Seurakuntatalo tulee kunnostaa

Kiteen seurakunnalla oli tarkoitus aloittaa viime keväänä Rääkkylän seurakuntakeskuksen myyminen. Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseo ei kuitenkaan tätä hyväksynyt. Seurakuntataloa ei heidän mielestä saa myydä eikä purkaa vaan vastuumuseo vaatii Kiteen seurakunnan etsimään rakennukselle uutta käyttöä tai uuden omistajan. Tämä lienee lähes mahdoton tehtävä. Seurakuntatalo on käyttökiellossa rakennuksen huonon kunnon vuoksi. Home hiipii eteenpäin rakennuksessa joka päivä.

Seurakuntatalon kulttuurihistoriallinen merkitys ym. on kiistaton. Kuitenkin Museovirastollakin tulee olla arkirealismia vaatimuksissaan, eikä vain perinteistä suojelun halua. En näe mitään mieltä siinäkään, että tällainen kohde jätettäisiin ”happanemaan” keskelle taajamaa. Tällaisia kohteita on jokaisessa kunnassa riittävästi.

Ellei rakennusta saa myydä tai purkaa, Museoviraston tulee vaatimustensa pohjaksi itse esittää rakennukselle uusi käyttökohde tai uusi omistaja. Tällainen olisi vastuullista asioiden hoitamista. Parasta olisi, että Museovirasto etsisi rahoituksen, millä rakennus saataisiin kunnostettua. Seurakunnilla ei ole varaa kunnostaa tällaisia kohteita.

Kotiseutu-uutiset 30.7.2020

Koti-Karjala 5.8.2020

Muuttaisitko maalle?

Kesäkuussa julkaistiin kolmiosaisen Maaseutubarometri 2020 -tutkimuksen ensimmäinen osa. Se on varsin mielenkiintoista luettavaa. Se osoittaa, että maaseudun mieltää hyvän elämän paikaksi 61 prosentille vastaajista. Myös nuorten kaupunkilaisten mielestä maaseutu nähdään hyvän elämän paikkana. Heistä joka viiden toivoisi vakituiseksi asuinpaikakseen maaseudun.

Kaikista vastaajista 52 prosenttia liittää ympäristöystävällisen elämäntavan maaseutuun. Kaupunkiin sen liittää vain kymmenen prosenttia. Vastaajista vain 40 prosenttia kokee itsensä kaupunkilaisiksi, vaikka Suomen kaupungistumisaste on jopa 72 prosenttia. Tosiasiassa asuminen ja eläminen monessa paikassa on yleistynyt jo vuosia. Yhä useampi meistä viettää puolet vuodesta kaupungissa ja puolet maalla.

Barometrin ehkä tärkein havainto on, että suomalaiset haluavat alueita kohdeltavan yhdenvertaisesti. Esim. julkisten palveluiden rajoittamista haja-asutusalueilla ei pidä sopivana 63 prosentia vastaajista. Jopa 85 prosenttia vastaajista katsoo, että ihmisillä on oikeus asua harvaan asutulla alueella. Yhä useampi näkee maaseudun tulevaisuuden voimavarana. On hyvä muistaa, että perustuslaki antaa meille jokaiselle oikeuden asua, missä itse haluamme.

Todellisuudessa kaupungistuminen on kiihtynyt entisestään viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maaseutumyönteisyys on vahvistunut, mutta maaseudulle muuttamisen trendistä ei ole kuitenkaan kovin suuria merkkejä näkyvissä. Koronapandemia voi olla kuitenkin se asia, joka sysää ajattelua maaseudun puoleen. Ainakin se todennäköisesti keskeyttää väliaikaisesti muuttoliikkeen maakunnista kaupunkeihin. Maaseudulla on harvaan asuttuna alueena, koronavirusta mietittäessä, turvallista asua.

Etätyöstä on puhuttu jo ainakin 80-luvulta lähtien ja jo vuonna 2018 ainakin 43 prosenttia suomalaisista palkansaajista teki työtä, joka ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua. Maaseudun Tulevaisuus teetti Kantar TNS:llä viime vuonna selvityksen jonka mukaan 41 prosenttia suomalaisista suunnittelee muuttavansa maalle tai ainakin haluaisi muuttaa, jos voisi. Mielestäni nämä ovat sellaisia seikkoja, jotka kuntien tulisi huomioida ja hyödyntää omassa markkinoinnissaan.

Siniset vastustaa EU:n elvytyspakettia

Siniset vastustaa osallistumista EU:n elvytyspakettiin, joka on Suomen kannalta epäoikeudenmukainen ja vastuuttoman kallis sekä vie unionia vahvasti kohti liittovaltiota.

Elvytyspaketti on tulonsiirto Pohjois-Euroopan mailta Etelä-Euroopan maille. On kohtuutonta asettaa suomalainen veronmaksaja takaamaan italialaisia pankkeja. Paketti on kylmää kyytiä meille talouttaan hyvin hoitaneille maille, jotka nyt joudumme maksumiehiksi muiden töppäyksistä ja veloista. Tämä on täydellinen farssi.

Siniset pitää hallituksen neuvottelutulosta epäonnistuneena. Suomen olisi tullut asettaa itsensä selkeästi talousjärkevien EU-maiden rintamaan. Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Hollanti neuvottelivat itselleen tuntuvat jäsenmaksualennukset, mutta Suomi ei neuvotellut euroakaan.

Hallitus osoittautui heikoksi kansallisen edun puolustamisessa. Tappiota petasivat eurooppaministeri Tuppuraisen ponnettomat lausunnot siitä, ettei Suomi aseta paketille mitään kynnyskysymyksiä. Surkeiden neuvottelujen seurauksena Suomi antaa 6,6 miljardia euroa ja saa takaisin vain 3,2 miljardia, eli jokaista suomalaista kohden menetämme 620 euroa. On myös syytä huomioida, että kun lainoilla rahoitetaan raskaasti velkaantuneita maita, niitä voidaan pitää lähinnä lahjoituksina.

Sinisten mukaan jäsenmaiden on itse vastattava taloudestaan ja veloistaan. Lisäksi tuhlaajamaiden erottaminen euroalueesta on mahdollistettava.

Siniset muistuttaa, että EU:n elvytyspakettia ei voi perustella viennillä. Paketilla tuetaan eniten Kreikkaa, Italiaa, Espanjaa, Portugalia ja Romaniaa, joiden yhteenlaskettu osuus Suomen viennistä on vain noin 5 prosenttia.

Pakolla jäsenyys ammattiliitossa?

Ammattiliitot haluavat pitää meidät työntekijät työttömyyskassojen jäseninä. Se lisää heidän jäsenmäärää. Monesti unohtuu, että kassaan voi kuulua myös ilman liiton jäsenyyttä.

On ehdotettu jopa pakkojäsenyyttä kassaan. Mielestäni elämme jo 2000 -luvulla, eikä tällainen pakkojäsenyys enää toimi samoin kuin esim. 80 -luvulla.

Jokaiselle maksettava ansiosidonnainen työttömyysturva olisi kuolinisku työttömyyskassoille ja erittäin kova kolaus ammattiliitoille! Siksi he sitä vastustavat vaikka juuri tänään uutisoitiin, että Elinkeinoelämän keskusliitto olisi tulossa 2000-luvulle. Tervetuloa! Me työntekijät olemme jo täällä!

Kaikki kalastustiedot saatava nettiin!

Järvillä soudellessa ja vesistöjen rannoilla kulkiessa ei aina ymmärrä, että joku omistaa vesistöt ja myös niissä olevat kalat. Suomalaiseen tapaan moneen vesistöön on kuitenkin mahdollista saada kalastusoikeus maksamalla kalastuksenhoitomaksu ja mahdollisesti paikallinen kalastuslupa, riippuen siitä millä kalastaa. Pilkintä, onginta ja silakan litkaus ovat jokamiehen oikeuksia, mutta eivät kaikissa vesistöissä.

Uuden kalastuslain myötä 18 – 64-vuotiaiden, yhdellä vavalla kalastavien lupajärjestelmä yksinkertaistui. Kalastuksenhoitomaksun maksamalla voit kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. Tämän kalastusluvan voi hankkia suoraan netin kautta. Koronaviruksen myötä on tänä vuonna hankittu kalastuksenhoitomaksuja enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Luonto ja sen suomat mahdollisuudet on jälleen löydetty, kuten aina kriisiaikoina. Valitettavasti kalastuslupien lisääntyminen ei näy vielä kalastuksenvalvonnassa.

Pelkällä kalastuksenhoitomaksulla ei voi kalastaa esim. katiskalla, verkolla, pitkällä siimalla tai rysällä, vaan niihin tarvitaan vesialueen omistajan eli monesti osakaskunnan lupa. Useissa osakaskunnissa on katiskalla kalastaminen vapautettu, mutta muilla edellä mainituilla pyyntivälineillä kalastamiseen tarvitaan lupa. Ongelmana on ollut, että mistä sen luvan saa.

Tähän asti kalastajaa kiinnostava tieto on ollut kiven alla. Netistä löytyy jonkin verran tietoa paikallisista kalastusluvista. Ongelmana on, että uusi tietosuojalaki hankaloittaa esimerkiksi osakaskuntien esimiesten yhteystietojen antamista. Niitä ei voi antaa ilman henkilön kirjallista tai suullista suostumusta. Yhteystiedot tulisi myös päivittää säännöllisesti. Kehitteillä on sovellus, jossa voi netissä klikata vesistöä ja sieltä löytyy tarvittavat tiedot. Mutta kuka ylläpitää tietojen ajantasaisuuden, kun henkilöt voivat vaihtua vuosittain? Entä jos ei ole nettiä käytössä? Jäävätkö silloin kalastusluvat löytymättä?       

Kari Kulmala, Rääkkylä

KKL:n johtokunnan varapuheenjohtaja

Sanomalehti Karjalainen 14.7.2020

Savon Sanomat 2.8.2020

Heinäkuun ajatuksia

Heinäkuu on kääntymässä kohti elokuuta. Koronarintamalla on ollut viime päivinä varsin rauhallista ja hyvä niin. Uusia tapauksia on tullut esiin koko maassa vain muutamia, parhaina päivinä jopa nolla. Ei kuitenkaan kannata tuudittautua liikaa hyvänolon tunteeseen. Tämä tilanne lienee vain tyyntä myrskyn edellä. Moni asiantuntija on arvioinut, että uusi aalto tulee Suomeen syksyn aikana. Toivottavasti virheistä on opittu ja olemme valmiimpia pandemialle kuin alkutalvesta. Muista myös itseäsi ja läheisiäsi!

Suomen bruttokansantuote voi koronasta johtuen pudota asiantuntijoiden mukaan tänä vuonna jopa 10 prosenttia. Tällöin kuntien verotulot pienenevät yli kaksi miljardia euroa. Mikäli näin käy, joutuvat kunnat ensi vuonna korottamaan verojaan ainakin prosenttiyksikön verran. Todennäköisesti seuraavina vuosina korotusprosentit ovat suurempia. Korotuksilta eivät säästy suurimmitkaan kaupungit.

Tällaiset valtion ja kuntien veronkorotukset ovat vain lyhytaikainen helpotus, eikä helpota kummankaan taloutta yksinään. Ne myös kirpaisevat pahiten juuri pienituloisia ja eläkeläisiä, joilla on jo muutenkin tiukkaa. Elvyttämiseen ei muutoinkaan sovi veronkorotukset, koska ne leikkaavat kotitalouksien ostovoimaa. Muista ostaessasi tukea oman alueen lähipalveluita! Autat samalla alueesi yrittäjiä!

Hallitukselta tarvitaan nyt todellisia suunnitelmia taloutemme nousun eteen. Tällä hetkellä hallitus toistelee vain samoja parannuskeinoja kuin ennen kriisiäkin. On selvää, että vain työ ja talouskasvu takaavat kestävän tien ulos kriisistä. Viimeistään elokuun budjettiriihessä hallitus joutuu ottamaan tosissaan kantaa veronkorotuksiin. Demarit ovat tunnetusti hyviä lisäämään veroja. Veronkorotuksia parempi keino olisi kuitenkin lisätä verotuloja työllisyysastetta nostamalla. Tämä on kuitenkin mielestäni tekemätön paikka näin riitaiselle hallitukselle.

Ansiosidonnainen työttömyysturva kuuluu kaikille!

Kokoomus esitti perjantaina kansanedustaja Elina Lepomäen johdolla, että ansiosidonnainen pitäisi laajentaa myös työttömyyskassaan kuulumattomille. Demareiden kansanedustaja Erkki Tuomioja on samoilla linjoilla vaikka luonnollisesti SAK, STTK ja Akava vastustavat ehdotusta.

Tämähän ei ole mikään uusi ehdotus. Epäkohdan huomasi jo viime kaudella Siniset, jotka edellisen puheenjohtaja Sampo Terhon johdolla vaativat epäkohtaan muutosta.

Sampo Terho: Ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille

Nykyisin ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi saada vain työttömyyskassojen jäsenet. Kuitenkin kassoihin kuulumattomat joutuvat maksamaan palkastaan samaa lakisääteistä työttömyysvakuutusmaksua. Silti he työttömäksi jäädessään ovat oikeutettuja vain alhaisempaan perusturvaan. Kuten Terho sanoi jo vuosia sitten, ”Suomessa työttömät on jaettu kahteen kastiin – edunsaajiin ja väliinputoajiin. Edunsaajilla on oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työssäoloehtojen täyttyessä. Sitä vastoin väliinputoajat eivät pääse ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin”.

Tämä ei ole oikeudenmukaista! Siniset haluavat edelleen ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille! Siniset edellyttävät, että muutos toteutetaan niin, ettei ansiosidonnaisen etuuksia heikennetä. Muutos ei saa johtaa työnantajien ja palkansaajien maksuosuuksien kasvuun.

Kari Kulmala, Sinisten puheenjohtaja