseen vastanneista jopa 72 prosenttia kertoo, että söisi järvikalaa enemmänkin, mikäli sitä olisi kaupoissa tarjolla. Perinteiset ruokalakalat ovat jo kaikkien kuluttajien tiedossa.
Perinteisten ruokakalojen rinnalle on tulossa vahvasti myös valtakunnallinen ilmiö eli särkikalat ja niiden pyynti. Särkikaloista tehdyt kalatuotteet ovat tulleet jo tutuiksi niin laitosruokaloissa kuin kotitalouksissakin. Tällä hetkellä on kuitenkin valtakunnallisesti tilanne, että särkikalojen raaka-ainepula rajoittaa tuotantoa.
Jotkut sanovat särkikalojen pyyntiä järven hoitokalastukseksi. Se on ruuantuotannon ohella myös sitä. Särki-ilmiö luo kuitenkin omalta osaltaan erittäin hyvät mahdollisuudet edistää vähemmän hyödynnettyjen kalavarojen käyttöä koko Suomessa. On hyvä tietää, että särkikalojen pyynti vaikuttaa positiivisesti veden laatuun, koska niiden mukana poistuu järvistä jopa 30 prosenttia järven ulkoisesta fosforikuormasta.
Hoitokalastuksen roolia vesienhoidossa voidaan vahvistaa, mutta sen tulisi olla aina taloudellisesti mahdollista. Kannattamaton pyynti ei houkuttele kalastamaan eikä hoitamaan vesistöä. Oikea hinta pyytäjälle varmistaisi hoitokalastuksen jatkuvuuden sekä vesistön laadun turvaamisen kannalta myös riittävän suuret saaliit.
Kalatalousalueet viimeistelevät ensimmäisiä käyttö- ja hoitosuunnitelmiaan. Mielestäni niissä tulee huomioida vahvasti myös särkikalat. Särkikalojen kaupallista kalastusta tulee osoittaa myös alueille, joissa on runsaasti muutakin kalastusta.
Rääkkylän kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti rahoitusta Paksuniemeen tulevan kalanjalostamon korjaustoimiin. Jalostamo vaikuttaa osaltaan maakunnallisestikin siihen, että saamme entistä helpommin lähiruokaa lautasillemme. Minä annan kaiken mahdollisen tukeni kaikille kalatalousyrittäjille heidän vaativaan ja tärkeään tehtävään.
Samoilla apajilla Saimaan kalastajien kanssa elävät saimaannorpat. Niiden suojelussa on onnistuttu yli odotusten koko 2000-luvulla ja kanta on saavuttanut jo suojelustrategian tavoitteet. Suojeluväelle se ei kuitenkaan riitä vaan on vaadittu lisärajoituksia ja jopa koko Saimaata verkkokalastuskieltoon. Mielestäni paikallisten kalastusta harrastavien huomioiminen on olennainen osa saimaannorpan elämää. Mikäli tietäisimme, missä norppa pesii, voisimme automaattisesti talvellakin rauhoittaa lähialueen kaikelta liikkumiselta ja häiriöltä. Tällä hetkellä näitä alueita ei haluta julkaista, ainoastaan rauhoittaa.
Kari Kulmala, Rääkkylä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Kalatalouden keskusliiton hallituksen varapuheenjohtaja
Sanomalehti Karjalainen 31.3.2021