Vastauksiani Koti-Karjalan tekemiin kysymyksiin

Tässä on vastauksia Koti-Karjalan tekemiin kysymyksiin

Miksi haluat kansanedustajaksi?

Olen saanut olla nyt yhden kauden kansanedustajana ja olen huomannut, että yksikin aktiivinen kansanedustaja saa paljon aikaiseksi. Toimenpidealoitteistani on useita toteutunut, mm. poliisi on saanut uudet ohjeet rattijuopon ajoneuvon konfiskaatioon, romutuspalkkiota jatkettiin ja uhanalaiset kalat saavat arvon, kuten suurpedot aikaisemmin. Keski-Karjala tarvitsee ehdottomasti oman alueen kansanedustajan.

Kerro lyhyesti taustoistasi

Tulen työläiskodista. Isäni oli kiviporari ja kirvesmies ja äitini siivooja, autonpesijä ja metsuri. Olen itse toiminut poliisina Keski-Karjalassa vuodesta 1988 saakka, joten tunnen alueet ja sen ihmiset. Olen opiskellut työn ohessa siten, että minulla on poliisipäällystön tutkinto (AMK), hallintotieteen maisterin tutkinto sekä johtamisen erikoisammattitutkinto. Perheeseeni kuuluu vaimo ja neljä aikuista lasta.

Esittele kaksi asiaa, joihin haluat vaikuttaa kansanedustajana?

Haluan pitää maaseudun elinvoimaisena ja asuttuna niin pitkään, kuin se on mahdollista. Tässä asiassa kuljen yleistä kehitystä vastavirtaan. Maaseudulle tarvitaan työpaikkoja, ettei kenenkään tarvitse muuttaa asutuskeskuksiiin ellei niin itse halua.

Haluan toimia siten, että meillä kaikilla on mahdollisimman turvallista olla, olimmepa minkä ikäisiä hyvänsä. Haluan toimia päätöksissäni aina rehellisesti, inhimillisesti, oikeudenmukaisesti ja asiantuntevasti. Uskon, että omaan nämä arvot ja työt tulee tehtyä vain tekemällä.

Millaisena näette Keski-Karjalan vuonna 2025? 

Kitee on edelleen Keski-Karjalan veturi. Kunnat tekevät yhteistyötä entistä tehokkaammin ja tuloksekkaammin. Kuntien lisäksi kehitetään edelleen Puhoksen aluetta sekä Niiralan rajanylityspaikkaa, jonka tulee olla alueella selvä prioriteetti rajanylityspaikkoja tarkasteltaessa.

Mikä on mielestänne järkevin malli sote- ja mahdolliselle maakuntauudistukselle Pohjois-Karjalan kannalta?

Siun Sotea on helppo kehittää pienissä osissa. Mielestäni oikea pohja on perustellusti maakuntamalli sisältäen suoran kansanvaalin. Maakunnat ovat olemassa oleva hallinnon taso ja hyvin lähellä erikoissairaanhoitoa tuottavaa sairaanhoitopiirirakennetta. Se on siis paras mahdollinen ja luonnollisin pohja. Maakuntamallissa rahoitus tulisi valtiolta eikä kunnilta, kuten nykyisissä kuntayhtymissä, mikä on oleellinen parannus maanlaajuisen tasavertaisuuden kannalta.

Mikä on maakunnan ensisijainen liikennehanke?

Maakunnan ensisijainen liikennehanke tulisi olla alempiarvoisten teiden perusparannus. Niiden kunnossapitoon ei ole viime vuosinakaan löytynyt riittävästi rahoitusta eikä ymmärrystä. Näitä teitä käytetään kuitenkin kaikkein eniten. Koululaiset on saatava kouluun, maito meijerille ja puut tehtaisiin lähes joka päivä.

Valtateistä tiet 6, 9 ja 23 kunnostus on seuraava kohde, vaikka yhtä tärkeä kohde on tietenkin Joensuun ratapihan kunnostus ja siitä rataosuus myös pohjoiseen. Liikenneinfra on kuin omakotitalo. Vaikka joka vuosi korjaat, uutta korjattavaa riittää seuraavallekin vuodelle.

Vastauksiani Kotiseutu-uutisten kysymyksiin

Tässä on vastauksiani Kotiseutu-uutisten tekemiin kysymyksiin:

1) Mitkä ovat mielestäsi alueemme tärkeimmät liikennehankkeet?

Peruskunnostus teille 23 ja 9. Ne ovat tärkeimpiä tiehankkeita Rääkkylän ja Liperin alueilla unohtamatta meidän alempiarvoisia teitä, joiden kunnossapitoon on löydyttävä rahaa. Koululaiset on saatava kouluun, maito meijerille ja puut tehtaisiin lähes joka päivä.

2) Mitä mieltä olet tiestön kunnosta?

Varsinkin näin keväällä kaikki tiet ovat kelirikossa jollain tavoin. Tiestön kunnossapitoon on tällä hallituskaudella laitettu yli miljardi euroa, korjausvelkaa oli 2,5 miljardia euroa hallituskauden alkaessa. Tiet ovat kuitenkin kuin omakotitalo, että kun olet jossain tehnyt remonttia, niin seuraava kohde odottaa. Tienhoitoon on laitettava vähintään saman verran rahaa seuraavallakin hallituskaudella. Tässä asiassa ei voida säästää.

3) Miten edistäisit työllisyyttä?

Palkkatuki on edelleen hyvä työllistäjä. Mestari-kisällimallissa olisi edelleen kehittämisen aika. On myös tärkeää kehittää osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-asemaa parantavia palveluita niin, että ne tuovat tukea heidän työllistämiseen, työssä jaksamiseensa sekä työssä pysymiseen. Palveluiden pitää olla kaikille räätälöityjä ja ketterästi saavutettavissa sekä sellaisia, että ne aidosti edesauttavat työllistymistä.

4) Onko sote-uudistuksen valmistelua jatkettava? (Miten/minkälaisen mallin mukaan?)

Kyllä on. Soten järjestämisen ja rahoittamisen laajemmista hartioistahan ollaan oltu yhtä mieltä. Samoin demokratiavajeesta nykyisissä kuntayhtymissä. Mielestäni oikea pohja on edelleen perustellusti maakuntamalli sisältäen suoran kansanvaalin. Maakunnat ovat olemassa oleva hallinnon taso ja hyvin lähellä erikoissairaanhoitoa tuottavaa sairaanhoitopiirirakennetta. Siis paras mahdollinen ja luonnollisin pohja. Maakuntien väestömääräerojen kauhistelut ovat lähinnä naurettavia, koska ovathan erot sairaanhoitopiirien asukasmäärissä olemassa nytkin. Maakuntamallissa tosin rahoitus tulisi valtiolta eikä kunnilta, kuten nykyisissä kuntayhtymissä, mikä on oleellinen parannus maanlaajuisen tasavertaisuuden kannalta.

5) Miten suitsisit ilmastonmuutosta? Vai onko ilmastomuutoksesta tarpeen edes kantaa huolta?

Ilmastomuutos on tärkeä asia, mutta sillä ei pidä syyllistää tavallista maalla asuvaa ihmistä, joka ajaa autolla, syö punaista lihaa ja lämmittää taloaan puilla. Jokainen meistä voi omilla pienillä toimillaan suitsia ilmastonmuutosta. Suomi on maailman johtavia maita ilmastonmuutoksen suitsimisessa, joten annetaan omaa osaamistamme muiden käyttöön.

6) Mitä tekisit nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi?

Tärkein tehtävä on löytää työikäisille töitä ja sitä nuoremmille hyvä harrastus ja kaveripiiri. Syrjäytyminen on yksi turvallisuutta vähentävä seikka, joten se on otettava vakavasti.

7) Miten edistäisit lapsiperheiden hyvinvointia?

Lapsiperheiden tukemiseksi on vielä paljon tehtävää. Lapsilisien korotuksella on tietenkin oma merkityksensä samoin kuin vanhempainvapaiden käytöllä. Kodinhoitotukea ei saa lyhentää ja lasten vanhempien tulee itse saada päättää kuka lasta kotona hoitaa tai missä heidän lapsia hoidetaan. Yksinhuoltajien asemaa olisi mahdollista parantaa mm verotusta keventämällä. Yksinasujat ovat muutenkin yhteiskunnassamme väliinputoajien joukossa.

 

Osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-aseman parantaminen 

On tärkeää kehittää osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-asemaa parantavia palveluita niin, että ne tuovat tukea heidän työllistämiseen, työssä jaksamiseensa sekä työssä pysymiseen. Palveluiden pitää olla räätälöityjä ja ketterästi saavutettavissa sekä sellaisia, että ne aidosti edesauttavat työllistymistä.

Eduskuntaryhmien edustajat hyväksyivät kannanoton, jossa ryhmät sitoutuvat edistämään työikäisten työkykyä ja ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan ja työministeri Jari Lindströmin kokoon kutsumassa tilaisuudessa asia sai yksimielisen tuen.

Juuri päättymäisillään oleva hallituksen kärkihanke Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) jatkoi edellisen hallituksen Osatyökykyiset työssä -ohjelmaa. Se on hyvillä tuloksillaan parantanut sekä osatyökykyisten työllisyyttä sekä asenneilmapiiriä. Tämä on osoittanut, että työkyky ja työelämäosallisuuden lisääminen ovat teemoja, joiden kehittäminen vaatii jatkuvuutta yli hallituskausien.

Hallinnonalojen rajat ylittävä yhteistyö on jo tiivistynyt, ja 5.2. allekirjoitettu kannanotto tiivistää sitä entisestään. Minä olin Sinisten eduskuntaryhmän puolesta tätä allekirjoittamassa.

Kari Kulmala (sin.), Rääkkylä (julkaistu 11.3. Netti Karjalaisessa)
Sanomalehti Karjalaisessa otsikko ja sisältö muutettuna 23.3.2019

Vastauksiani Jahti-lehteen

Vastauksiani Jahti-lehteen Sinisen eduskuntaryhmän puolesta

Onko metsästys huomioitu puolueenne ohjelmassa ja onko puolueellanne jotain riistaan/metsästykseen liittyvää asiaa, jonka haluaisitte nostaa hallitusneuvotteluissa esille?

Metsästys on tärkeä aihe, joka on nostettu esille jo periaateohjelmassamme. Tällä hetkellä työn alla on mm. maaseutuohjelma, jossa voidaan mennä periaateohjelmaa syvemmälle yksityiskohdissa. Pidämme metsästystä tärkeänä harrastuksena joka yhdessä petopolitiikan kanssa tulee olemaan yksi teemoistamme hallitusneuvotteluihin. Tavoitteenamme on turvata metsästyksen ja erityisesti koiran avulla tapahtuvan metsästyksen sekä aseharrastuksen edellytykset Suomessa. Järkevällä petopolitiikalla haluamme varmistaa niin ihmisten turvallisuuden kuin kantojen säilymisen elinvoimaisena.

Näkeekö puolueenne metsästyksen tärkeänä osana yhteiskuntaa? Jos näette, miten edistätte sen pysymistä sellaisena?

Kyllä näemme metsästyksen tärkeänä osana yhteiskuntaa. Metsästys on perinteikäs harrastus, joka on samaan aikaan niin maaseutupolitiikkaa kuin myös linkki maanpuolustukseen, sillä harrastuksen myötä erä- ja ampumataidot pysyvät yllä. Metsästyksen toimintaedellytykset mukaan lukien metsästyskoirien merkittävä rooli tulee turvata jatkossakin.

Tällä hetkellä suurpetojen metsästystä ohjataan EU:sta käsin. Pitäisikö asiasta pystyä päättämään enemmän kansallisesti?

Kansallista liikkumavaraa tulisi olla enemmän. Mikäli suurpedot nähtäisiin kansallisena uhkana tietyillä alueilla, pitäisi ongelmaan pystyä puuttumaan kansallisesti nykyistä helpommin.

Isossa osassa Euroopan maita metsästys on lähtökohtaisesti sallittua luonnonsuojelualueilla, koska siitä on usein jopa hyötyä suojelutavoitteille. Pitäisikö sama olla mahdollista myös Suomessa? Miksi? Miksi ei?

Metsästäminen luonnonsuojelualueilla tulisi olla mahdollista tietyin edellytyksin silloin, kun metsästyksestä ei aiheudu haittaa alueella suojeltaville luontoarvoille. Uudessa Hossan kansallispuistossa paikallisilla on oikeus metsästää kotikunnassaan kansallispuiston alueella. Tästä saatuja kokemuksia tulee seurata tiiviisti ja tulosten pohjalta harkita käytännön laajentamista muihinkin kansallispuistoihin.

Pitäisikö riistanhoito ja metsästys huomioida koulujen opetussuunnitelmassa? Jos, niin miten?

Kouluissa voitaisiin tarjota oppilaille valinnaisina opintoina esimerkiksi metsästäjätutkinnon suorittamista. Tällaista koulutustoimintaa tulisi olla erityisesti maaseutujen kouluissa. Tällä hetkellä osa riistanhoitomaksujen tuotoista korvamerkitään Riistakeskuksen piireille koulutus- ja valistustehtävään. Jos rahoitus tulisi Riistakeskuksen kautta, eivät koulut joutuisi itse hankkimaan lisäresursseja.

Metsästäjäliitto on Suomen suurimpia kansalaisjärjestöjä. Pitäisikö se nostaa yleisavustettavien järjestöjen joukkoon valtion talousarvion maa- ja metsätalousministeriön momentin osalta, jossa ovat muun muassa Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja Suomen luonnonsuojeluliitto? Voisiko mielestänne riistanhoitomaksuvaroista ohjata rahoitusta tähän?

Näemme, että Metsästäjäliitto voitaisiin nostaa yleisavustettavien järjestöjen joukkoon. Erityisesti nuorten koulutustoimintaa tulisi tukea vuosittain.

Vastauksiani Metsälehden kysymyksiin

Tässä on vastauksiani metsänkäyttöön ym. liittyviin kysymyksiin, joita minulle tuli Metsälehdestä.

Millaisena siniset näkee metsien roolin Suomessa (talous, suojelu, ilmastonmuutos)?
Metsäsektori tarkoittaa metsätaloutta ja -teollisuutta yhdessä. Aluetaloudellisesti metsäsektorin merkitys on suurin Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Keski-Suomen metsäkeskusalueilla, joilla metsäsektori tuottaa noin kymmenen prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Metsäsektorin eri osien merkitys vaihtelee myös alueittain. Metsätalouden merkitys on suurin Etelä-Savossa ja Kainuussa. Metsäteollisuuden tuotannon arvo on noin 20 miljardia euroa ja se tuottaa Suomen vientituloista noin viidenneksen. Metsäteollisuuden taloudellista merkitys Suomessa näkyy siinä, että tuotannon tarvitsemat panokset ja palvelut hankitaan valtaosin kotimaasta. Mainittakoon vaikka puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen palvelut, joita hankittiin yli 800 miljoonalla eurolla.

Metsät ovat merkittävä hiilinielu ja metsillä on suomalaisille, niin talouden kannalta, että muutoinkin suuri merkitys. Metsäkeskustelussa ja toimissa liittyen metsiin, tulee löytää tietty tasapaino, jossa toisaalta otetaan huomioon eri metsätyyppien suojelu, metsien virkistyskäyttö ja toisaalta talouteen liittyvät kysymykset sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Kasvaako metsien taloudellinen merkitys seuraavan neljän vuoden aikana? Miksi?

Metsien tuottavuus on lisääntynyt viime vuosina. Myös biotalous ja erilaiset uudet energiaratkaisut, kuten biopolttoaineet lisäävät metsien merkitystä. Toisaalta on myös käsityksiä siitä, että metsien käyttäminen esimerkiksi vain bioenergiaan ei ole välttämättä paras ratkaisu, vaan metsät ja puu ovat niin arvokas raaka-aine, että sen käytön lisääminen tulee tapahtua jalostusastetta nostamalla.

Metsien taloudellinen merkitys tulee joka tapauksessa kasvamaan tulevina vuosina, metsät ovat olleet aina yksi Suomen talouden puujalka, nyt ja jatkossakin. Metsätalouden tuotteiden viennin määrä on vaihdellut eri vuosina, mutta viennin merkitys ja toisaalta metsäosaamisen viennin merkitys tulee kasvamaan. Metsätalouden kerrannaisvaikutukset ovat monille maaseutukunnille myös merkittävät, esimerkiksi työllistämismielessä, jos ajatellaan puunkorjuuta ja kuljetuksia.

Tuleeko valtion myöntää metsänomistajalle taloudellista tukea puuntuotantoon (esim. taimikoiden hoitoon)?
Kysymys on sikäli hankala, kun puutuotannon taloudellinen tuki on verrattavissa jossakin määrin yritystukiin. Metsänhoidon investoinnit ovat joka tapauksessa metsätalouden taloudellisen kestävyyden ja metsien hyödyntämismahdollisuuksien kannata keskeisiä. Metsätulot ovat sekä julkistaloudelle, sekä metsäomistajille merkittävä tulonlähde. Metsänomistajien taloudellinen tuki tulee harkita yhdessä muiden yritystoimintaan ja maatalouteen liittyvien tukitoimien uudistamisen yhteydessä.

Tuleeko valtion myöntää metsänomistajalle tukea metsäluonnon hoitoon (esim. arvokkaiden lehtojen suojeluun)?
Valtion tulee omista velvoitteistaan liittyen kansainvälisiin sopimuksiin kantaa vastuuta. Valtion pitää tukea metsäomistajien metsäluonnon hoitoon liittyviä kustannuksia.

Tuleeko valtion myöntää metsänomistajille taloudellista tukea, jotta nämä kasvattaisivat metsänsä hiilivarastoa esim. siirtämällä hakkuita myöhemmäksi?
Ilmastonmuutosta ajatellen erittäin mielenkiintoinen ajatus. Tätä olisi hyvä tutkia tarkemmin. Hakkuut tehdään yleensä suunnitelmien mukaisesti, ei sattumalta.

Voidaanko metsien hakkuita lisätä Suomessa?
Suomessa ollaan aika lähellä sitä hakkuiden määrää, joita tutkijat ja asiantuntijat pitävät sopivana hakkuiden määränä. Tässä suhteessa metsähakkuiden määrän tulee tapahtua tutkittuun tietoon. Jos saamme uutta tietoa, että metsähakkuiden määrää voidaan lisätä, silloin se on hyväksyttävää.

Pitäisikö avohakkuut kieltää valtion metsissä?
Suomessa on kehitetty teknologia, joka suosii jossakin määrin avohakkuita. Joidenkin uusimpien tutkimusten mukaan harvennushakkuut voivat olla pitkällä aikavälillä taloudellisesti yhtä kannattavia hakkuutapoja kuin avohakkuut. Valtion omistamilla mailla voidaan kokeilla harvennushakkuita ja kehittää uusia menetelmiä niiden saamiseksi kannattavaksi. Avohakkuiden kokonaan kieltäminen voi olla tässä vaiheessa liian aikaista, mutta valtion metsissä voitaisiin kyllä suosia harvennushakkuita ja pilotoida uusia menetelmiä. Harvennushakkuilla on yksi etu avohakkuihin verrattuna ja se tulee siitä, että harvennushakkuiden jälkeen humusta valuu vesistöihin vähemmän, kuin avohakkuiden jälkeen. Tämä tukee sitä, että vähitellen voidaan siirtyä harvennushakkuiden suuntaan.

Pitäisikö metsiä suojella lisää?
Olemme metsien suojelussa jo nyt yksi Euroopan johtavista maista. Tällä hetkellä ei ole tarvetta lisäsuojelulle. Jos siihen päädytään, silloin maanomistajille tulee korvata mahdollinen tulojen menetys.

Tuleeko kiinteistövero ulottaa koskemaan metsiä?
Sen sijaan, että kiinteistövero ulotetaan koskemaan metsiä, Sininen tulevaisuus on linjannut, että verot tulee maksaa siihen kuntaan, jossa metsät sijaitsevat. Suomessa on paljon kaupunkimetsänomistajia, jotka maksavat metsäveronsa jonnekin muualle, kuin niihin kuntiin, joissa metsät ovat ja joissa tulonhankkiminen itse asiassa tapahtuu. Yksityismetsänomistajille tuloja kertyi vuonna 2017 lähes 1,91 miljardia euroa. Viime vuosina nämä nk. kantorahatulot ovat olleet hienoisessa nousussa.

Vastauksiani Kalastajan Radion kysymyksiin

Vastasin 15.3.2019 Sinisen eduskuntaryhmän puolesta Kalastajan Radion uutisten tekemiin kysymyksiin lyhyesti.

Suhtautuminen kalastukseen:
Onko puolueellanne tavoitteita vapaa-ajan kalastuksen osalta tulevalle vaalikaudelle ja mitä ne ovat?
Mitään erityisiä tavoitteita ei ole. Tuemme laillista vapaa-ajankalastusta kaikin mahdollisin keinoin, tarvittaessa lakeja muuttamalla.

Miten puolueenne suhtautuu kaupalliseen kalastukseen ja kalastuskiintiöihin? Miten kalastuskiintiöt pitäisi määritellä?
Kaupallinen kalastus on laillinen elinkeino, yksi muiden joukossa. Kalastuskiintiöt ovat sitä varten, etteivät kalakannat häviäisi olemattomiin. Kalastuskiintiöt tulee määritellä mahdollisimman lähellä vesistöaluetta, jolloin saadaan totuudenmukainen tieto kalastuksen kestävyydestä.

Kalakannat:
Miten puolueenne aikoo edistää luonnollisten kalakantojen ylläpitoa?
Haluamme jatkaa nykyisen hallituksen kärkihankkeita kalakantojen elinolosuhteiden ja kalakantojen hoidossa. Tällä hallituskaudella on tehty oikeita päätöksiä.

Miten suhtaudutte uhanalaisten kalalajiemme salakalastukseen liittyvään ”hintalappuun”, joka tulee eduskuntaan nyt päätettäväksi? (https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180309)
Erinomainen asia. Se ennalta ehkäisee salakalastusta. Tämähän on sinisten kansanedustaja ja poliisi Kari Kulmalan toimenpidealoite.

Onko teidän mielestä Suomessa kalastuksen valvonta riittävällä tasolla? Miten tilannetta pitäisi muuttaa?
Merellä, suurimmilla järvillä ja joilla kalastuksenvalvonta on riittävällä tasolla, mutta pienimmissä vesistöissä sitä ei juurikaan ole. Kalastuksen valvonta motivoisi mm. hankkimaan kalastuksenhoitomaksun.

Onko teillä mielipidettä kaupalliseen lohen pyyntiin vaelluskalojen nousujokien suulla?
Nousujokien suulla lohen nousu jokeen tulee turvata kalastusta rajoittamalla ja samalla kaupalliselle kalastajalle maksettavalla kompensaatiolla. Emme hyväksy pelkästään sitä, että kaupallinen kalastus kärsii. Tarkoituksemmehan on syödä viikoittain kotimaista kalaa.

Vastuullisuus:
• Mikä on suhtautumisenne valikoivaan kalastukseen (pienet ja suuret yksilöt vapautetaan, ruokakalat otetaan välimittakoosta)? Sisältää siis pyydystä ja päästä -kalastusta pienten ja suurten yksilöiden osalta.
Hyväksymme tietyin varauksin pyydystä ja päästä (C&R) -kalastuksen sen suuren taloudellisen ja virkistysarvon perusteella. Mikäli kuitenkin kalastusolosuhteet esim. veden lämpötilan takia ovat sellaiset, että vapauttaminen johtaisi todennäköisesti kalan kuolemaan tai vakavaan vaurioitumiseen, tällöin ei(C&R) -kalastusta tule harjoittaa lainkaan. On selvää, että jos kala on vahingoittunut merkittävästi kalastuksen yhteydessä, se tulee ottaa saaliiksi ja hyödyntää, ellei saaliin poisheitto ole pakollista lakiin tai vesialueen kalastusmääräyksiin perustuen.

Tulisiko joillakin kalalajeilla olla myös ylämitta (kuten kuha, hauki, ahven)?
Tätä emme katso tarpeelliseksi, koska mikään näistä edellä mainituista kaloista ei ole uhanalainen. Kalastaja saa itse päättää, mitkä kalat hän vapauttaa.

Vesivoima
• Miten näette vesivoimayhtiöiden roolin vaelluskalojen tulevaisuuden turvaamisessa?
Vesivoimayhtiöt ovat tässä avainasemassa, sillä vain heidän mukana olo turvaa vaelluskalojen elinolosuhteet. Pelkästään emokalapyynti, kalojen lypsyt ym. eivät turvaa riittävällä tavalla esim. Saimaan lohen tulevaisuutta.

Padoista valtaosa ovat lähes merkityksettömiä energiatalouden suhteen, miten puolueenne suhtautuu näihin patoihin? Säilyttääkö vai purkaa? Uuden vesivoiman rakentaminen?
Padot ja voimalat, joiden taloudellinen merkitys on vähäistä, tulisi purkaa tai museoida siten, ettei se haittaa kalakantojen elinvoimaisuuden parantumista.

Kaivokset
Näettekö, että nykyisessä kaivoslaissa on ongelmia? Jos näette, mitä ja miten olette muuttamassa sitä?
Nykyisessä kaivoslaissa on paljonkin ongelmia ja niitä tulee käydä läpi seuraavan vaalikauden aikana. Kaivostoiminta ei saa tuhota vesistöjä. Mikäli pilaantumista on tullut, ne tulee korvata maan- ja vesistöjenomistajille täysimääräisesti.

Kalastusmatkailu
Miten tärkeänä näette kalastusmatkailun Suomen matkailun vetovoimatekijänä? Miksi?
Meillä olisi rajattomat mahdollisuudet tuottaa kalastusmatkailua ympäri vuoden koko Suomessa. Meillä on erittäin turvalliset, puhtaat ja kalarikkaat vesistöt, joita esim. itäisessä naapurissamme osataan arvostaa. Valitettavasti kalastusmatkailua erityisesti järvissä ei osata vielä hyödyntää.

• Pitäisikö kalatalouden arviointiin sisällyttää matkailun asema vahvemmin? Kalakilon hinta on voi olla tuhansia euroja kalastusmatkailun yhteydessä, kun ammattikalastajalle se on alle kympin. (ks. https://pollitasta.fi/2013/08/lohen-hinta-kymmenkertaiseksi/)
Tämä olisi hyvä keino saada kalastusmatkailua nousukiitoon. Korostamme kuitenkin, että myös kaupallisen kalastajan elinkeino tulee turvata.

 

Kultasakaalista ei tullut riistalajia

Maa- ja metsätalousvaliokunta päätti juuri, että kultasakaalista ei tule riistalajia.

Valiokunta katsoo mietinnössään, että kultasakaali on maamme alkuperäiselle lajistolle haitallinen vieraslaji ja siksi pidettävä poissa Suomen luonnosta. Valiokunnassa todettiin, että kultasakaalin maahantuonti on ollut ja tulee olemaan ehdottomasti kiellettyä. Valiokunta haluaa estää kaikin käytettävissä olevin keinoin kultasakaalin leviämisen maahamme ja kehottaa metsästäjiä poistamaan kultasakaalin tavattaessa.

Kultasakaalin siirto metsästyslain tarkoittamaksi riistalajiksi olisi siirtänyt kultasakaalin riistanhoidon piiriin. Käytännössä se olisi velvoittanut viranomaiset parantamaan ja turvaamaan kultasakaalikannan elinolosuhteita niin, että kanta säilyy maassamme elinvoimaisena. Valiokunnan mielestä Suomeen ei saa muodostua elinvoimaista kultasakaalikantaa.

Kultasakaali on euraasialainen keskikokoinen koiraeläin, joka erittäin sopeutumiskykyisenä lisääntyy nopeasti, valtaa reviirejä muilta eläimiltä ja levittää tauteja ja loisia. Kultasakaalin tiedetään risteytyneen ketun ja jopa suden kanssa. Näistä risteymistä syntyvien muunnoseläinten käyttäytymistä ei kyetä ennakoimaan. Kultasakaali on erittäin haitallinen eläinlaji, joka leviäminen aiheuttaisi suurta tuhoa alkuperäiselle eläimistöllemme kuten riistakannoille.
Viro on luokitellut kultasakaalin haitalliseksi vieraslajiksi.

Tein kultasakaalista kirjallisen kysymyksen ministerille jo vuonna 2016 (KK 76/2016 Kirjallinen kysymys Suomeen kuulumattoman vieraspedon (sakaali) leviämisestä Suomeen.). Silloin vastaus oli, että sakaali siirretään metsästyslain piiriin riistalajiksi.

Uuden Suomen plogi 8.3.2019

Maanpuolustus kuuluu edelleen kaikille

Viime vuonna Puolustusvoimat täytti 100 vuotta. Meidän on huolehdittava myös jatkossa, että itsenäistä, uskottavaa ja koko valtakunnan kattavaa puolustusta ylläpidetään. Se tulee näkyä juhlapuheiden lisäksi myös teoissa. Sovituista asioista ja materiaalihankinnoista tulee pitää kiinni. Koko Suomea on pystyttävä puolustamaan jatkossakin.

Yleisen asevelvollisuuden suosio on pysynyt Suomessa vakaana. Näin ei välttämättä ole ollut monessa muussa maassa ja se näkyy heillä turvallisuusvajeena. Yleinen asevelvollisuus on kustannustehokas tapa tuottaa maa-, meri- ja ilmavoimille riittävän suuri ja toimintakykyinen reservi. Sen varassa on mahdollista toimia mahdollisissa konflikti- ja sotatilanteissa.

Perustuslain 127 § määritellään, että jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Tätä velvollisuutta ei pääse pakoon, kuuluipa johonkin uskonnolliseen järjestöön, vähemmistöryhmään tai mihin järjestöön hyvänsä. Jokaiselle löytyy isänmaan puolustuksessa oma tehtävä.

Toivon, että jatkossa myös naiset pääsevät kutsuntatilaisuuksiin tai heille järjestettäviin vastaavanlaisiin tilaisuuksiin. Asevelvollisuus tulee olla heille kuitenkin edelleen vapaaehtoista. Naisten kiinnostus maanpuolustukseen on nykyään jatkuvassa kasvussa. Se näkyy mm. naisten lisääntyneenä osuutena Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttajista ja koulutettavista. Pidän tätä erittäin hyvänä asiana, suunta on oikea.

Pidän tärkeänä, että riittävä osuus puolustusmäärärahoista ohjataan vuosittain 28000 reserviläisen kouluttamiseksi kertausharjoituksissa ja vähintään 10000 koulutetaan myös Puolustusvoimain vapaaehtoisissa harjoituksissa. MPK:n järjestämää varautumiskoulutusta on tuettava julkisin varoin.

Reserviläisten mahdollisuuksia ja oikeuksia toimia entistä laajemmin omaehtoisen toiminnan, harjoittelun ja ammuntojen vastuuhenkilönä on lisättävä. Omaehtoista harjoittelua on tuettava ylläpitämällä mm. koko Suomen alueen kattavaa ampumarataverkostoa. Ampumataito on reserviläisen yksi tärkeimmistä osaamisalueista, joten pidän välttämättömänä, että aselainsäädännön byrokratiaa kevennetään juuri heidän osalta. Tarpeettomia lipasrajoituksia emme tarvitse.

Maanpuolustus kuuluu myös minulle. Tämänkin vuoksi allekirjoitin Reserviläisliiton vaaliohjelman 2019 tällä viikolla, yhdessä puolustusministeri Jussi Niinistön kanssa.

Kari Kulmala, kansanedustaja (sin)
Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 6.3.2019

Savon Sanomat 6.3.2019

Ammatillisen koulutuksen turvaaminen

On tärkeää turvata yhdenvertaiset palvelut, myös ammatillisessa koulutuksessa, sen saatavuudessa ja laadullisuudessa. Harvaan asutulla alueella on välimatkat pitkiä ja palveluiden saaminen vaikeampaa. Emme voi enää karsia koulutukseen liittyvistä asioista. Olemassa olevat koulutukseen liittyvät palvelut, kuten ammattiopetus, tulee säilyttää ja sitä pitää edelleen kehittää. Opinnoissa tulee olla enemmän ketteryyttä ja mahdollisuutta räätälöidä ne opiskelijalle sopivaksi. Näin ehkäistään työttömyyttä ja syrjäytymistä, kun koulutamme opiskelijalähtöisyydestä.

Opetusvastuu tulee olla edelleen opettajilla oppilaitoksissa sen sijaan, että kentälle lisätään vastuuta. Teoriaopetus tulee tapahtua oppilaitoksessa opettajan vastuulla. Kentän ylimääräinen vastuuttaminen lisää siellä toimivien työtaakkaa ja samalla eriarvoistaa opiskelijoita. Mikäli kenttä pääsääntöisesti opettaa opiskelijaa, ohjaaja vaikuttaa vahvasti siihen millaista opetusta opiskelija saa. On selvää, että työssäoppimista tulee olla, sillä käytäntö opettaa monesti enemmän kuin koulun penkillä opiskelu. Näin toimien oppilaitoksen ja työmaailman välillä mahdollistetaan tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu kaikille. Samalla saavutamme tarpeellisen laadun, jonka turvaa myös se, että tietyillä aloilla on soveltuvuustestit. Näin turvataan oikeudenmukaisuus opiskelijalle, asiakkaalle ja hänen työnantajalleen.