Liikennekuri rekkamiehillä höltynyt?

Viimeisin Poliisihallituksen tiedote on 17.2.2020 raskaan liikenteen valvonnasta. Onko syytä olla huolissaan? Minusta on!

Poliisin raskaan liikenteen tehovalvonnassa viime viikolla määrättiin 74 seuraamusta tarkkaamattomuudesta liikenteessä. Poliisihallituksen mukaan määrä nelinkertaistui edelliseen tehovalvontajaksoon verrattuna. Tarkkaamattomuutta liikenteessä aiheuttavien tekijöiden valvonta olikin valvontaviikon erityisteemana.

Tarkkaamattomuuden lisäksi ajo-oikeudettomuus ja rattijuopumukset nousivat huolestuttavina ilmiöinä esille. Tarkastuksissa tavattiin 13 ajo-oikeudetonta ja 12 etsintäkuulutettua henkilöä. Lisäksi valvontajakson aikana paljastui kahdeksan alkoholirattijuopumusta, kun edellisellä kerralla lukema oli nolla.

Ajo- ja lepoaikarikkeiden määrä on edelleen kohtuuttoman suuri suhteessa tarkastettujen ajoneuvon määrään. Muutosta parempaan ei ole edelleenkään tapahtunut, poliisihallituksesta todetaan.

Ajo- ja lepoaikarikkomuksia todettiin 268 sekä ajopiirturirikkomuksia 38 kappaletta. Ajo- ja lepoaikarikkomukset lisääntyivät syksystä 86 tapauksella eli noin 47 prosenttia, ja vastaavasti ajopiirturirikkomukset lisääntyivät 58 prosenttia edellisestä tehovalvontajaksosta.

Epäkuntoisuuksien takia seuraamuksia määrättiin 93:ssa tapauksessa. Näistä 16:ssa tapauksessa matka jouduttiin keskeyttämään kokonaan.

500 seuraamusta ja 250 huomautusta

Valvontajakson aikana tarkastettiin yhteensä 1 791 raskasta ajoneuvoa. Tarkastetuista ajoneuvoista noin viidennes (21 %) oli ulkomaisia ajoneuvoja. Kuljettajille määrättiin kokonaisuudessaan lähes viisisataa eri seuraamusta sekä annettiin lisäksi lähes 250 huomautusta. Osalle kuljettajista kirjoitettiin seuraamuksia useammasta kuin yhdestä rikkeestä.

Poliisi valvoi raskasta liikennettä tehostetusti viime viikolla 10.2. – 16.2.2020 koko maassa. Valvontateeman osallistuivat kaikki poliisilaitokset.

Valvonnan tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen sekä harmaan talouden ja kuljetusrikollisuuden torjunta. Valvontaa kohdennettiin aiemmilla valvontajaksoilla havaittuihin selkeimpiin epäkohtiin, kuten ajo- ja lepoaikojen noudattamiseen, kuorman varmistamiseen sekä ajoneuvojen kuntoon.

Silloin kun Liikkuva poliisi lakkautettiin, eduskunta lupasi, että liikennevalvonnan taso säilyy samalla tasolla kuin vuonna 2012. Mielestäni ollaan kaukana siitä tasosta. Sen osoittavat poliisin tilastot ja myös nämä poliisihallituksen

Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan jatkopesti

Sain jatkopestin Kalatalouden Keskusliiton johtokuntaan (KKL), sen varapuheenjohtajaksi. Kiitos valinnasta, jota haluan tehdä edelleen suurella sydämellä. KKL on suomalainen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö. Liiton tehtävänä on yhdessä jäsenjärjestöjensä ja sidosryhmien kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.

Järjestön jäseninä on wikipedian mukaan 21 maakunnallista kalatalouskeskusta ja kalastajaliittoa. Näiden jäseninä on puolestaan 3 000 kalaveden osakaskuntaa, 200 kalastusaluetta, 150 kalastajaseuraa ja 150 muuta yhteisöä. Keskusliiton toimintapiirissä on kaikkiaan noin 700 000 osakaskuntien osakasta, joista suuri osa on kesämökkien omistajia.

Tällä hetkellä pieniä osakaskuntia ollaan liittämässä suuremmiksi. Suurella osakaskunnalla on mielestäni pientä paremmat mahdollisuudet hoitaa vesialuetta ja kalakantaa. Liittymisen jälkeen muun muassa hallintokulut pienenevät suhteellisesti ja suuresta omistajajoukosta on helpompi löytää toimijoita hoitokuntaan. Viime vuosina uusien toimijoiden saaminen on ollut monelle osakaskunnalle hankalaa ikääntyneiden jäädessä toiminnasta pois. Monet osakaskunnat ovat jopa lopettaneet toimintansa, kun eivät ole enää pystyneet pitämään lainvoimaisia kokouksia.

Toivottavasti jatkossa entistä useampi mökkiläinenkin kokee tällaisen osakaskunnan ja sen hallinnossa toimimisen mielekkääksi. Kyse on kuitenkin meille kaikille tärkeästä eli kalastuksesta ja sen mahdollistamisesta. Vesialueen ja sen kalastusoikeuden omistaa aina joku.

Kantelu Ruokavirastosta

Timo Haapasalo, Anssi Vainikka ja Jaakko Haverinen ovat Karjalaisen 28.1.2020 mielipidekirjoituksessaan entistä epäuskottavampia. Samaan aikaan, kun he väittävät kalojen tuntevan kipua, he perustelevat pyydä ja päästä -kalastusta eettisestikin sillä, että se on täysin laillista. Siis mielihyvän tuottaminen itselle kalojen kustannuksella. Samalla he väittävät, ettei Suomessa ole käytännössä pyydystä ja päästä kalastusta. Tiedän Suomessa olevan useita kalastuskohteita, joissa saa kalastaa, mutta kalaa ei saa ottaa mukaansa vaikka on kalastusluvan kohteeseen maksanut. Pyydystä, valokuvaa, suukottele ja vapauta suupielensä repinyt kala!

Tämän lisäksi he väittävät, että kalalla olisi itseisarvo. Itseisarvoa ei ole kalalle tai muillekaan eläimille lakiin kirjoitettu. Ellette tarkoita itseisarvolla sitä, että uhanalaisille kaloille määriteltiin viime hallituskaudella arvo eduskunnassa tekemäni toimenpidealoitteen mukaisesti.

Kerrotte viimeisimmässä Karjalaisen kirjoituksessa, ettei pienen kalan entsymaattinen pilaantuminen ole mikään todellinen ongelma. Ihan tiedoksi, että esim. viime talven kiiskipilkin sm-kisastakin kaikki kalat lähtivät paikalliselle elintarvikeyrittäjälle purkkikalaksi. Kalojen hyödyntämiseen pyritään myös pienemmissä kilpailuissa.

Ruokaviraston virheellisen laintulkinnan mukaan eläinsuojeluviranomaiset juoksevat onki- ja pilkkikisoissa vahtimassa, onko saaliskalat muistettu välittömästi tappaa. Tämän vuoksi olen yhdessä Heikki Matikaisen kanssa tehnyt yksityishenkilöinä jo 20.1.2020 kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Ruokavirastosta. Heikki Matikainen tunnetaan maakunnassa muun muassa ammatistaan kihlakunnan syyttäjänä ja useista maajoukkue-edustuksista erilaisissa onki- ja pilkkikilpailuissa.

Pyydämme eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään onko Ruokavirasto syyllistynyt vakavaan tieteelliseen vilppiin, koska se on jättänyt virallisissa lausunnoissaan eläinsuojelulaista tarkoitushakuisesti viittaamatta vastakkaisiin näkemyksiin ja vaihtoehtoisiin tutkimustuloksiin kalojen tietoista kärsimystä koskevassa asiassa.

Ruokaviraston pitäisi olla tietoinen kielteisistä tutkimustuloksista, koska he antavat tieteeseen ja tutkimukseen pohjautuvia julkisia viranomaislausuntoja. Sekä teoriaa-tukevat, että teoriaa-ei-tukevat tieteelliset julkaisut ovat internetin kautta nykyään kaikille helposti saatavilla.

Kari Kulmala, sin

Sanomalehti Karjalainen 31.1.2020

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.918946