Eläinsuojelulain mukainen kalojen lopettamisvelvoite onki- ja pilkkikilpailuissa on hyvin kiistanalainen. Poliisi toimii jälleen kerran juoksupoikana eli kun on syytä epäillä rikosta tai esim. Ruokavirasto pyytää virka-apua, pyydetään poliisi yhtenä eläinsuojeluviranomaisena paikalle. Yksittäinen virassa oleva poliisi ei voi kieltäytyä tehtävästä, koska Poliisi on esimiesvirasto ja poliisi joko menee tai itkee ja menee tehtävälle. Näkisin kuitenkin henkilökohtaisesti poliisilla olevan paljon tärkeämpiäkin tehtäviä. Suhteellisuudentaju sekä tasapuolisuusvaatimus ovat jälleen lain tulkinnassa kateissa. Laki on aina laki ja sitä tulee noudattaa, mutta se mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan. Lain tulee olla myös kaikille sama.
Onko niin, että tämä tappamisvelvoite koskee vain vapaa-ajankalastusta, mutta ei siinäkään ns. pyydystä ja päästä kalastusta? Kaloja saa siis pyytää, vaikka ei ole tarkoituskaan niitä syödä. Lain tulkinnassa on selvä ristiriita myös sille, miten tulee toimia esim. katiskoilla, verkoilla, rysillä tai nuotalla tapahtuvassa vapaa-ajan kalastuksessa, vesien hoitokalastuksessa tai kaupallisessa kalastuksessa? Eikö laki ole kaikille sama?
On myös syytä huomata, ettei tieteellisesti ole yksiselitteisesti osoitettu, että kalat tuntisivat tiedostavaa kärsimystä. Asiasta ei ole olemasta yksimielistä konsensusta alan johtavien tutkijoiden parissa. Mitään uutta mullistavaa tutkimusta asiasta ei ole tullut viime aikoina.
Mikäli tilanne olisi, että kalat tuntisivat tietoista kärsimystä, niin ei kai se epäiltyä ”rikosta” mitenkään lievennä, että uhreja onkin kymmenen tuhatta enemmän? Missä lakipykälässä on määritelty, että voidaan tulkita niin, jotta esim. nuottapyynnissä mahdollinen kalan kärsimys on tarpeellisempaa kuin muussa kalastuksessa? Mihin lakipykälään tämä ajatusmalli mahtaa perustua?
Yleensä muikut ja silakat laitetaan astioissa jäihin hiljaa tukehtumaan siksi, että ne olisivat parempilaatuista elintarviketta kuluttajalle. Pienten kalojen ravintoarvo heikkenee nopeasti, mikäli niitä murjotaan ennen perkaamista. Tällöin kudoksia hajottava entsymaattinen toiminta voimistuu. Sama pätee myös onkijan ja pilkkijän kalakukkoonsa käyttämiin pikkukaloihin. Mielenkiintoiseksi asian tekee, että Ruokavirasto, jonka tehtävänä olisi valvoa kotimaisten elintarvikkeiden laatua, nimenomaan vaatii elintarvikkeiksi tulevien vavalla pyydettyjen pikkukalojen laadun heikentämistä vaatimalla kalojen välitöntä lopettamista. Toivon jonkinlaista suhteellisuudentajua asioihin! Mielestäni Ruokaviraston näkemys on virheellinen.
Kari Kulmala, Siniset rp:n puheenjohtaja
3. pilkinnän PM-kilpailuissa sekä KKL:n johtokunnan varapuheenjohtaja
Sanomalehti Karjalainen 14.1.2020
Itä-Savo ja Savon Sanomat 14.1.2020