Osallistuin 2.–8. syyskuuta Kirgisiassa pidettäviin paimentolaisten olympialaisiin ja siinä eteläkorealaiseen Ssireum-painiin. Suomen suurlähettiläs Kazakstanissa ja Kirgisiassa Mikko Kivikoski osallistuivat kanssani avajaisseremoniaan yhdessä Suomen Kirgisian Suomen kunniakonsulin Petri Nummisen kanssa.
Ssireum on eräänlaista vyöpainia ja ottelut tapahtuvat hiekkapäällysteisellä kentällä. Olen painunut kilpaa noin 35 vuotta, joista aktiivisimmat vuodet olivat ennen armeijaikää ja sen jälkeen olen paininut kuntoilumielessä. Poliisien EM-kilpailuissa parhaat sijoitukset ovat 4. ja 6. sija. Veteraanien MM-kisoihin osallistuin viimeksi pari vuotta sitten, jossa pääsin vielä pronssiotteluun saakka. Mielestäni kansanedustajankin on nykyaikana hyvä olla sellaisessa kunnossa, ettei tarvitse jokaista varjoa väistellä.
Tämä hieman tavanomaisuudesta poikkeava kisamatka sai alkunsa viime tammikuussa, kun kansanedustajana vierailin Kirgisian parlamentissa. Siellä he kertoivat järjestävänsä kolmannet paimentolaisten olympialaiset syyskuussa. Tällöin kerroin, että myös minulla on vahva painitausta. He lupasivat, että parlamentista tulee virallinen kutsu seuraamaan kisoja ja myös osallistumaan. Kutsu tuli elokuussa ja kun kutsu tulee, niin silloin on lähdettävä! Isänmaa kutsuu!
Ohjelmassa oli myös tapaamisia kirgisialaisten kansanedustajien kanssa, jolloin keskustelimme maidemme välisistä hyvistä ystävyyssuhteista sekä tietenkin liike-elämän tavoitteista. Tämän lisäksi tutustuin myös kirgisialaiseen kulttuuriin sekä paimentolaisiin ja heidän elämäänsä.
Uskon, että maidemme väliset entisestään hyvät suhteet vahvistuivat ja löysimme yhdessä hyviä tuotteita maidemme väliseen vientiin. Suomessa ja Kirgisiassa on paljon sellaisia tuotteita, joilla voimme tehdä aktiivisesti kauppaa.
Paimentolaisten olympialaiset, World Nomad Games, järjestettiin Kirgisiassa nyt kolmatta kertaa. Kisajärjestäjien mukaan osanottajia oli 80 maasta yhteensä noin kaksituhatta. Lajeja oli ohjelmassa 37. Hurjimmilta näyttävissä lajeissa taituroitiin ja kamppailtiin hevosen selässä, mutta ihan kesyä toimintaa ei ollut hiekkakentällä painiminenkaan. Tervetuloa jatkossakin kätteni iloksi!