Suomen vesistöt saatava muovista vapaaksi alueeksi

Muovijätettä on levinnyt kaikkialle maapallolla, erityisesti vesistöihin. Merissä olevasta jätteestä muovin osuudeksi arvioidaan olevan jopa 80 prosenttia. Noin kahdeksan miljoonaa tonnia muovia päätyy mereen vuosittain. Olen Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana useasti nostanut muoviroska-asian virallisiin keskusteluihin, viimeksi Itämeren parlamentaarikkokonferenssin pysyvässä komiteassa Norjan Trondheimissa 12.–13. marraskuuta 2018.

Tällöin pysyvän komitean parlamentaarikot keskustelivat aloitteestani siitä, millä toimenpiteillä Itä-meren muoviroskaantumista voitaisiin vähentää. Yhtenä keinona poliittisen paineen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseksi ehdotettiin, että Itämeren parlamentaarikkokonferenssin jäsenet peräävät maidensa hallituksilta toimenpiteitä muoviroskien vähentämiseksi. Itämeren maat voisivat tehdä jatkossakin entistä tiiviimpää yhteistyötä asian hyväksi. Mikäli löydetään hyvä alueellinen yhteistyömalli käsitellä ongelmaa, joka on maailmanlaajuinen ja vielä pahempi kuin Itämerellä, voitaisiin markkinoida mallia muillekin merialueille.

Muovijätteen osuus Itämeren rannoilta kerätystä roskasta vaihtelee 30 – 80 prosentin välillä. Muovijätteen vähentämistalkoita tarvitaan, että YK:n 2030-tavoitteet saavutettaisiin Itämeren alueella ja jotta alueen yhteistyö olisi esimerkkinä muille. Suomi on viime kesästä 2018 lähtien toiminut Itämeren merellisen suojelukomisssion HELCOM:in puheenjohtajamaana ja yhtenä kauden tavoitteista on Itämeren hyvään tilaan tähtäävän Itämeren toimintasuunnitelman BSAP:n päivittäminen. Suomen Itämeren alueen strategia tähtää puhtaaseen ja elinvoimaiseen mereen, jota hyödynnettäisiin mahdollisimman kestävällä tavalla.

Norjan hallitus on jo perustanut esimerkillisesti oman merihankkeen ja siihen liittyvän tukiohjelman. Ohjelmassa on jo vuoteen 2019 mennessä ehdotettu 400 miljoonaa Norjan kruunun jakamista puhtaiden ja terveiden merien puolesta. Tällaisia esimerkillistä toimintaa tarvitaan myös Suomen omille vesialueille. Ellemme myös Suomessa reagoi riittävästi muoviongelmaan, ongelma kasvaa vesistöissämme entisestään.

Pienet muovinkappaleet eivät ole vain merien ongelma vaan mikromuovia päätyy yhä enemmän järviin ja muihinkin vesistöihin. Suomessa on noin 188 tuhatta järveä tai lampea. Näiden lisäksi on lukemattomia jokia, puroja ja muuta vesistöä. Muoviongelma koskee jo lähes jokaista vesistöä. Muovijäte on maailmanlaajuinen ongelma, mutta omat lähivesistömme ovat meidän omissa käsissämme. Esimerkiksi mikromuovin päätymistä vesistöihimme voimme torjua jätehuollon kehittämisellä, kierrättämisellä, muovimateriaalin kestävällä käytöllä ja kertakäyttöastioiden kieltäminen. Suurin tehtävä tässä on valtiovallalla, jonka tulee omilla päätöksillään vähentää muovin päätymistä vesiin.

Edellä olevan perusteella ehdotin tänään toimenpidealoitteessani hallitukselle, että se ryhtyy toimenpiteisiin kaikin käytettävissä olevin keinoin Suomen vesistöjen saattamiseksi muovista vapaaksi alueeksi. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla asennemuutoksen lisäksi muun muassa jätehuollon kehittäminen, kierrättäminen, muovimateriaalin kestävä käyttö ja kertakäyttöastioiden kieltäminen.

Mielenkiintoiset eduskuntavaalit tulossa

Savon Sanomat ja Karjalainen julkaisivat puolueiden kannatuskyselyn tulokset 25.11.2018. Kysely oli tehty 1003 henkilölle. Nyt on tärkeää osata lukea näitä tuloksia oikein. Ensiksi on syytä huomata, että Sinisillä on huomattavasti parempi kannatus maakunnassamme, kuin mitä sen arvellaan olevan valtakunnallisesti. Toiseksi Sinisten todellista kannatusta ei ole vielä koskaan missään vaaleissa mitattu, joten se on edelleen täysi arvoitus. Siniset ovat senkin vuoksi ainut puolue, joka voi tehdä tulevissa eduskuntavaaleissa ”jytkyn”.

Pohjois-Karjalassa Sinisten kannatus on tämän kyselyn mukaan 3,4 % ja Pohjois-Savossa tasan 2 %. Ehdokkaiden kannatusta ei tässä kyselyssä mitattu, vain puoluekantaa. Miten voitaisiinkaan, kun kaikki puolueiden ehdokkaat eivät ole vielä tiedossa. Tähän kyselyyn vastanneista 40 prosenttia ei edes puoluekantaansa kertonut, ja vain 50 prosenttia kantansa ilmoittaneista on varma, että tämä kanta säilyy eduskuntavaaleihin saakka. Vaaleihin on vielä viisi kuukautta, joten kaikki on mahdollista. Turuilla ja toreilla kiertäessäni olen huomannut, että Sinisille on erittäin paljon tilausta.

Eduskuntavaaleissa on joka tapauksessa tulossa paljon muutoksia nykyiseen kokoonpanoon. Nykyisestä 16 paikasta otetaan väestön vähentymisen vuoksi yksi paikka pois. Myös edustajat Kääriäinen, Katainen, Rossi, Myller ja Oinonen ovat jäämässä eduskunnasta pois, joten heitä aikaisemmin äänestäneet etsivät nyt uutta poliittista kotia.

Viikon päästä pidämme Iisalmessa piirin syyskokouksen. Siellä valitsemme uusia ehdokkaita tuleviin eduskuntavaaleihin. Kun sunnuntaina julkaistiin maakuntalehdissä puolueiden kannatuskysely, ilmoittautui minulle välittömästi kaksi ehdokaskandidaattia lisää. Siniset on turvallinen ja uudistusmielinen puolue.

Radio Rex blogi 26.11.2018

Vain hienosäätöä tarvitaan

Euroopan komissio on laatinut esitysluonnokset luontodirektiivissä tiukasti suojeltuja eläinlajeja käsittelevän ohjeasiakirjan päivittämiseksi. Komissio esittää rajoituksia tiukasti suojeltujen suurpetojen suden, ilveksen, karhun ja ahman metsästykseen.

Soveltamisohje lopettaa pahimmillaan karhun ja ilveksen metsästyksen kokonaan Suomessa; vain haittaa aiheuttavien yksilöiden poistaminen sallittaisiin. Voiko jatkossa poistaa suurpedon, kun se käy pihassa säännöllisesti, vai pitääkö sen tehdä ensin myös vahinkoa? Ennalta estäminen on aina halvempaa, niin kuin poliisitoimessa ja terveydenhuollossa.

Ovatko euroedustajamme tähän reagoineet mitenkään? Eivätkö heitä suomalaiset suurpetoalueiden asukkaat, metsästäjät ja suomalainen metsästyskulttuuri kiinnosta? Suurpetokantojen sääntely tulee olla aina kansallinen asia niin Espanjassa, Virossa kuin Suomessakin. Meillä on paras tietämys omista eläinlajeistamme ja ongelmistamme. Osaamme itse säädellä suurpetokantaamme, mikäli meille vain annetaan siihen mahdollisuus.

Suurpetojen metsästys on meillä jo nyt eettisellä pohjalla. Vain muutama hienosäätö eli lakimuutos tarvitaan. On hyvä myös kysyä, onko tämä esitys kaikilta osin Euroopan oikeuskäytännön mukainen. Komission esitykseen tulee reagoida ja vaikuttaa juuri nyt. Ensi vuonna se voi olla jo liian myöhäistä.

Kari Kulmala
kansanedustaja (sin)
maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja

Sanomalehti Karjalainen 22.11.2018

Laaja turvallisuustarkastus on oikein!

Eduskunnassa käydään erittäin mielenkiintoista keskustelua kansanedustajien sopivuudesta tiedusteluvaliokuntaan ja varsinkin siitä, että siihen valituille edustajille tehdään turvallisuusselvitys. Monet edustajakollegoista todella vastustavat selvitysten tekemistä, punavihreät etunenässä. Ehkä heillä on jotain salattavaa tai sitten Supon pelko on viisauden alku. Arvelen itse, että varsin monella edustajalla on jotain salattavaa. Onhan eduskunnassa varsin moni saanut rikoksesta tuomion käräjäoikeudessa.

Minun mielestä on selvää, että tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenille on tehtävä erittäin laaja turvallisuusselvitys, koska valiokunnassa käsitellään erittäin salassa pidettäviä asioita. Tämän hetkisen tiedon mukaan Supo kerää tiedon kansanedustajasta, mutta ei tee itse päätöstä hänen sopivuudesta tiedusteluvaliokuntaan vaan päätös tehdään eduskunnassa.

Valiokunnan jäsenen on oltava vapaa myös kaikelta ulkoiselta painostamiselta ja ”vääriltä” kytköksiltä. Sellainen riski pystytään minimoimaan vain Supon laajan turvallisuusselvityksen tekemisellä. Ei voi olla Suomen turvallisuuden kannalta oikein, että kansanedustaja itse päättäisi, olisiko hän sopiva tiedusteluvaliokuntaan. Senhän sanoo jo järkikin – jos sitä on.

Suurriistavirka-apu tehtävien kotieläinvahingot eivät kuulu metsästäjien maksettaviksi

Kyseenalaistan Suomen Riistakeskuksen päätöksen sisällyttää suurriistavirka-aputehtävissä (SRVA) tapahtuneiden kotieläinvahinkojen korvaukset metsästäjävakuutukseen. Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa viime tiistaina.

Metsästäjävakuutus katetaan riistanhoitomaksulla, jonka jokainen metsästäjä on velvollinen maksamaan. Minun mielestäni on kohtuutonta, että kun metsästäjä antaa SRVA-apua viranomaisille ja sattuu vahinko, hän maksaa aiheutuneet vahingot riistanhoitomaksulla kustannetulla vakuutuksella. Kysehän ei ole metsästyksestä vaan virka-avusta viranomaiselle. Tätä virka-aputehtävää ei kukaan muu taho, kuin metsästäjät koirineen voi tehdä.

Mielestäni Suomen Riistakeskuksen päätös vyöryttää vastuun metsästäjille ja luo jatkossa korotuspaineita riistanhoitomaksuun, myös alle 18-vuotiaille joilta juuri saimme tämän maksun puolitettua.

Tällä hetkellä SRVA-toiminta on järjestetty esim. Lieksassa ulkopuolisen yhdistyksen toimesta, jossa on mukana myös metsästäjiä. Mikäli olisi tilanne, että tällaista toimintaa suorittavassa yhdistyksessä ei olisi yhtään metsästäjää ja sattuisi kotieläinvahinko, vahingon maksaisi kuitenkin kaikki metsästäjät. Tämä ei voi olla oikein!