Maanpuolustus kuuluu edelleen kaikille

Viime vuonna Puolustusvoimat täytti 100 vuotta. Meidän on huolehdittava myös jatkossa, että itsenäistä, uskottavaa ja koko valtakunnan kattavaa puolustusta ylläpidetään. Se tulee näkyä juhlapuheiden lisäksi myös teoissa. Sovituista asioista ja materiaalihankinnoista tulee pitää kiinni. Koko Suomea on pystyttävä puolustamaan jatkossakin.

Yleisen asevelvollisuuden suosio on pysynyt Suomessa vakaana. Näin ei välttämättä ole ollut monessa muussa maassa ja se näkyy heillä turvallisuusvajeena. Yleinen asevelvollisuus on kustannustehokas tapa tuottaa maa-, meri- ja ilmavoimille riittävän suuri ja toimintakykyinen reservi. Sen varassa on mahdollista toimia mahdollisissa konflikti- ja sotatilanteissa.

Perustuslain 127 § määritellään, että jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Tätä velvollisuutta ei pääse pakoon, kuuluipa johonkin uskonnolliseen järjestöön, vähemmistöryhmään tai mihin järjestöön hyvänsä. Jokaiselle löytyy isänmaan puolustuksessa oma tehtävä.

Toivon, että jatkossa myös naiset pääsevät kutsuntatilaisuuksiin tai heille järjestettäviin vastaavanlaisiin tilaisuuksiin. Asevelvollisuus tulee olla heille kuitenkin edelleen vapaaehtoista. Naisten kiinnostus maanpuolustukseen on nykyään jatkuvassa kasvussa. Se näkyy mm. naisten lisääntyneenä osuutena Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttajista ja koulutettavista. Pidän tätä erittäin hyvänä asiana, suunta on oikea.

Pidän tärkeänä, että riittävä osuus puolustusmäärärahoista ohjataan vuosittain 28000 reserviläisen kouluttamiseksi kertausharjoituksissa ja vähintään 10000 koulutetaan myös Puolustusvoimain vapaaehtoisissa harjoituksissa. MPK:n järjestämää varautumiskoulutusta on tuettava julkisin varoin.

Reserviläisten mahdollisuuksia ja oikeuksia toimia entistä laajemmin omaehtoisen toiminnan, harjoittelun ja ammuntojen vastuuhenkilönä on lisättävä. Omaehtoista harjoittelua on tuettava ylläpitämällä mm. koko Suomen alueen kattavaa ampumarataverkostoa. Ampumataito on reserviläisen yksi tärkeimmistä osaamisalueista, joten pidän välttämättömänä, että aselainsäädännön byrokratiaa kevennetään juuri heidän osalta. Tarpeettomia lipasrajoituksia emme tarvitse.

Maanpuolustus kuuluu myös minulle. Tämänkin vuoksi allekirjoitin Reserviläisliiton vaaliohjelman 2019 tällä viikolla, yhdessä puolustusministeri Jussi Niinistön kanssa.

Kari Kulmala, kansanedustaja (sin)
Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 6.3.2019

Savon Sanomat 6.3.2019

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *