Rajoitettu ajo-oikeus maaseudulle

V8-moottorin ääni on monen mielestä se ainut oikea ääni, niin myös minun. Eräät puolueet olisivat kieltämässä jopa polttomoottorilla toimivan auton äänen. Perusteena tälle he kertovat olevan ilmastonmuutoksen estämisen. On kuitenkin hyvä tietää vähän faktoja asiasta, eikä langeta heti hysteriaan.

Suomen osuus kaikesta maailman fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvista hiilidioksidipäästöistä on vain 0,14 prosenttia. Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat yhteensä 56 miljoonaa tonnia, kun esimerkiksi Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia. Jotain suhteellisuudentajua siis keskusteluihin.

Meillä kaikilla ajo-oikeus loppuu jossain vaiheessa. Monesti se johtuu omasta terveydentilasta, ei niinkään ikävuosista tai ilmaston lämpenemisestä. Kun ajo-oikeus loppuu, tulee heti mietittäväksi, miten normaalit arkitoimet hoidetaan. Miten onnistuvat normaalit asioinnit, kaupassa ja terveyskeskuksessa käynnit?

Yhdeksi keinoksi ehdotan rajoitettua ajo-oikeutta. Ehdotus ei ole uusi, mutta sen toimivuutta ei ole vielä riittävästi tutkittu. Siinä iäkäs kuljettaja voisi ajaa tuttua ja turvallista tietä asunnoltaan kauppaan, apteekkiin tai terveyskeskukseen, mutta ei enää isompiin kaupunkeihin. Tämä mahdollistaisi hänen asumisensa edelleen maaseudulla.

Kuljettajan terveydentilan arviointi tulee olla jatkossakin aina lääkärin tehtävä.

Sanomalehti Karjalainen 12.4.2019 (kirjoitus 2/3 lyhennettynä)

 

Yksikin kyläkaupan lopettamispäätös on liikaa

Valtioneuvosto päätti tuesta, jonka tarkoituksena on parantaa harvaan asutulla maaseudulla sijaitsevien kyläkauppojen toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on, että kyläkaupoista kehittyy monipuolisia palvelukeskuksia, joista kaupan ohella löytyisi jatkossa yhä useammin myös muita tärkeitä palveluja kuten posti ja apteekki. Pidän tätä päätöstä hyvänä harvaan asutun alueen ihmisille! Kyläkauppa on aina lähipalvelua parhaimmillaan.

Minulle on erittäin tärkeää turvata maaseudulla palveluiden saatavuus. Asukkaat kokevat kaupan yhdeksi tärkeimmistä palveluista, mutta valitettavan monella kylällä kauppa on sulkenut ovensa lopullisesti. Rääkkylässäkin on kyläkauppoja enää yksi.

Vuosittain kyläkauppojen määrä vähenee noin 30 myymälällä. Tahti on ollut viime vuosina liian kova. Kyläkauppojen lopettaessa moni suomalainen jää ilman palveluja ja alueen houkuttavuus heikkenee. Kyläkaupat ovat tärkeitä myös alueella kausiluontoisesti asuville ja matkailijoille. Hyvät palvelut ovat mökkikunnalle valttia.

Valtion vuoden 2019 talousarvioon on varattu miljoonan euron määräraha kokeilua varten. Kokeilu kestää vuoteen 2021 saakka, jonka jälkeen arvioidaan hankkeen onnistumista.

Pullopostia Itämereltä

Vuosi 2018 oli meille Itämeri-yhteistyön kannalta merkittävä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi elokuussa Maarianhaminassa pidetyn 27. istunnon, johon osallistuivat myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja valtiosihteeri Paula Lehtomäki. Tämän lisäksi Suomi toimii vuosina 2018–2020 Itämeren suojelukomission (HELCOM) puheenjohtajamaana ja päivittää Itämeren ympäristön suojelun kannalta tärkeän BSAP-toimintaohjelman puheenjohtajuuskautensa aikana. Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC on entisestään tiivistänyt kansainvälistä kontakti- ja yhteistyöverkostoaan, eikä syyttä. Se tekee yhteistyötä sen kannalta keskeisten alueellisten vaikuttajien, foorumeiden ja sidosryhmien kanssa mm. ympäristön suojelun, maahanmuuttajien kotouttamisen sekä tulevaisuuden energia- ja liikenneratkaisujen puolesta.

Itämeren Suomen valtuuskunnan työssä painottuivat viime vuonna erityisesti arvopohjaisen vuoropuhelun, ympäristöyhteistyön ja Itämeren alueen nuorten kanssa tehtävän yhteistyön jatkuvuus. Esittelin Suomen Itämeren alueen strategiaa muille Itämeren ympäristömaille. Strategia tukee alueen kehittämistä ja YK:n kestävän kehityksen 2030 tavoitteiden saavuttamista. Tasavallan presidentti Niinistö kertoi Maarianhaminan avajaispuheessaan Suomen tulevan EU-puheenjohtajuuskauden painopistealueista. Pian kymmenvuotias EU:n Itämeri-strategia on yhä merkittävä Itämeri-yhteistyölle, jota tulisi tehdä kaikilla tasoilla, sillä Itämeren rehevöityminen ja ilmastonmuutos uhkaavat kaikkia alueen maita yhtä lailla. Ravinteiden ja muovijätteen vähentämistalkoita tarvittaisiin, että YK:n 2030-tavoitteet saavutetaan Itämeren alueella, ja jotta Itämeri-yhteistyö olisi esimerkkinä muille.

Olen itse tuonut useaan otteeseen kokouksissa esiin merten muovijätteet, jotka ovat ongelmana lähes jokaisessa vesistössä. Arktisissa vesistöissä ongelmat ovat pienemmät kuin Itämerellä, mutta ne olisivat helpommin hallittavissa. Samanlaisia ongelmia on myös Suomen sisävesistöissä. Vesistöt ovat meille tulevaisuuden ruoka-aitta. Meillä ei ole varaa pilata viimeisiä puhtaita meriämme. Muun muassa Itämeren alueiden rantavaltioiden, mutta myös meidän kaikkien muiden on kitkettävä merten roskaaminen.

Itämeri-parlamentaarikoiden tulisi vastaisuudessa yhdistää voimansa ja luoda Itämeren alueesta kiertotalousajattelun edelläkävijä. Tällä hetkellä Itämeri on kaikesta yhteistyöstä huolimatta yhä yksi maailman saastuneimmista meristä. Rehevöityminen on yhä yksi sen suurimmista uhista ja tahtia Itämeren suojelun kiristämiseksi tulisikin kiristää. Itämeren rantavaltiot eivät tällä hetkellä toimeenpane puhdistamiseen tähtääviä sopimuksia riittävän tehokkaasti, eivätkä rehevöitymisen torjumistoimenpiteet ole tarpeeksi kohdennettuja. Tässä onkin paljon parantamisen varaa!

Pidän erittäin tärkeänä, että Venäjä on mukana Itämereen liittyvissä ympäristöasioissa, heihin kohdistuvista EU:n pakotteista huolimatta. Mielestäni EU:n tulisi tulkita Venäjä-pakotteita siten, että eurooppalaiset ja pohjoismaiset rahoituslaitokset voisivat jatkossa edelleen osallistua ympäristöhankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen Venäjällä. Itämeren ympäristöyhteistyötä ja ympäristön tilaan liittyvää tiedonvaihtoa tulee jatkaa myös näinä poliittisesti haastavina aikoina. Mikäli näin ei tehdä, heikennetään Itämeren alueen turvallisuutta ja tulevaisuutta.

Siviiliammatistani (poliisi) johtuen ajattelen asioista monesti turvallisuus edellä. Näin usein myös Itämereen liittyvissä asioissa, koska turvallisuustilanne Itämerellä on viime vuosina muuttunut varsin oleellisesti. Turvallinen toimintaympäristö on jatkossakin edellytys koko Itämeren alueen kestävälle kehitykselle.

Kokonaisturvallisuuden toimintamalli on kansallisesti hyväksytty varautumisen yhteistoimintamalli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Toimintamallin mukaisesti Suomi käyttää tarvittaessa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen ja ylläpitämiseen koko yhteiskunnan voimavaroja, niin normaaliaikoina kuin poikkeusoloissa. Itämeren alueen turvallisuudella on tärkeä merkitys myös ihmisten koko arjen toimivuudessa. Kokonaisturvallisuuden toimintamalli luo hyvät edellytykset vastata Itämeren alueen laaja-alaisiin turvallisuusuhkiin.

Turvallisuus vaikuttaa kaikkiin alueen toimijoihin ja toimintoihin. Suomen tulee jatkossakin edistää aloitteellisesti ja johdonmukaisesti Itämeren alueen turvallisuutta, omin toimin, alueellisena yhteistyönä sekä osana koko EU:n kehitystyötä. Kansainvälinen yhteistyö ja kansainväliset sopimukset ovat edellytys Itämeren alueen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Niitä ei saa rikkoa!

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Suomen keskeinen tavoite tulla olla jatkossakin Itämeren alueen vakauden ja sisäisen turvallisuuden lisääminen. Nämä tavoitteet ja keinot Itämeren turvallisuuden vahvistamiseksi on linjattu ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ja näitä kohti tulee tehdä työtä aktiivisesti, yhdessä muiden Itämeren ympärysvaltioiden kanssa. Yksin olemme heikkoja, yhdessä vahvoja!

Kari Kulmala, kansanedustaja (sin)
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja
Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan jäsen
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen

Kolumni ilmestyy 11.4.2019: www.centrumbalticum.org