Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään – sanoo vanha sananlasku. Kaipaan kuitenkin edelleen ammattitaitoista ja monipuolista liikennevalvontaa sekä asiantuntevaa ja säännöllistä liikennetiedottamista. Molemmat olivat hyvin hoidettu vielä silloin, kun Liikkuva poliisi erillisenä organisaationa oli keskuudessamme.
Olen edelleen sitä mieltä, että Liikkuvan poliisin lakkauttaminen oli suuri virhe. Silloinen sisäministeri Päivi Räsänen ja liikenneministeri Merja Kyllönen kilvan ylistivät, ettei mikään muutu – vain hallintoa kevennetään. Liikennevalvonnan taso pidettäisiin vuoden 2012 tasolla ja saadaan säästettyä kuusi miljoonaa euroa. Tulokset ovat olleet nyt muutaman vuoden meidän kaikkien nähtävissä, enkä ainakaan minä tykkää näkemästäni. Ei edes säästöä saatu aikaiseksi!
Näyttää siltä, että Trafi hoitaa säännöllisen liikennetiedottamisen poliisin puolesta. Onneksi siellä johtava asiantuntija Jussi Pohjonen tietää entisenä ”liikkuvan miehenä” mistä puhuu. Näkisin kuitenkin hyvänä, että poliisiorganisaatiokin olisi aktiivisempi tiedottamisessa, muutenkin kuin Facebookin kautta, koska tiedottamiselle on selvästi tilausta. Tiedottamisen tulee myös aina perustua faktoihin, eikä olettamuksiin tai poliisin omiin lain tulkintoihin.
Olen ajanut henkilöautolla lähes joka viikonloppu työmatkani Pohjois-Karjalan ja eduskuntatalon välillä viimeisen neljän vuoden ajan. Yhden käden sormilla voi sinä aikana laskea ne poliisiautot, jotka ovat olleet 6-tiellä liikennevalvonnassa. Toki jos kaikki poliisiautot, jotka olen nähnyt, ovat liikennevalvonnassa, niin sitten niitä on jo kymmenen. Raskaan liikenteen valvonnassa en ole nähnyt ainuttakaan.
En väitä, etteikö raskaan liikenteen valvontaa ole, koska näen kansanedustajana poliisin tilastoista kaiken liikennevalvontaan käytetyn työajan ja myös suoritteet. Liikkuvan poliisin aikana raskaan liikenteen valvonta oli tunnetusti ammattilaisten käsissä ja se oli säännöllistä. Valvonta oli suomalaisen kuljetusyrittäjän etu, jota rehellinen kuljetusyrittäjä säännöllisesti valvonnassa kiitteli.
Maanteillämme liikkuu enenevässä määrin ulkomaista raskasta liikennettä, jotka suorittavat myös Suomen sisäisiä kuljetuksia. Näihin ei pelkästään Vinjet-maksulla voida vaikuttaa vaan vaaditaan myös ammattitaitoista ja säännöllistä valvontaa. Tein eduskunnassa pari vuotta sitten toimenpidealoitteen raskaan liikenteen yksikön perustamiseksi. Valitettavasti se ei ole vielä saanut osakseen ymmärrystä. Raskaan liikenteen valvojat alkavat olla uhattuja kuten saimaannorppa tai -lohi. Näistä kaikista meidän olisi syytä olla huolissaan.
100 000 hälytyskeikkaa jää edelleen vuosittain hoitamatta. Hälytystehtävät vievät luonnollisesti poliisimiesten työaikaa. Kun tiedotusvälineissä puhutaan poliisin liikennevalvonnasta, lähes aina on kyse automaattisesta liikennevalvonnasta. Se sisältää ns. peltipoliisit teiden varsilla sekä siirreltävät kamera-autot, jotka ovat teknistä valvontaa. Eduskunnan tähän toimintaan antamalla lisärahoituksella hankittiin lisää kameratolppia, muu kehittäminen lienee jäänyt taka-alalle.
Mielestäni tämä tekninen pistekohtainen valvontamuoto ei ole oikeudenmukaisin kaikkia liikenteen osapuolia kohtaan. Miten sillä valvotaan esim. moottoripyöriä? Pääosin kuljettajat ovat rehellisiä kansalaisia, jotka epähuomiossa ajavat hetkittäin lievää ylinopeutta. Tietysti voidaan ajatella, että kun ajoit ylinopeutta, niin sinulle kuuluu rangaistus, ja kuljettajan tulee aina varmistua myös tiellä olevasta nopeusrajoituksesta. Itse olen yrittänyt päästä tällaisesta ajattelutavasta eroon ja näkemään kokonaisuuksia. Liikenneturvallisuus on suuri kokonaisuus, jossa tarvitaan oikein toteutuakseen myös muiden toimijoiden apua ja yhteistyötä. Poliisi on yksi tärkeä toimija näiden joukossa.
Kari Kulmala
Kansanedustaja (sin)
SPJL, Suomen poliisijärjestöjen liitto, blogi 31.12.2018