Animalia aloitti toukokuussa uuden kampanjan, joka keskittyy unohdetun eläinryhmän, kalojen oikeuksiin. Kalat ovat eläinyksilöiden määrän huomioiden valtava tuotantoeläinten ryhmä, mutta heidän mielestä niistä käytävä eläinoikeuskeskustelu on edelleen vähäistä Suomessa.
Keskustelu on varmasti tästäkin ihan hyvästä, mutta maalaisjärjen käyttö lienee tässäkin asiassa erittäin suotavaa.
”Kalat ovat loistavia ongelmanratkaisijoita ja niiden sosiaaliset suhteet ovat monisyisempiä kuin uskommekaan. Emme voi perustella kalojen tappamista, syömistä tai muuta hyväksikäyttöä sillä, että ne ovat vain kaloja”, sanoo Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen.
”Kampanjalla Animalia haluaa myös synnyttää tietoisuutta siitä, että ruuantuotanto on mahdollista toteuttaa niin, ettei siitä aiheudu elinikäistä kärsimystä tai kuolemaa tunteville olennolle”.
”Kalaa suositellaan usein hyvänä ravintona, mutta suosituksissa unohtuu eläinoikeusnäkökulma. Kalojen kannalta toivottavin vaihtoehto on jättää eväkkäät pois lautaselta. Muistutamme, että kala ei ole kasvis, ja tuomme esiin tapoja syödä täysipainoisesti kasviperäistä ravintoa”, Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä sanoo.
Animalian ohjeistuksesta saa sen kuvan, että kaloja ei saisi syödä, koska ne tuntevat kipua. Olisiko kasvisruoka sitten parempi vaihtoehto?
Kasveilla on aiemmin tehty tutkimuksia, joista on saatu selville, että kasvit ovat älykkäitä. Uusin tutkimus ei välttämättä ole kaikkien kasvissyöjien mieleen, sillä sen mukaan kasvit myös tietävät ja tuntevat kun niitä aletaan syömään, eivätkä ne pidä siitä alkuunkaan.
Modern Farmer -sivusto kertoo Missourin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jossa tutkittiin kasvien älykkyyttä hieman pidemmälle. Tutkijat halusivat saada selville tietääkö kasvi sen, milloin sitä aletaan syömään. Vastaus yllätti tutkijat, sillä sen lisäksi, että kasvi tunsi sen kun sitä syötiin, se yritti myös estää tapahtuman.
Tutkimuksessa käytettiin Arabidopsis thaliana -kasvia eli lituruohoa, koska sen geneettiset perusmekanismit ovat ihanteellisia erilaisten tutkimusten tekemiseen. Lituruohon mekanismit ja organismit ovat niin samankaltaisia muiden kasvien kanssa kautta kasvikunnan, että lituruohon perusteella tehtyjä tutkimuksia voidaankin soveltaa myös muihin hyötykasveihin.
Kun lituruoho tunsi tai kuuli vihollisen, joka oli esimerkiksi perhosentoukka, se alkoi virtaamaan vaarassa olevien lehtien sisälle myrkyllistä sinappiöljyä. Sama tapahtui myös silloin, kun toukka alkoi nakertamaan lehteä. Lituruoho pystyi myös erottamaan sen, koska ääni tuli esimerkiksi tuulesta ja sateesta, ja koska se johtui vihollisen liikkeistä.
Animaliassa ei ilmeisesti kalastusmuotoja erikseen erotella. Heillä on ilmeisesti halu kieltää kaikki kalastus. Heidän periaatteena on tehdä koko Suomesta puhtaasti vegaani yhteiskunta. Mutta, entäs kun se vihanneskin tuntee kipua? Mitäs sitten voi syödä?
Itse syön joka viikko kotimaista kalaa ja lihaa, eikä minulla ole ollenkaan huono omatunto. Syön myös kohtuudella kotimaisia, mutta en enää ulkomailla tuotettuja vihanneksia. Parhaan makuinen tomaatti löytyy tosin Georgiasta tai sitten äitini kasvihuoneesta.
Uusi Suomi, puheenvuoro plogi 30.7.2018