Missä raskaan liikentaan valvonta ja tiedotus?

Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään – sanoo vanha sananlasku. Kaipaan kuitenkin edelleen ammattitaitoista ja monipuolista liikennevalvontaa sekä asiantuntevaa ja säännöllistä liikennetiedottamista. Molemmat olivat hyvin hoidettu vielä silloin, kun Liikkuva poliisi erillisenä organisaationa oli keskuudessamme.

Olen edelleen sitä mieltä, että Liikkuvan poliisin lakkauttaminen oli suuri virhe. Silloinen sisäministeri Päivi Räsänen ja liikenneministeri Merja Kyllönen kilvan ylistivät, ettei mikään muutu – vain hallintoa kevennetään. Liikennevalvonnan taso pidettäisiin vuoden 2012 tasolla ja saadaan säästettyä kuusi miljoonaa euroa. Tulokset ovat olleet nyt muutaman vuoden meidän kaikkien nähtävissä, enkä ainakaan minä tykkää näkemästäni. Ei edes säästöä saatu aikaiseksi!

Näyttää siltä, että Trafi hoitaa säännöllisen liikennetiedottamisen poliisin puolesta. Onneksi siellä johtava asiantuntija Jussi Pohjonen tietää entisenä ”liikkuvan miehenä” mistä puhuu. Näkisin kuitenkin hyvänä, että poliisiorganisaatiokin olisi aktiivisempi tiedottamisessa, muutenkin kuin Facebookin kautta, koska tiedottamiselle on selvästi tilausta. Tiedottamisen tulee myös aina perustua faktoihin, eikä olettamuksiin tai poliisin omiin lain tulkintoihin.

Olen ajanut henkilöautolla lähes joka viikonloppu työmatkani Pohjois-Karjalan ja eduskuntatalon välillä viimeisen neljän vuoden ajan. Yhden käden sormilla voi sinä aikana laskea ne poliisiautot, jotka ovat olleet 6-tiellä liikennevalvonnassa. Toki jos kaikki poliisiautot, jotka olen nähnyt, ovat liikennevalvonnassa, niin sitten niitä on jo kymmenen. Raskaan liikenteen valvonnassa en ole nähnyt ainuttakaan.

En väitä, etteikö raskaan liikenteen valvontaa ole, koska näen kansanedustajana poliisin tilastoista kaiken liikennevalvontaan käytetyn työajan ja myös suoritteet. Liikkuvan poliisin aikana raskaan liikenteen valvonta oli tunnetusti ammattilaisten käsissä ja se oli säännöllistä. Valvonta oli suomalaisen kuljetusyrittäjän etu, jota rehellinen kuljetusyrittäjä säännöllisesti valvonnassa kiitteli.

Maanteillämme liikkuu enenevässä määrin ulkomaista raskasta liikennettä, jotka suorittavat myös Suomen sisäisiä kuljetuksia. Näihin ei pelkästään Vinjet-maksulla voida vaikuttaa vaan vaaditaan myös ammattitaitoista ja säännöllistä valvontaa. Tein eduskunnassa pari vuotta sitten toimenpidealoitteen raskaan liikenteen yksikön perustamiseksi. Valitettavasti se ei ole vielä saanut osakseen ymmärrystä. Raskaan liikenteen valvojat alkavat olla uhattuja kuten saimaannorppa tai -lohi. Näistä kaikista meidän olisi syytä olla huolissaan.

100 000 hälytyskeikkaa jää edelleen vuosittain hoitamatta. Hälytystehtävät vievät luonnollisesti poliisimiesten työaikaa. Kun tiedotusvälineissä puhutaan poliisin liikennevalvonnasta, lähes aina on kyse automaattisesta liikennevalvonnasta. Se sisältää ns. peltipoliisit teiden varsilla sekä siirreltävät kamera-autot, jotka ovat teknistä valvontaa. Eduskunnan tähän toimintaan antamalla lisärahoituksella hankittiin lisää kameratolppia, muu kehittäminen lienee jäänyt taka-alalle.

Mielestäni tämä tekninen pistekohtainen valvontamuoto ei ole oikeudenmukaisin kaikkia liikenteen osapuolia kohtaan. Miten sillä valvotaan esim. moottoripyöriä? Pääosin kuljettajat ovat rehellisiä kansalaisia, jotka epähuomiossa ajavat hetkittäin lievää ylinopeutta. Tietysti voidaan ajatella, että kun ajoit ylinopeutta, niin sinulle kuuluu rangaistus, ja kuljettajan tulee aina varmistua myös tiellä olevasta nopeusrajoituksesta. Itse olen yrittänyt päästä tällaisesta ajattelutavasta eroon ja näkemään kokonaisuuksia. Liikenneturvallisuus on suuri kokonaisuus, jossa tarvitaan oikein toteutuakseen myös muiden toimijoiden apua ja yhteistyötä. Poliisi on yksi tärkeä toimija näiden joukossa.

Kari Kulmala
Kansanedustaja (sin)

SPJL, Suomen poliisijärjestöjen liitto, blogi 31.12.2018

Joululahjaksi kalastonhoitomaksu

Kuurnan kanavan emokalapyynti luo uskoa tulevaisuuteen saimaanlohen osalta. Järvitaimenen osalta tilanne on erittäin huolestuttava. Emokalapyynnissä taimenia saatiin lypsettäväksi Kuurnasta vain kuusi. Lukumäärä kertoo hyvin taimenen ahdingosta. Tavoite on ollut vähintään sata yksilöä.

On ymmärrettävä, että kerran menetettyjä lohikalojen geneettisiä yhdistelmiä ei enää saada takaisin. Seuraavan hallituksen onkin otettava vielä voimakkaampi ote uhanalaisten kalojen elinympäristön parantamisessa.

Kalastonhoitomaksun maksajapohjan laajentaminen ei tällä hallituskaudella onnistunut. Vastuu asiasta siirtyy tulevalle hallitukselle. Näkisin hyvänä, että kalastonhoitomaksun voisi maksaa netin kautta esimerkiksi mökkivuokrauksen yhteydessä.

Monessa työpaikassa työnantaja kustantaa erilaisia liikunta-, kulttuuri- ja virikeseteleitä työntekijöilleen, joululahjoista puhumattakaan. Mikään ei estäisi työnantajaa ostamasta kalastonhoitomaksua kalastavan työtekijän hyväksi. Vuosimaksu 45 euroa menisi kaikin puolin hyvään tarkoitukseen.

Sanomalehti Karjalainen 17.12.2018

Jakovarasta rahoitusta hankkeille

Eduskunnassa on sellainen ihmeellisyys kuin ”jakovara”. Budjettineuvotteluiden yhteydessä sillä tarkoitetaan julkisen talouden liikkumavaraa. Se on budjetin osa, joka ei ole sidottu aikaisemmin sovittuihin tai muutoin pakollisiksi katsottuihin menoihin. Tätä voidaan käyttää pienimuotoisiin liikennehankkeisiin tai muihin hankkeisiin, joihin on vaikea muuten saada rahoitusta. Päätökset jakovaran käytöstä tehdään hallituspuolueiden kesken.

Monesti esityksen jakovaran käyttöön tekee yksittäinen kansanedustaja. Tämän jälkeen asiasta keskustellaan asianomaisessa jaoksessa, jonka jälkeen hallituspuolueiden valtiovarainvaliokunnan vastuuhenkilöt sen hyväksyvät tai hylkäävät. Myönteiset päätökset viedään eduskuntaan päätettäväksi, jossa ne hallituksen määräenemmistön turvin saadaan päätöksiksi.

Eduskunnan jakovarasta saimme viime vuonna rahoitusta muun muassa Liperin Ylämyllyntien peruskorjaukseen 1 000 000 euroa sekä Rääkkylän kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 350 000 euroa. Tein näistä molemmista Sinisten eduskuntaryhmässä aloitteen.

Ylämyllyntien peruskorjauksen suunnitelmat olivat olemassa jo kymmenen vuoden takaa, mutta rahoitusta siihen ei ollut aikaisemmin löytynyt. Tämän miljoonan euron rahoituksen jälkeenkin Liperin kunta joutui laittamaan rakentamiseen vielä toisen miljoonan ja ELY-keskus loput. Joka tapauksessa peruskunnostukseen oli tarvetta kehittyvässä kylässä ja tie tulee olemaan kokonaisuutena hyvä ja vilkkaassa käytössä.

Rääkkylän kevyen liikenteen väylän rakentaminen on vasta alkutekijöissään. Sen rakentamiseen päästään vasta ensi keväänä. Väylä on ollut kyläläisten haaveissa jo vuosikausia ja nyt se toteutuu. Tällä 350 000 eurolla ei saada valitettavasti rakennettua kuin tuo n. 500 m matka. Väylä tulee kuitenkin olemaan valaistu ja asfaltoitu ja mahdollistaa turvallisen liikkumisen jalkaisin sekä polkupyörällä. On hyvä muistaa, että tällaisia väyliä ei ole Rääkkylään rakennettu 30 vuoteen.

Rääkkylän kunnan tämän vuoden investointeihin on varattu talousarviossa alle 200 000 euroa, joten väylän rakentaminen olisi kunnan rahoilla tuskin koskaan mahdollista.

Kari Kulmala, kansanedustaja (sin)
valtiovarainvaliokunnan jäsen

Kotiseutu-uutiset 5.12.2018

Meillä on hyvä maa!

Erittäin mielenkiintoinen vaalikausi lähenee loppuaan. Tällä vaalikaudella olemme saaneet tehtyä useita historiallisia asioita maanpuolustuksen osalta. Olemme muun muassa saaneet tehtyä historian ensimmäisen itsenäisen puolustusselonteon. Olemme myös uudistaneet puolustusvoimien valmiuden ja suorituskykyä parantavan lainsäädännön. Siihen liittyen on kertausharjoituksiin tehty paljon muutoksia. Valmiudellisista syistä järjestettävissä harjoituksissa ennakkovaroitusaika ja enimmäismäärät on otettu pois, koulutuksellisissa harjoituksissa päivämäärät on kaksinkertaistettu, varusmiesten käyttö valmiudellisiin tehtäviin, puolustusvoimien toimivaltuudet oman toiminnan suojaamisessa sekä kansainvälisen avun vastaanottaminen ja antaminen ovat parantuneet oleellisesti. Mielestäni nämä kaikki ovat erittäin merkittäviä muutoksia. Erinomainen Nato-selvityskin saatiin tehtyä pitkän tauon jälkeen.

Olemme lisänneet puolustusmateriaalihankintojen rahoitusta reilusti joka vuosi. Emme ole leikanneet varusmieskoulutuksesta tai kertausharjoituksista. Jalkaväkimiinojen korvaamisen selvittävä hankekin on jo lähes valmis. Olemme käynnistäneet hankkeet hävittävien ja laivojen korvaamisesta sekä strategisten alueiden läheisyydessä olevien maa-alueiden hankinnasta jo ennen kuuluisaa Airiston tapausta. Olemme korostaneet kaikessa kansallista puolustuskykyä ja olemme tiivistäneet ja harjoitelleet kansainvälistä yhteistyötä muun muassa Ruotsin ja USA:n kanssa.

Tällä hetkellä hallituksella on eduskunnassa työn alla muun muassa reservipoliisia koskevan lainsäädännön kehittäminen, sotilastiedustelulainsäädäntö, lainsäädäntö miehittämättömiä aluksia vastaan sekä lainsäädäntö kaksoiskansalaisuuden osalta, ulkomaalaisten kiinteistöhankintaa rajoittava laki, kaksoiskansalaisten pääsyä sotilasvirkoihin rajaava laki ja vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta tehostava laki. Nämä on tarkoitus saada vielä tällä vaalikaudella päätökseen. Näillä toimilla hallitus parantaa turvallisuutta maassamme oleellisesti.

Ensi kaudelle eduskuntaan tulee käsittelyyn myös asetus ampuma-aselainsäädännön uudistamisesta, jolla täydennetään tätä lakia. Töitä riittää siis tulevallekin hallitukselle.

On hyvä näin Itsenäisyyspäivänä muistaa, että Suomi on meille hyvä maa. Se on maailman vakain ja turvallisin valtio. Suomessa on maailman paras hallinto, maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta sekä maailman riippumattomin oikeuslaitos. Suomalaisilla on maailman eniten henkilökohtaista vapautta ja valinnan vapautta sekä maailman vakaimmat pankit. Suomi on jopa inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa maailman paras maa. Nämä kaikki seikat tulevat ilmi maailmanlaajuisista tilastoista. Tällaista itsenäistä Suomea on hyvä puolustaa!

Kari Kulmala
kansanedustaja (sin)

Karjalan Pojat 6.12.2018

Eduskunta sopi isosta satsauksesta Pohjois-Karjalaan

Olen erittäin tyytyväinen Pohjois-Karjalan saamiin lisäpanostuksiin. Hallitusryhmät ovat sopineet kokonaisuudessaan 60 miljoonan muutoksista valtion budjettiin. Muutokset kohdistuvat niin valtakunnallisiin kuin paikallisiin tarpeisiin.

Pohjois-Karjalan kalatalouskeskukselle myönnetään edellisvuoden tapaan kalastuksen valvontaan 100 000 euroa. Kalastuksen valvontaan panostaminen tukee uhanalaisten kalalajien säilymistä vesistöissä.

Pidän tärkeänä, että suomalainen puhdas ruoantuotanto turvataan. Luonnonvarakeskuksen luomututkimukseen osoitetaan sinisten toiveesta 300 000 euroa. Luomuruuan osalta vaalipiirimme on koko Suomessa suunnannäyttäjä. Luomutuotanto kasvaa joka vuosi, joten myös sen tutkimuksen on oltava kunnossa.

Pohjois-Karjala hyötyy myös pelastuslaitoksen saamasta 100 000 euron tuesta Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyön jatkamiseen ja kehittämiseen. Pelastusalan yhteistyö mahdollistaa onnettomuustapauksissa Suomen ja Venäjän välisen yhteistoiminnan. Yhteistyö maiden välillä pohjautuu Suomen ja Venäjän väliseen valtiosopimukseen yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden seurausten torjumiseksi.

Siniset haluavat panostaa myös maakunnan tiestöihin. Neuvottelun tuloksena kantatie 75, Porokylänkadun ja Pappilansuoran liittymän parantamiseen Nurmeksessa laitetaan 350 000 euroa. Myös Valtimontien nro 5284 peruskorjaukseen saatiin 550 000 euroa. Kevyen liikenteen väylän parantamiseen Kontiolahdella välillä Tuppihaantie – Urheilukentäntie osoitetaan sinisten vaatimuksesta myös 500 000 euroa. Tämä osaltaan parantaa koululaisliikennettä alueella.

Olen erittäin iloinen myös 100 000 euron panostuksesta Pohjois- Karjalassa sijaitsevien Onkamojärvien valuma-alueiden ja kalastorakenteen kunnostukseen.

Myös Patvinsuon kansallispuiston ja Ruunaan retkeilyalueen korjausvelkaan ja kehittämiseen osoitetaan 250 000 euroa. Nämä ovat alueellamme kovassa käytössä Kolin kansallispuiston lisäksi.

Kari Kulmala, kansanedustaja (sin)
valtiovarainvaliokunnan jäsen

Luomuun lisää tukea

Luomutukea tarvitaan jatkossakin. Suomen hallitus on sitoutunut toteuttamaan kansallista luomuohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on nostaa luomun osuus 20 %:iin koko maan peltoalasta. Tällä hetkellä se on noin 13 %. Mielestäni hallituksen tulee tukea luomualaa tavoitteen saavuttamiseksi.

Pohjois-Karjala on luonnonmukaisessa viljelyssä edelläkävijä. Meillä luomun osuus peltoalasta lähentelee jo 30 % ja halukkuutta lisätä peltoa luomulle olisi. Luomulla on mahdollisuus parantaa huonoa maatalouden kannattavuutta sekä torjua sitä kuuluisaa ilmastomuutosta ja lajikatoa.

Viime vuonna luomutuotteiden myynti Suomessa kasvoi peräti 13 %. Luonnonmukaisesti tuotetulla ruualla on hyvä menekki myös viennissä. Valitettavasti tällä hetkellä vientiin ei riitä luomutuotteita riittävästi. Maakunnassa ihmetellään keskustalaisen vastuuministeri Jari Lepän päätöstä, jonka mukaan uutta luomutukea ei olisi enää mahdollista saada luomualan lisäämiseksi.

Päätös on kuin märkä rätti luomuun siirtymistä harkitsevien tuottajien kasvoille. Päätöksellä ei ole myöskään mitään järjellistä perustetta. Luomuun siirtyminen on viljelijälle aina taloudellisesti riskialtis vaihe joten sitä on tuettava. Pidän myös itsestään selvyytenä, että hallitus lisää Luonnonvarakeskuksen luomututkimuksen rahoitusta.

Kari Kulmala (sin.) Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 11.12.2018