Hallitusohjelma sakkaa

Hallitusohjelma on kahden prosentin talouskasvun varassa. Se saavutettaisiin hallituksen tärkeimmällä tavoitteella eli työllisyysasteen nostamisella 75 prosenttiin. Valitettavasti tämä ei ole toteutumassa. Työllisyyden parantuminen on pysähtynyt jo hallitustaipaleen alkupäivinä. Mikäli pääministeripuoluetta tuntee, he haluavat sekaantua jopa syksyn liittoneuvotteluihin. Demareiden mielestä ammattiyhdistykset tarvitsevat nyt vastavuoroisesti heidän apua, heiltä puolueelle tulleelle vaalituelle on annettava vastinetta. Mielestäni syksyn työmarkkinakierrokselle hallituksen ei tulisi sekaantua millään tavoin. Tämä vaikka ihan keskustalle tiedoksi.

Työllisyyttä parantavaa aktiivimallia ollaan purkamassa. Mielestäni sitä tulisi korjata vain niiltä osin, missä se ei toimi. Näyttäisi siltä, että osa ministereistä ei edes tiedä, mitä tai mikä aktiivimalli on. Aktiivimallin vastuuministeri, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen puheista ei ainakaan saa selvää, puretaanko aktiivimalli, milloin puretaan ja mitä siitä puretaan.

Hallituspuolueiden vaalilupaukset sulavat yksi toisensa jälkeen, kuin voi kesäisessä auringossa. Pääministeri Rinteen lupaama vappusatanen vesittyi jo alkumetreillä. Kansaneläkkeeseen tuleva 31 euron korotus kohdistuu erityisesti alle 1000 euron eläkkeisiin, mutta niihinkin hyvin epätasaisesti ja 1000 euron eläkkeen kohdalla nettokorotus on enää noin 19 euroa. Parempi tietenkin, että lupauksista jää edes jotain viivan yläpuolelle.

Rinteen yhtenä vaalilupauksena oli 0,7 hoitajamitoitus ja väite siitä, että tämän kirjaaminen lakiin onnistuu hetkessä. Heti vaalien jälkeen kuitenkin todettiin, että hoitajamitoitus ei toteudu tällä hallituskaudella, rahat ja koulutetut hoitajat puuttuvat.

Raideliikenneuudistus siirtyy seuraaville vuosikymmenille. Liikenneministeri Marin totesi vaalien jälkeen, että nopeiden junayhteyksien rakentaminen ei olekaan realismia. Tämäkin oli monelle tiedossa, mutta hyvänä vaalilupauksena sekin äänestäjiin tehosi. Pääratahanke vaihtui Marinilla kotihoidon työntekijöiden parkkipaikkaongelman kuntoon saattamiseen. Sehän helpottaa vaalipiirimme tilannetta, vai kuinka?

Hallituspuolueet keskusta ja vihreät ovat luonnollisesti eri mieltä ilmastonmuutoksesta, metsien ja turpeen käytöstä sekä maataloudesta. Tästä itse odotan ensimmäistä todellista hallituskriisiä. Näyttää vahvasti siltä, että vuoden sisällä pidetään seuraavat eduskuntavaalit. Vieläkö silloin muistat hallituspuolueiden edelliset vaalilupaukset ja niiden toteutumisen?

Savon Sanomat 9.8.2019

Sanomalehti Karjalainen 11.8.2019

 

 

Ei ympärivuotista verkkokalastuskieltoa Saimaalle!

Kansalaisaloitteessa vaaditaan ympärivuotista verkkokalastuskieltoa Saimaalle, saimaannorpan vuoksi. Tämä ei ole ajatuksena uusi. Sitä vaati Karjalaisessa jo 31.7. 2014 nykyinen vihreiden ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Minä en kannata ympärivuotista verkkokalastuskieltoa koko Saimaalle. Rajoitukset tulee olla vapaaehtoisia ja kohdistua vain alueille, missä norppaa todella esiintyy.

Uhanalaisten kantojen säilymiseksi on joskus tehtävä radikaalejakin ehdotuksia ja toimenpiteitä. Ehdotuksissa pitää olla kuitenkin mukana realismia, eikä päätöksiä tule tehdä tunteiden pohjalta. Päätöksissä tulee huomioida myös ihminen, tässä tapauksessa verkoilla kalastava kaupallinen tai vapaa-ajan kalastaja sekä kalataloustuotteita jatkojalostava yrittäjä. Mistä tulee esimerkiksi korvaus kalatalousyrittäjille, joiden tulot romahtavat?

Tällä hetkellä osa kalastuskunnista on jo vapaaehtoisesti rauhoittanut vesialueitaan verkkokalastukselta. Verkkokalastuskiellolla on ollut siten kansalaisten tuki takanaan. Saimaa on ollut norpalle, kuten myös ihmiselle, vuosituhansien ajan koti ja on sitä myös jatkossa. Mikäli Saimaalle julistetaan norpan vuoksi verkkokalastuskielto ympärivuotiseksi, kääntyy kielto lopulta norppaa vastaan. Näin on tapahtunut jo suden suojelussa. Eikö tästä ole opittu mitään?

Minun sydämeni sykkii norpalle, mutta ymmärrän ja hyväksyn myös sen, että joka vuosi tulee muutamia menetyksiä. Viime talvena syntyi n. 70 kuuttia. Tällä hetkellä norpista muutama on menehtynyt ihmisen tekemään pyydykseen. Muutama norppa on kuollut myös vanhuuttaan. Paljon on vielä tekemättä norpan suojelemiseksi, mutta nimenomaan valvonnan, tiedotuksen ja valistuksen osalta, ei pakolla tai hengiltä suojellen.

Itse näkisin verkkokalastuskieltoa tärkeämpänä, että toimenpiteet kohdistettaisiin siihen, että sisäsiittoisen saimaannorpan geeniperimää saataisiin uudistettua. Noin 400 norpan suuruinen populaatio on jakautunut moniin osapopulaatioihin, eivätkä ne enää sekoitu keskenään. Tämä luonnollisesti köyhdyttää perimää enitisestään.

Verkkokalastaja ja saimaannorppa mahtuvat samoille Saimaan kalavesille jatkossakin.

Kari Kulmala, Sininen tulevaisuus rp:n pj

Lähetetty 11.7.2019, Sanomalehti Karjalainen julkaisi 19.7.2019

 

Mihin tarvitset eväleikkaamatonta Saimaanlohta?

Kalavesien hoidon keskeisinä tavoitteina ovat kalavarojen kestävä käyttö ja kalojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen. Näihin tavoitteisiin pyritään muun muassa suunnitelmallisesti kalastusta ohjaamalla ja kalojen elinympäristöjä kunnostamalla. Tätä arvokasta työtä tehdään usealla taholla. Itse työskentelen muun muassa Saimaan lohikalojen ystävät ry:ssä, missä olen puheenjohtajana. Yhdistyksemme järjestää esim. koulutusta, kunnostamme soraikkoja ja harjoitamme emokalapyyntiä. Toimenpiteiden tulokset ovat olleet erittäin lupaavia.

Toimin myös kalastusta valvovana poliisina useana päivänä vuodessa. Pari päivää sitten sain tietooni jälleen kaksi kalastukseen liittyvää rikosta. Toisessa tapauksessa mies esitteli eväleikkaamatonta Saimaan järvilohta kotinsa pesuhuoneessa. Tämä tapaus siirtyi automaattisesti poliisin esitutkintaan. Toisessa tapauksessa mies kalasti uistimella jälleen kerran Kuurnan padon läheisyydesteemme. Toivottavasti saalista ei tullut! Tiedän myös, että poliisille on tehty tutkintapyyntö, jossa miehen epäillään nostaneen Lieksanjoesta luontaisesti lisääntyneen rasvaevällisen järvilohen, vaikka se on rauhoitettu näissä vesistöissä kokonaan. Missään näistä tapauksista ei ole kyse vahingosta vaan tahallisesta teosta.

Eduskunnassa ollessani tein toimenpidealoitteen uhanalaisten kalojen arvon määrittämiseksi. Toimenpidealoite hyväksytiin keväällä eduskunnassa. Maa- ja metsätalousministeriö on nyt antanut lakimuutokseen liittyen asetuksen uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvosta. Saimaanlohella tuo arvo on 7510 euroa. Tätä lakia ei ole vielä sovellettu käytännössä käräjäoikeudessa, mutta nyt siihen on mahdollisuus. Odottelen ensimmäistä ennakkopäätöstä!

Kalastus on hieno harrastus. Salakalastus ei ole kalastusta vaan rikollista toimintaa. Uhanalaisten kalojen puolesta on tehty talkootyötä vuosikausia ympäri maata. On erittäin valitettavaa, että nämä tietyt henkilöt eivät välitä mistään rajoituksista, eikä heihin valistus tehoa.