Tässä on vastauksiani metsänkäyttöön ym. liittyviin kysymyksiin, joita minulle tuli Metsälehdestä.
Millaisena siniset näkee metsien roolin Suomessa (talous, suojelu, ilmastonmuutos)?
Metsäsektori tarkoittaa metsätaloutta ja -teollisuutta yhdessä. Aluetaloudellisesti metsäsektorin merkitys on suurin Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Keski-Suomen metsäkeskusalueilla, joilla metsäsektori tuottaa noin kymmenen prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Metsäsektorin eri osien merkitys vaihtelee myös alueittain. Metsätalouden merkitys on suurin Etelä-Savossa ja Kainuussa. Metsäteollisuuden tuotannon arvo on noin 20 miljardia euroa ja se tuottaa Suomen vientituloista noin viidenneksen. Metsäteollisuuden taloudellista merkitys Suomessa näkyy siinä, että tuotannon tarvitsemat panokset ja palvelut hankitaan valtaosin kotimaasta. Mainittakoon vaikka puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen palvelut, joita hankittiin yli 800 miljoonalla eurolla.
Metsät ovat merkittävä hiilinielu ja metsillä on suomalaisille, niin talouden kannalta, että muutoinkin suuri merkitys. Metsäkeskustelussa ja toimissa liittyen metsiin, tulee löytää tietty tasapaino, jossa toisaalta otetaan huomioon eri metsätyyppien suojelu, metsien virkistyskäyttö ja toisaalta talouteen liittyvät kysymykset sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Kasvaako metsien taloudellinen merkitys seuraavan neljän vuoden aikana? Miksi?
Metsien tuottavuus on lisääntynyt viime vuosina. Myös biotalous ja erilaiset uudet energiaratkaisut, kuten biopolttoaineet lisäävät metsien merkitystä. Toisaalta on myös käsityksiä siitä, että metsien käyttäminen esimerkiksi vain bioenergiaan ei ole välttämättä paras ratkaisu, vaan metsät ja puu ovat niin arvokas raaka-aine, että sen käytön lisääminen tulee tapahtua jalostusastetta nostamalla.
Metsien taloudellinen merkitys tulee joka tapauksessa kasvamaan tulevina vuosina, metsät ovat olleet aina yksi Suomen talouden puujalka, nyt ja jatkossakin. Metsätalouden tuotteiden viennin määrä on vaihdellut eri vuosina, mutta viennin merkitys ja toisaalta metsäosaamisen viennin merkitys tulee kasvamaan. Metsätalouden kerrannaisvaikutukset ovat monille maaseutukunnille myös merkittävät, esimerkiksi työllistämismielessä, jos ajatellaan puunkorjuuta ja kuljetuksia.
Tuleeko valtion myöntää metsänomistajalle taloudellista tukea puuntuotantoon (esim. taimikoiden hoitoon)?
Kysymys on sikäli hankala, kun puutuotannon taloudellinen tuki on verrattavissa jossakin määrin yritystukiin. Metsänhoidon investoinnit ovat joka tapauksessa metsätalouden taloudellisen kestävyyden ja metsien hyödyntämismahdollisuuksien kannata keskeisiä. Metsätulot ovat sekä julkistaloudelle, sekä metsäomistajille merkittävä tulonlähde. Metsänomistajien taloudellinen tuki tulee harkita yhdessä muiden yritystoimintaan ja maatalouteen liittyvien tukitoimien uudistamisen yhteydessä.
Tuleeko valtion myöntää metsänomistajalle tukea metsäluonnon hoitoon (esim. arvokkaiden lehtojen suojeluun)?
Valtion tulee omista velvoitteistaan liittyen kansainvälisiin sopimuksiin kantaa vastuuta. Valtion pitää tukea metsäomistajien metsäluonnon hoitoon liittyviä kustannuksia.
Tuleeko valtion myöntää metsänomistajille taloudellista tukea, jotta nämä kasvattaisivat metsänsä hiilivarastoa esim. siirtämällä hakkuita myöhemmäksi?
Ilmastonmuutosta ajatellen erittäin mielenkiintoinen ajatus. Tätä olisi hyvä tutkia tarkemmin. Hakkuut tehdään yleensä suunnitelmien mukaisesti, ei sattumalta.
Voidaanko metsien hakkuita lisätä Suomessa?
Suomessa ollaan aika lähellä sitä hakkuiden määrää, joita tutkijat ja asiantuntijat pitävät sopivana hakkuiden määränä. Tässä suhteessa metsähakkuiden määrän tulee tapahtua tutkittuun tietoon. Jos saamme uutta tietoa, että metsähakkuiden määrää voidaan lisätä, silloin se on hyväksyttävää.
Pitäisikö avohakkuut kieltää valtion metsissä?
Suomessa on kehitetty teknologia, joka suosii jossakin määrin avohakkuita. Joidenkin uusimpien tutkimusten mukaan harvennushakkuut voivat olla pitkällä aikavälillä taloudellisesti yhtä kannattavia hakkuutapoja kuin avohakkuut. Valtion omistamilla mailla voidaan kokeilla harvennushakkuita ja kehittää uusia menetelmiä niiden saamiseksi kannattavaksi. Avohakkuiden kokonaan kieltäminen voi olla tässä vaiheessa liian aikaista, mutta valtion metsissä voitaisiin kyllä suosia harvennushakkuita ja pilotoida uusia menetelmiä. Harvennushakkuilla on yksi etu avohakkuihin verrattuna ja se tulee siitä, että harvennushakkuiden jälkeen humusta valuu vesistöihin vähemmän, kuin avohakkuiden jälkeen. Tämä tukee sitä, että vähitellen voidaan siirtyä harvennushakkuiden suuntaan.
Pitäisikö metsiä suojella lisää?
Olemme metsien suojelussa jo nyt yksi Euroopan johtavista maista. Tällä hetkellä ei ole tarvetta lisäsuojelulle. Jos siihen päädytään, silloin maanomistajille tulee korvata mahdollinen tulojen menetys.
Tuleeko kiinteistövero ulottaa koskemaan metsiä?
Sen sijaan, että kiinteistövero ulotetaan koskemaan metsiä, Sininen tulevaisuus on linjannut, että verot tulee maksaa siihen kuntaan, jossa metsät sijaitsevat. Suomessa on paljon kaupunkimetsänomistajia, jotka maksavat metsäveronsa jonnekin muualle, kuin niihin kuntiin, joissa metsät ovat ja joissa tulonhankkiminen itse asiassa tapahtuu. Yksityismetsänomistajille tuloja kertyi vuonna 2017 lähes 1,91 miljardia euroa. Viime vuosina nämä nk. kantorahatulot ovat olleet hienoisessa nousussa.