Suden ehdoilla

Elämme suden ehdoilla. Metsästyskoirat eivät saa olla rauhassa edes niille tarkoitetuissa häkeissä. Talon sisällä koira on turvassa, mutta monet koirarodut viihtyvät vain ulkona. Näin on ollut vuosisatoja, silloin kun susi eli vielä metsän kätköissä. Olen vuosia seurannut huolestuneena suurpetopolitiikkaamme ja tiedostanut niiden lisääntymisen myötä tulevat ongelmat.

Olen tehnyt eduskunnassa useita kirjallisia kysymyksiä ja toimenpidealoitteita. Olen myös keskustellut vastuuministereiden kanssa säännöllisesti suurpedoista. Olen kertonut, millaisia ongelmia kannan kasvun myötä ilmenee. Minua on jokaisella kerralla kuultu, mutta ei ole ymmärretty. Ei uskalleta tehdä oikeita päätöksiä. Elämme suden ehdoilla!

Petokantojen annetaan tarkoituksella lisääntyä koko ajan. Samalla maaseudulla asuva ihminen joutuu elämään pelossa. Suurpetojen aiheuttamiin vahinkoihin käytetään vuosittain yli 10 milj. euroa. Sama raha voitaisiin käyttää vaikka vanhusten parempaan hoitoon, varmistaa potilas- ja asiakasturvallisuus, palveluiden laatu sekä asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutuminen.

On selvää, että kun sudet pyörivät pihoissa, ne tapaavat siellä jossain vaiheessa myös lapsia. Tällä 10 milj. eurolla valtio ei pysty korvaamaan näissä kohtaamisissa tapahtuvia vahinkoja. On erikoista, että meillä on varaa maksaa petojen aiheuttamista vahingoista miljoonia, kun voisimme ne jo ennakolta estää.

Lieksan lehti 30.1.2019

Ylä-Karjala 31.1.2019

Sanomalehti Karjalainen 1.2.2019

Yksityisautoilu on kansalaisoikeus

Yksityisautoilu on kansalaisoikeus. Vaalipiirissämme päivittäinen liikkuminen ei olisi mahdollista ilman omaa autoa. Eduskunnassa tekemälläni toimenpidealoitteella romutuspalkkion jatkamiseksi sekä autoveron kevennyksellä on jo kannustettu monet vaihtamaan vähäpäästöisempään autoon, ja silti verotuotto on kasvanut.

Myös ensi hallituskaudella autoilun kustannuksia tulee keventää esimerkiksi autoveron vaiheittaisella poistamisella, se on meillä lähes Euroopan tiukinta. Autoilun kustannuksia on yksinkertaisesti kevennettävä. Dieselveron tarpeellisuus on selvitettävä seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Itse en pidä veroa tarpeellisena.

Ilta-Sanomien mukaan SDP ehdottaa polttomoottoreilla käytettävien autojen kieltämistä Suomessa. En ole heidän kanssaan samaa mieltä, koska tällainen ilmastohysteria on uhka tavalliselle autoilijalle. Ilmastotekojen osalta on painotettava muita keinoja kuin vähäpäästöisen muutaman tonnin polttomoottoriautoa, jota tarvitaan töissä käymiseen ja perheen normaalissa elämisessä. Monesti perheeseen tarvitaan useampi auto, eikä perheitä saa tällaisesta normaalista elämisestä syyllistää.

Minulle luonto ja ilmasto ovat tärkeitä. Olen sitoutunut päästöjen vähentämiseen, mutta sen maksajiksi eivät saa joutua yksipuolisesti maaseudulla asuvat, jotka eivät pysty valitsemaan julkisen kulkuvälineen ja oman auton käytön välillä.

Netti Karjalainen, vaalimielipide 29.1.2019

Vastauksia Karjalaiseen seksuaalirikoksista

Sanomalehti Karjalaisesta tuli kysely kansanedustajille. Näin vastasin nettirikollisuudesta ja ulkomaalaisten henkilöiden tekemiin seksuaalirikoksiin.

– Jo 9-10-vuotiaiden lasten seksuaalinen häirintä on yleistä etenkin digitaalisessa maailmassa. Pidättekö tilannetta huolestuttavana?

Pidän asiaa erittäin huolestuttavana! Tämä on huomattu jo aikaisemmin erityisesti poliisitaustaisten kansanedustajien toimesta ja esim. viimeisimmässä eduskunnan jakovarasta joulun alla tämän estämiseksi annettiin poliisille n. 200 000 euroa korvamerkittyä rahaa. Poliisin työpanosta tulee kohdentaa lasten seksuaalirikosten tutkintaan entistä enemmän.

– Pitäisikö meillä olla järeämmät keinot puuttua ja estää seksuaalista häirintää nimenomaan digitaalisessa maailmassa? Ja jos, niin millaisia nämä keinot voisivat olla?

Erityisesti telepakkokeinojen käyttöä tulisi lieventää seksuaalirikosten osalta. Poliisilta puuttuu mielestäni edelleen myös riittävät resurssit digitaalisessa maailmassa tapahtuvien rikosten estämiseksi.

– Pitäisikö seksuaaliseen häirintään liittyviä rangaistuksia koventaa? Jos, niin miten?

Koko seksuaalirikosten lainsäädäntö (Rikoslaki 20 luku) tulisi uudistaa ajan tasalle. Kaikkien seksuaalirikosten tuomioiden alarajaa tulisi nostaa. Lapseen kohdistuvan raiskauksen ja seksiin pakottamisen tuomion on oltava mielestäni aina ehdoton. Tuomioistuimien tulisi käyttää rangaistuksia määritellessään enemmän muutakin kuin rangaistusasteikon lievintä kolmannesta. Tämä on kuitenkin vakiintunut toimintatapa, jota esim. käräjäoikeuden on ilmeisesti vaikea muuttaa. Ehkä pelätään liikaa sitä, että hovioikeus lieventää heidän tekemää tuomiota. Kysehän ei ole kuitenkaan tuomarin kasvojenmenetyksestä.

– Pitäisikö seksuaalirikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista tehostaa? Jos, niin miten?

Eduskunnassa on tällä hetkellä menossa useita lakiesityksiä, jotka edesauttavat näitä toimia. Näistä osa saadaan päätökseen tällä vaalikaudella. Mielestäni poliisin on kerrottava avoimemmin ulkomaalaisten tekemistä seksuaalirikoksista ja julkaistava heitä koskevat rikostilastot. Tämän lisäksi poliisin on laadittava turvapaikanhakijoiden rikoksentorjuntastrategia.

Ei voi olla oikein, että kun turvapaikanhakija hakee Suomesta itselleen turvapaikkaa, niin me joudumme hakemaan häneltä turvaa. Välittömästi silloin kun turvapaikanhakija tulee Suomeen, hänelle tulee kertoa mitä täällä saa tehdä ja mitä ei. Tämän jälkeen nimi paperiin, että on asian ymmärtänyt ja sitoutunut noudattamaan Suomen lainsäädäntöä. Jos tätä sopimusta rikkoo ja saa lainvoimaisen tuomion esim. seksuaalirikoksesta, niin hänen matka lentokentälle alkaa välittömästi olipa kyse turvallisesta palautusmaasta tai sitten ei. Tällä edellä mainitulla esimerkillä olisi jo ennalta estävä vaikutus.

– Aiotteko itse kansanedustajana toimia lasten ja nuorten seksuaalisen häirinnän vähentämiseksi?

Olen pitänyt itseni ajan tasalla koko ajan eli viime päivinä tapahtuneet ulkomaalaisten seksuaalirikokset eivät ole tulleet minulle yllätyksenä. Tein jo vuonna 2015 kirjallisen kysymyksen 331/2015 vp eduskunnassa: Kirjallinen kysymys naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että naisiin ja nuoriin tyttöihin kohdistuvaa seksuaalista häirintää saadaan vähennettyä sekä heidän seksuaalinen koskemattomuutensa turvattua?

Jatkossakin kansanedustajan tulee tietää, mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu, ettei tällaiset asiat tule yllätyksenä, kuten näyttää monelle kansanedustajalle tulleen. Valitettavasti näitä asioita käytetään myös poliittisesti ja tarkoitushakuisesti väärin eli ”tanssitaan kuolleiden haudalla”.

Haluammeko puolustaa koko Suomea?

Suomen tarve 7–10 miljardin euron 64 hävittäjille on herättänyt keskustelua tällä viikolla. Tämä 64 hävittäjää on linjattu puolustusselonteossa ja päätetty talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, ja näen asian niin, että tästä lukumäärästä ei ole mitään tarvetta tinkiä. Päinvastoin turvallisuusympäristössämme tapahtuneiden muutosten myötä koneiden määrää tulisi ennemminkin lisätä kuin vähentää. Suomen puolustus tulisi nähdä kokonaisuutena.

Hävittäjähankinnalla on valtava merkitys uskottavan puolustuskykymme luomisessa. Nykyinen hävittäjämäärä ja niiden avaama uusi työskentelymalli ovat luoneet aikaisemmin Suomen ilmapuolustuksen uskottavan ja johdonmukaisen perusrakenteen. Tätä mallia ei saa nyt romuttaa!

Toimintaa tukee muu puolustusvoimain kalusto sekä yleinen asevelvollisuusjärjestelmä, jota Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ansiokkaasti tukee. Lähes 100-vuotiaan Rajavartiolaitoksen toimintaa ei sovi tässäkään yhteydessä unohtaa. Hävittäjien ja yleensäkin puolustusvoimain materiaalihankinnoissa tulee miettiä, haluammeko puolustaa koko itsenäistä Suomea?

Jos hävittäjien määrästä nyt tingitään, niin sitten pitää määritellä alue, jota lopulta puolustamme. Olisiko se kenties Tampereelta etelään ulottuva Suomi? Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindbergin mukaan noin miljardilla eurolla voi turvata kehäkolmosen sisäpuolisen alueen.

Sanomalehti Karjalainen 23.1.2019

 

Suomelle tärkeät ruokamessut Saksassa

Sain olla maa- ja metsätalousvaliokunnan mukana avaamassa maailman suurimpia ruokamessuja, Grüne Wochea, Vihreää viikkoa Berliinissä. Messuilla käy ennusteiden mukaan kymmenen päivän aikana yli 400 000 kävijää. Messuilla on edustettuna 60 maata sekä 1700 näytteilleasettajaa ja toimittajiakin liikkuu 11 hehtaarin messualueella arviolta noin 4 000. Ilmeisesti ensimmäistä kertaa kumppanuusmaana toimii Suomi.

Messuilla on tarjolla hienosti Suomen ruokatarjontaa, luontoa ja matkailua. Tavoitteena on myös saada erilaisia vientisopimuksia ja tietenkin matkailijoita Suomeen. Kuulinkin, että jo avauspäivänä oli saatu tehtyä hyviä vientisopimuksia maailmalle suomalaisista tuotteista.

Suomi nostaa messuilla esiin ruuan ja luonnon puhtauden, vastuulliset ruuantuotantotavat, upeat erikoiset maut ja ruuan arktisuuden. Kävin mahdollisuuksieni mukaan jokaisessa löytämässäni suomalaisessa myynti- ja infopisteessä. Maistoin kaikkia tuotteita, mitä oli tarjolla. Voinkin täydellä vatsalla ja hyvällä omallatunnolla todeta, että suomalaiset tuotteet ovat kunnossa. Tarvitsee vain saada asiakas maistamaan tuotetta edes kerran. Sen jälkeen tuotetta on helpompi myydä.

Huomasin, että suomalaisissa tuotteissa on paljon erikoisuuksia muiden maiden tuotantoon verrattuna. Meillä on myös erittäin puhdas luonto sekä ruoka ja ruuantuotantomme on alkutuottajalle asti jäljitettävää. Suomalainen maataloustuotanto on maailmalla luomua. Suomalainen luomutuotanto onkin sitten jo aivan erilaisella tasolla puhtaudessaan.

Arktisessa maaperässämme on kaikki menestymisen mahdollisuudet, puhtaista vesistöistä puhumattakaan. Suomessa on osaavat viljelijät ja neuvonta on ammattitaitoista, mm. Pro Agrian ja MTK:n toimesta. Huomasin, että maakuntien yritykset tekevät messuilla yhteistyötä ja se on oikein. Yksin olemme heikkoja, yhdessä vahvoja!

Jatkossa lihan alkuperä tiedoksesi

Käyn keskimäärin vain kerran kuukaudessa syömässä kodin ulkopuolella, muuallakin kuin työpaikan ruokalassa. Syynä tähän on ollut, että tykkään kotiruuasta ja haluan tietää missä lautasellani oleva ruoka on valmistettu. Ravintoloissa en ole voinut olla varma, mikä on esim. lihan alkuperä.

Olen tunnetusti hyvän lihan ja kalan ystävä, vihanneksia syön kohtuudella. Pari viikkoa sitten ravintolassa syödessäni, kysyin tarjoilijalta lihan alkuperästä. Hän ei tiennyt ruuan alkuperää ja kertoi olevansa vain tarjoilija. Kerroin, että ehkä ensi keväänä tiedät, koska on mahdollisesti tulossa muutos ja perustelin hänelle kysymystäni seuraavasti:

”Jos lainsäädäntö saadaan vielä tällä kaudella voimaan, tulee ravintoloiden jatkossa ilmoittaa käyttämänsä tuoreen lihan alkuperä kirjallisesti. Tällainen lainsäädäntö on määrä saada voimaan jo tänä keväänä. Säädös koskee tuoretta, jäädytettyä tai jäähdytettyä lihaa, muttei raaka-aineena käytettyä raakaliha- tai lihavalmisteita.”

Minusta säädös pitäisi koskea niitäkin ja myös kalaa. Haluaisin tietää, missä lautasellani oleva kala on pyydystetty ja tuotettu. Onko se esim Puolassa salakalastuksella hankittua lohta?

Lihan ja siipikarjan lihan alkuperä tulee joka tapauksessa keväästä lähtien kertoa muun muassa kaikissa ravintoloissa, lounasravintoloissa, laitosruokaloissa,  pikaruokaravintoloissa, grillikioskeilla ja jopa kahviloissa. Nämä voivat kuitenkin jatkossa itse päättää, miten ilmoittavat alkuperämaan kirjallisesti kuluttajalle. Tämänhän voi tehdä vaikka liitutaululle tai seinälle laitettavalle paperille. Lakimuutoksen vaikutukset yrittäjälle ovat vähäiset.

Kuluttajalla on oikeus tietää ruuan alkuperä. Hänellä tulee olla myös mahdollisuus suosia lähialueella tuotettuja elintarvikkeita. Mielestäni kuluttajan kannattaa äänestää jaloillaan silloin kun ruuan alkuperää ei hänelle kerrota. Suomessa riittää ravintoloita, jotka haluavat noudattaa lainsäädäntöä ja joissa on maittavaa ruokaa.

Kotona mahdollisimman pitkään

Suomessa yli 65-vuotiaita on yli miljoona. Nykyhallituksen kärkihankkeena oli vuosina 2016 – 2018 Kehittää ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistaa kaikenikäisten omaishoitoa, Sosiaali- ja terveysministeriön I&O-kärkihanke. Jokaisella meistä pitäisi olla oikeus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään – turvallisesti ja laadukasta elämää.

Tarvittavat palvelut pitäisi saada kotiin tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti, riippumatta siitä missä asuu. Omaishoidon tilanne tulee monesti eteen pyytämättä. Läheinen sairastuu. Siihen liittyy elämänmuutos, joka vaikuttaa koko perheeseen. Omaishoitajan jaksamisesta on tärkeä huolehtia. Kun omaishoidettava on vakavasti sairas, on hoidon tarve usein ympärivuorokautista. Tällöin hoitosuhde hallitsee omaishoitajan elämää.

Kaikki tuki, oma aika, itsestä huolehtiminen ja ihmissuhteet ovat tärkeitä omaishoitajalle. Tärkeää olisi pitää huolta koko toimintakyvystä ja huolehtia riittävästä levosta sekä ravitsemuksesta. Omaishoitajan arjen pitäisi olla sellaista, että saa keskittyä olennaiseen – omaisen hoitamiseen, hyvin voimavaroin ja ilman jatkuvaa väsymystä arjessa sekä huolta taloudesta.

Omaishoitoon tarvittava tuki tulisi olla helposti saatavissa ja tämän kuuluisi olla yhdenvertaista kaikissa kunnissa. Näin inhimillinen, oikeudenmukainen ja turvallinen kohtelu toteutuu kaikille.

Kari Kulmala, kansanedustaja (sin)

Sanomalehti Karjalainen 17.1.2019

Kotiseutu-Uutiset 24.1.2019

Koti-Karjala 30.1.2019

Mielekästä elämää kaikille – kotona asuminen mahdollisimman pitkään

Suomessa yli 65-vuotiaita on jo yli miljoona ja koko ajan ihmisiä ikääntyy lisää. Nykyhallituksen kärkihankkeena oli vuosina 2016 – 2018 Kehittää ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistaa kaikenikäisten omaishoitoa, Sosiaali- ja terveysministeriön I&O-kärkihanke. Tärkeää olisi, että jokaisella meistä olisi oikeus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään – turvallisesti ja laadukasta elämää eläen. Tarvittavat palvelut pitäisi jokaisen saada omaan kotiin tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti, riippumatta siitä missä paikkakunnalla ja miten kaukana ydinkeskustasta asuu. Tämä olisi inhimillistä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Omaishoidon tilanne tulee monesti eteen pyytämättä. Läheinen, vanhempi, puoliso tai joku muu tärkeä ihminen sairastuu, ja tilanteeseen vaan ajaudutaan, kun ei ole muutakaan vaihtoehtoa. Siihen liittyy elämänmuutos, joka vaikuttaa koko perheeseen. Omaishoitaja voi olla kuka tahansa. Usein hän on vielä työssäkäyvä tai sitten jo eläkkeellä oleva. Joka tapauksessa omaishoitaja tekee työtä pyyteettömästi. Hänen motiivinsa on halu huolehtia läheisestään. Omaishoitaja tekee työtä 24/7.

Omaishoitajalla, joka saa omaishoitotukea, on mahdollisuus omaishoitajien vapaapäiviin. Monet jättävät niitä pitämättä, koska voi olla raskaampi viedä hoidettava muualle hoitoon, kun hoitaa häntä itse kotona. Muualla tehtävä hoito voi sekoittaa hoidettavaa ja hänen päivärytmiään. Näin käy helposti esimerkiksi muistisairaalle hoidettavalle.

Muistisairaan omaisen hoito ei ole helppoa. Muistisairaudessa minäkuva voi muuttua ja suhde läheiseen muuttuu sairauden oireiden myötä. Läheisen hoitaminen voi aiheuttaa monesti hyvinkin sekalaisia tuntemuksia, rakkaudesta vihaan. Tämä aiheuttaa monesti omaishoitajassa fyysisen väsymyksen lisäksi henkistä väsymystä vaikuttaen koko toimintakykyyn. Helposti eristäytyy muusta yhteiskunnasta ja oma elämä on läheisen hoitamista. Siitä on inhimillisyys kaukana.

Tärkeää olisi, että omaishoitoa tuettaisiin. Omaishoidon tuki ei ole jakaantunut tasavertaisesti. On paljon omaishoitajia, jotka eivät edes saa omaishoidon tukea. Omaishoidon tuen kriteerit vaihtelevat kunnissa hyvin paljon. Tärkeää olisi saada omaishoidon tuki ja tarvittavat palvelut tasavertaisesti kaikille kansalaisille samanlaisesti. Tärkeää olisi tukea omaishoitajaa saamaan tarvittavaa tukea toimia kotona sellaisessa ympäristössä, jossa on mielekästä hoitaa omaista.

Ympäristö ei saisi rajoittaa vaan sen tulisi tukea omaishoitoa. Näitä tuen muotoja ovat mm. tarvittavat kodin muutostyöt ja apuvälineet sekä erilaiset toimintatavat esimerkiksi siirtymisissä. Kuten kinestetiikka, joka on voimavaralähtöinen toimintamalli. Se perustuu ihmisen luonnollisten liikemallien ja aistitoimintojen ymmärtämiseen, ihmisen kunnioittavaan kohtaamiseen sekä näiden merkitykseen oppimiselle ja itsehallinnalle. Kinestetiikka tukee ihmistä hänen perustoiminnoissaan siten, että hän kokee toimintansa mielekkäänä ja kykenee aktiivisesti osallistumaan toimintoihinsa sairaudesta tai vammaisuudestaan huolimatta.(www.kinestetiikka.fi).

Tärkeää olisi tukea näitä omaishoitajien työtä tukevia asioita vaikkapa järjestämällä omaishoitajille kinestetiikkakoulutusta. Tiedän, että sitä on järjestettykin, mutta ihan liian pienessä määrin. Aina kaikki koulutus pitäisi olla hyvin yksilöllistä ja juuri sinne kotiin suunniteltua, niihin lähtökohtiin, joihin sitä tarvitaan.

Lisäksi olisi tärkeää kehittää palveluja niin, että omaishoitaja pääsisi helposti viettämään vapaapäiviä omaishoidosta. Omaishoitajan jaksamisesta on tärkeä huolehtia. Valitettavan monesti käy niin, että omaishoitaja väsyy ja sairastuu itsekin. Kun omaishoidettava on vakavasti sairas, on hoidon tarve usein ympärivuorokautista. Tällöin hoitosuhde hallitsee omaishoitajan elämää. Kaikki tuki, oma aika, omaishoitajan itsestä huolehtiminen ja ihmissuhteet ovat tärkeitä omaishoitajalle. Ikääntyessä erityisesti olisi tärkeää pitää huolta koko toimintakyvystä ja huolehtia riittävästä levosta sekä ravitsemuksesta. Ja kaikki me ikäännymme. Kun täytämme 30 vuotta alkaa loiva alamäki niin lihasvoiman kuin tasapainon heikkenemisessä.

Kaiken kaikkiaan omaishoitajan arki pitäisi olla sellaista, että ei tarvitse taistella vaan saa keskittyä olennaiseen – omaisen hoitamiseen, hyvin voimavaroin ja ilman jatkuvaa väsymystä arjessa sekä huolta taloudesta. Omaishoitoon tarvittava tuki tulisi olla helposti saatavissa, ns. yhden luukun periaatteella. Tämän kuuluisi olla yhdenvertaista kaikissa kunnissa. Näin inhimillinen, oikeudenmukainen ja turvallinen kohtelu toteutuu kaikille.