Joululahjaksi ajokortti 17-vuotiaalle

Tutkimusten mukaan Suomessa 15–24-vuotiaiden liikenneturvallisuus on alle Euroopan unionin keskitason. Paljon on tehty liikenneturvallisuuden parantamisen hyväksi, mutta mikäli emme pysty parempaan, seuraavan kymmenen vuoden aikana menetämme noin 400 nuorta liikenneonnettomuuksissa. Jokaisella menehtyneellä on keskimäärin 50 omaista, joten senkin vuoksi voi sanoa, että liikenneturvallisuus koskettaa meitä kaikkia.

Suurin osa nuorten kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu henkilöautoissa. Uudempi autokantakaan ei välttämättä paranna heidän liikenneturvallisuuttaan. Vanhan totuuden mukaan liikenneturvallisuus lähtee pääsääntöisesti ohjauspyörän ja kuljettajan istuimen väliseltä alueelta, kuljettajasta itsestään.

Tutkimusten mukaan uuden kuljettajan riski on liikenteessä sitä suurempi, mitä vähemmän hänellä on ikää. Myös iäkkäät kuljettajat ovat riskiryhmässä, vaikka heille olisi kertynyt miljoonia ajokilometrejä. Iäkkään kuljettajan riskit eivät kuitenkaan liity suuriin nopeuksiin kuten nuorilla, vaan muihin riskitekijöihin.

Edellisen hallituskauden päätöksellä mahdollistettiin ajo-oikeus 17-vuotiaalle. Tällaisella niin sanotulla ikäpoikkeusluvalla ajokortin saaneita onkin jo lähes viidennes koko ikäluokasta. Monet syyt puoltavat ajo-oikeuden saamista nuorelle etenkin harvaan asutulla alueella, koska muuten liikkuminen esimerkiksi harrastuksiin olisi haastavaa. Mopoon ja mopoautoon verrattuna henkilöauto on lähtökohtaisesti aina turvallisempi. Suurimman haasteen kokemattomalle nuorelle kuljettajalle tuo se, että henkilöautolla voi ajaa jopa 200 km/h. Tähän ei nuorella kuljettajalla ole yleensä valmiuksia.

Pitäisin hyvänä, että kun 17-vuotias nuori kuljettaja tällaisella poikkeusluvalla ajo-oikeuden saa, hän osaisi myös kunnioittaa erioikeuttaan. Suurin osa 17-vuotiaista kuljettajista näin tekee ja toimii liikenteessä turvallisesti. Liian moni tästä ikäryhmästä kuitenkin menettää ajo-oikeutensa Liperin ja Rääkkylän teillä liian kovan nopeuden tai muun laittoman ajokäyttäytymisen vuoksi.

Joululahjaksi nuorelle voi joka tapauksessa hankkia ajo-oikeuden muistuttaen sen tuomasta vastuusta muille liikenteessä oleville.

Kotiseutu-uutiset, kolumni 23.12.2020

Siniset vaatii koronakorotusta hoitajien palkkoihin

Siniset esittävät koronakorotusta hoitajien palkkoihin tulevassa budjetissa. Lisäksi puolue esittää panostuksia hoitoalan työhyvinvoinnin parantamiseen esimerkiksi turvaamalla riittävät lepoajat. Korostamme, että hoitoalan veto- ja pitovoiman parantaminen on keskeinen osa Suomen turvallisuutta.

Hoitajien arvostuksen on näyttävä teoissa ja palkoissa, ei vain juhlapuheissa. Koronakriisissä hoitajat ovat aina eturintamassa, ja heitä ilman Suomi ei pärjäisi päivääkään. On hallituksen vastuu huolehtia, että kaikissa kunnissa voidaan palkata riittävä määrä henkilökuntaa työn vaativuutta vastaavalla palkalla. Lisäksi hoitajien jaksamiseen on panostettava erityisen paljon juuri nyt, kun työ on entistäkin paineistetumpaa ja kriittisempää.

 

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Veteraanisukupolvi on tehnyt arvokkaimman työn, minkä kansalainen voi tehdä – se on turvannut maamme itsenäisyyden. He ovat olleet meille kaikille esimerkkinä ja olemme siitä heille jokaiselle kiitollisia.

Veteraanien keski-ikä on jo yli 95 vuotta. Se tarkoittaa, että yhä harvemmalla on mahdollisuutta tavata sodan kokeneita ystäviään ja sukulaisiaan. Siksikin on tärkeää, että veteraanien perintöä vaalitaan kaikin tavoin, vaikka koronaepidemia tuo omat rajoituksensa toimintaan. Elämme poikkeuksellista aikaa jolloin jopa kätteleminen luo oman uhkansa. Uskon kuitenkin, että selviämme myös tästä viruksesta kunnialla, kuten selvisimme paljon vakavemmista uhista – talvi- ja jatkosodasta.

Suomi on edelleen yksi maailman turvallisimmista maista, mutta paljon on vielä tehtävää, mikäli haluamme olla maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Veteraanisukupolvi piti aikanaan huolta, että voimme elää vapaassa ja turvallisessa maassa. Meidän tehtävä on muistaa, kunnioittaa ja jatkaa sitä perintöä, minkä he ovat meille jättäneet.

Jotkut sanovat, että Suomen Euroopan unioniin liittymisen jälkeen emme olisi enää itsenäinen maa. Olen asiasta vahvasti eri mieltä, vaikka osa meitä koskevista päätöksistä tehdään nyt EU:n toimesta. On selvää, että noin 450 miljoonan ihmisen unioni on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Iso Britannia lähtee EU:sta vuoden vaihteessa ja sen erolla tulee olemaan kielteinen vaikutus koko EU:n ja Euroopan vaikutusvaltaan maailman politiikassa. Tämän Brexitin vaikutuksista pystytään kuitenkin arvioimaan tarkemmin vasta siirtymäkauden jälkeen. Joka tapauksessa EU:n on uudistuttava koko ajan.