Koronarokote, mutta kenelle

Asiantuntijaryhmä suositteli jo toissa viikolla, että pahimmille koronan epidemia-alueille eli pääkaupinkiseudulle ja Turkuun kohdistettaisiin pikaisesti ylimääräinen rokote-erä. Olisiko se yhdenmukaista ja tasa-arvoista? Ei tietenkään olisi! Eipä hallituksen päätökset viime aikoina ole olleet muutenkaan johdonkaisia. Useimmat toivovat, että riskiryhmäläiset rokotettaisiin kuitenkin ennen kuin lähdettäisiin auttamaan pääkaupunkiseutua ja Turkua. Itse lähden siitä ajatuksesta, että koronaa on kaikkialla, joten rokotteet tulee jakaa väestömäärän suhteessa koko maahan.

Liikkumisrajoituksistakin on luovuttu, koska ne ovat perustuslain vastaisia. Nyt siis pääsiäiseksi kohti Lappia! Ei käy kateeksi pääministeriä ja hallitusta heidän yrittäessään tehdä hyviä päätöksiä ennätysmäärällä avustajia ja avustavia virkamiehiä. Priimaa yritetään, mutta lähinnä sekundaa tulee!

Olisiko pakolliset koronatestit ulkorajoillamme ja maskipakko julkisissa tiloissa perustuslain vastaista? Tämä olisi selvitettävä pikimmiten, koska ainakin se parantaisi nykyistä koronatilannetta.

Särkikalojen pyynti: lähiruokaa ja puhtaammat vesistöt

Karjalainen uutisoi 25.3., että järvikalaa halutaan saada lautasille lisää. Tämähän on ollut jo useamman hallituksenkin tavoite. Pro Kala ry:n uusin kuluttajatutkimuskin kertoo, että 92 prosenttia suomalaisista syö kalaa. Tutkimukseen vastanneista jopa 72 prosenttia kertoo, että söisi järvikalaa enemmänkin, mikäli sitä olisi kaupoissa tarjolla. Perinteiset ruokalakalat ovat jo kaikkien kuluttajien tiedossa.

Perinteisten ruokakalojen rinnalle on tulossa vahvasti myös valtakunnallinen ilmiö eli särkikalat ja niiden pyynti. Särkikaloista tehdyt kalatuotteet ovat tulleet jo tutuiksi niin laitosruokaloissa kuin kotitalouksissakin. Tällä hetkellä on kuitenkin valtakunnallisesti tilanne, että särkikalojen raaka-ainepula rajoittaa tuotantoa.

Jotkut sanovat särkikalojen pyyntiä järven hoitokalastukseksi. Se on ruuantuotannon ohella myös sitä. Särki-ilmiö luo kuitenkin omalta osaltaan erittäin hyvät mahdollisuudet edistää vähemmän hyödynnettyjen kalavarojen käyttöä koko Suomessa. On hyvä tietää, että särkikalojen pyynti vaikuttaa positiivisesti veden laatuun, koska niiden mukana poistuu järvistä jopa 30 prosenttia järven ulkoisesta fosforikuormasta.

Hoitokalastuksen roolia vesienhoidossa voidaan vahvistaa, mutta sen tulisi olla aina taloudellisesti mahdollista. Kannattamaton pyynti ei houkuttele kalastamaan eikä hoitamaan vesistöä. Oikea hinta pyytäjälle varmistaisi hoitokalastuksen jatkuvuuden sekä vesistön laadun turvaamisen kannalta myös riittävän suuret saaliit.

Kalatalousalueet viimeistelevät ensimmäisiä käyttö- ja hoitosuunnitelmiaan. Mielestäni niissä tulee huomioida vahvasti myös särkikalat. Särkikalojen kaupallista kalastusta tulee osoittaa myös alueille, joissa on runsaasti muutakin kalastusta.

Rääkkylän kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti rahoitusta Paksuniemeen tulevan kalanjalostamon korjaustoimiin. Jalostamo vaikuttaa osaltaan maakunnallisestikin siihen, että saamme entistä helpommin lähiruokaa lautasillemme. Minä annan kaiken mahdollisen tukeni kaikille kalatalousyrittäjille heidän vaativaan ja tärkeään tehtävään. 

Samoilla apajilla Saimaan kalastajien kanssa elävät saimaannorpat. Niiden suojelussa on onnistuttu yli odotusten koko 2000-luvulla ja kanta on saavuttanut jo suojelustrategian tavoitteet. Suojeluväelle se ei kuitenkaan riitä vaan on vaadittu lisärajoituksia ja jopa koko Saimaata verkkokalastuskieltoon. Mielestäni paikallisten kalastusta harrastavien huomioiminen on olennainen osa saimaannorpan elämää. Mikäli tietäisimme, missä norppa pesii, voisimme automaattisesti talvellakin rauhoittaa lähialueen kaikelta liikkumiselta ja häiriöltä. Tällä hetkellä näitä alueita ei haluta julkaista, ainoastaan rauhoittaa. 

Kari Kulmala, Rääkkylä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Kalatalouden keskusliiton hallituksen varapuheenjohtaja

Sanomalehti Karjalainen 31.3.2021

Tulevaisuuden Rääkkylä on mahdollisuuksien luoja

Viime aikoina on kuullut puhuttavan paljon, miten tulevaisuudessa Rääkkylässäkin kunnan rooli jää vähäiseksi uuden sote-uudistuksen myötä. Kyseessä on toki iso muutos, mutta samalla kunnalle jää muita erittäin tärkeitä osaamiseen, kaavoitukseen ja kunnan elinvoimaisuuteen liittyviä tehtäviä.

Rääkkylässä on mahdollisuus entistä enemmän keskittyä muun muassa yrittäjyyden, elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämiseen. Nämä asiat ovat monessa kunnassa jääneet vähemmälle huomiolle sote-asioiden viedessä valtuustoissa aikaa ja rahaa. Toki jatkossakin valtuutettujen on aktiivisesti seurattava ja huolehdittava, että saamme ne sote-palvelut, mitkä meille kuntalaisina kuuluvat ja mistä maksamme.

Kunnat huolehtivat jatkossakin hyvinvoinnistamme. Tulevaisuuden Rääkkylän tulee olla mahdollisuuksien luoja sekä tarjoaja. Työtä on niin päivähoidon, perusopetuksen kuin yritystoiminnankin ja sitä kautta työpaikkojen syntymisen edistämiseen, kulttuuria unohtamatta.

Rääkkylän tulevilta kuntapäättäjiltä on lupa odottaa entistä parempaa ymmärrystä tulevaisuutemme tarpeista. Vain elinvoimainen kunta voi olla hyvinvoivien rääkkyläläisten kunta. Hyvinvoiva kunta ja kuntalaiset löytyvät aina sieltä, missä ihmisillä on töitä ja myös yrittäjyys voi hyvin. Molemmat edellä mainitut seikat ovat erittäin haasteellisia toteuttaa Rääkkylässä. Rääkkylään on vaikea saada uusia työpaikkoja, uusista yrittäjistä puhumattakaan. Tähän tulee kuitenkin jatkossakin panostaa, eikä esimerkiksi sosiaalisen median kautta tyrmätä heti kuntaan tulevia uusia yrittäjiä.

Tosiasia on, että vain ne kunnat pärjäävät jatkossa, jotka kykenevät houkuttelemaan uusia asukkaita. Itsestään selvää pitäisi olla myös, että asukas- ja yritysystävällinen lähestymistapa on jatkossa entistäkin tärkeämpää kunnalle, mikäli haluamme olla elinvoimaisia ja itsenäisiä myös tulevaisuudessa.

Rääkkylän elinvoima perustuu alueen vahvuuksille, joita yleensä osaamme vaalia. Moni ulkoapäin Rääkkylää katsova näkee kuitenkin Rääkkylässä myös muuta. Kuntavaalien lähestyessä on hyvä pohtia, mihin asioihin kunnassa voimme aidosti vaikuttaa. Rääkkylässä on viimeistään nyt syytä asettaa yhdessä tavoitteet, joilla turvataan hyvinvoiva, itsenäinen ja kehittyvä kunta sekä sen asukkaiden hyvinvointi. Kunnan tulee olla aina kuntalaisia varten.

Kari Kulmala, Rääkkylä
kuntavaaliehdokas, sin

Koti-Karjala 17.3.2021

Kotiseutu-uutiset 18.3.2021

Siirtyvätkö kuntavaalit?

Oikeusministeriö ehdottaa eduskunnalle, että tulevat kuntavaalit siirrettäisiin huhtikuulta kesäkuulle tai syyskuulle. Perusteena on muun muassa, että koronatartuntatilanne on niin vakava, että kansalaisille ei voida taata äänioikeuden toteutumista. Tällä hetkellä vielä ainakin puolueiden puoluesihteerit kannattavat vaalien pitämistä ajallaan, vaikka sillä ei ole asiaan kovin paljon merkitystä. Joka tapauksessa vaalien siirtämiseen tulee olla erittäin korkea kynnys. Korona ja sen tuomat rajoitteet ovat olleet tiedossa jo vuoden. Vaalien siirtämistä olisi voinut valmistella jo kuukausia, eikä nyt, kun ehdokaslistoja ollaan jo jättämässä.

On turha väittää koronan vaarattomuutta tai, että se on pelkää huijausta. Sitä se ei ole! Suomessa on monien muiden maiden tapaan käynnissä yritys välttää koronaa huijaukseksi ja sen torjuntatoimia sorroksi. Tällainen koronan kieltäminen valheena perustuu haluun vapautua omasta korona-ahdistuksesta. Koronaa väheksyttiin ja se jopa kiellettiin aluksi Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Iso-Britaniassa. Kuitenkin näissä maissa koronaan on kuollut jo yli 900000 henkeä. Se on reilut kolmasosa maailman kaikista koronaan kuolleista ja jokaisella kuolleella on keskimäärin 50 omaista. Se on aika paljon! Voikin sanoa, että korona koskettaa meitä jokaista.

Jos koronasta jotain hyvää etsii, niin koronan torjunta ja siitä johtuva kriisitilanne on paljastanut normaalioloihin suunnitellun järjestelmän heikkouksia. Seuraavan pandemian iskiessä olemme entistä valmiimpia turvaamaan meille entistä turvallisemman maan.

Valmistaudutaan joka tapauksessa kuntavaaleihin, olipa ne sitten keväällä, kesällä tai syksyllä. Jos vaalit järjestetään huhtikuun jälkeen, meillä on enemmän aikaa etsiä lisää ehdokkaita.

 

Puoluetuista osa koronan torjuntaan!

On meillä erinomainen eduskunta, hallituksesta puhumattakaan. Heti vaalikauden alussa pääministeri Antti Rinteen hallitus lisäsi valtiosihteerien ja erityisavustajien määrää. Hallitukselle tuli peräti 15 poliittista valtiosihteeriä ja 69 erityisavustajaa. Lisäys oli Sipilän hallitukseen nähden oleellinen. Marinin hallituksen aikana ei ole tullut lukumääriin juurikaan muutosta. Luulisi tällä määrällä jo tulevan priimaa sekundan sijaan. Vaikeaa kuitenkin tuntuu olevan, jopa niin yksinkertaisessa asiassa kuin koronarokotteet ja -rokotukset. Sähläykselle ei näy loppua! Esimerkiksi Israelissa on ensimmäinen rokote annettu kohta kaikille kansalaisille ja Suomessa vain noin 380 tuhannelle. Israelissa on arvion mukaan noin 9,2 ja Suomessa 5,5 miljoonaa asukasta.

Rahaa Suomen hallituksella on toki rokotteiden saamiseksi. Eduskuntavaaleja ennen puhuttiin paljon, että puoluetukia tulisi leikata. Ne olivat kuitenkin vai vaalipuheita, jotka vaalien jälkeen nopeasti unohdettiin. Tälle vuodelle puolueet saavat puoluetukea lähes 35,6 miljoonaa euroa. Tämä on suurin piirtein sama kuin viime vuonna, koronapandemiasta huolimatta. Avustuksen saamisen ehtoihinkaan ei ole tullut muutoksia.

Valtioneuvoston tietojen mukaan suurin puoluetuen saaja on SDP, runsaat seitsemän miljoonaa euroa. Perussuomalaiset saavat 6,9 miljoonaa ja kokoomus lähes saman verran 6,8 miljoonaa euroa. Keskusta saa noin 5,5 miljoonaa, vihreät 3,5 miljoonaa, vasemmistoliitto 2,8 miljoonaa, RKP 1,6 miljoonaa ja kristillisdemokraatit vajaat 900 000. Liike nyt saa noin 180  000 euroa.

Ehdotan, että osasta puoluetuista luovutaan tänä vuonna ja siirretään varat koronan torjuntaan, esimerkiksi rokotteiden hankintaan.