Kalapoliisi tuntee lainsäädännön

Idän viisaat tietäjät Anssi Vainikka, Timo Haapasalo ja Jaakko Haverinen kommentoivat Karjalaisessa 18.1.2020 samassa lehdessä 14.1.2010 olevaa mielipidekirjoitustani: Kalapoliisit tulevat.

Kuten he kirjoituksessaan toteavat, lainsäädäntö tukee yleistä oikeustajua: tarpeetonta haitan aiheuttamista on vältettävä mahdollisuuksien mukaan. Kysynkin nyt itseäni viisaammilta miehiltä; ”Millä tavoin näette tarpeettoman pyydystä ja päästä -kalastuksen suhteessa lainsäädäntöön? Onko moraalisesti oikein leikkiä ruualla vain siksi, että siinä itse kokee mielihyvää? Alamittaisten kalojen vapauttaminen on ihan oma asia ja perustuu lakiin.

Pidän myös hyvin naivina ja valitettavana, kun vastineessanne ohjaatte keskustelun sivuraiteille. Kirjoitatte kaupallisen viljelyn suurikokoisista kaloista ja niiden tainnuttamisesta, vaikka kirjoitukseni koski nimenomaan vapakalastuksella saatavia pieniä onki- ja pilkkikaloja. Mikä on laissa oikein ja kohtuullista? Mikä on yleisesti hyväksyttävää? Milloin valvontaviranomaisia voi juoksuttaa kalastuskilpailuissa, kun samaan aikaan poliisilla jää 100000 hälytystehtävää hoitamatta ja tuhansia rikoksia selvittämättä poliisin ehtimättä edes rikospaikalle?

Hieman vielä kalojen lopettamisesta. Kalanviljelyssä isot kalat on helppo tainnuttaa kudoksia rikkomatta. Tosiasia on myös, että mitä enemmän pieniä kaloja murjotaan esim. vääntämällä kalan niskat nurin, niin sitä enemmän entsymaattiset prosessit hajottavat kudoksia ja kalan laatu elintarvikkeena heikkenee ja myös tuoteturvallisuus laskee.

Pienille kaloille lopetusohjeeksi on annettu nimenomaan niskojen taittaminen, mikä usein särkikalalla johtaa pään irtoamiseen ja vatsanahkan repeämiseen. Tällöin pienen kalan laatu elintarvikkeena varmasti heikkenee verrattuna siihen, että kala kuolee tukehtumalla kudosten säilyessä ehjinä. Näin tapahtuu normaalisti esimerkiksi muikkuja tai silakoita nuotatessa tai troolatessa.

Pidän hyvänä huomiona, että idän viisaat miehet ovat kanssani samoilla linjoilla sen suhteen, ettei ole voitu osoittaa sitä, että tunteeko kala tietoista kipua vai ei.

Kari Kulmala

Saimaan lohikalojen ystävät ry:n puheenjohtaja

Sanomalehti Karjalainen 20.1.2020

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *