Esitysluonnos saamelaiskäräjälain muuttamiseksi on lähetetty lausunnolle. Määräaika lausunnoille on 27. heinäkuuta. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle heti syyskauden alussa. Toimikunta kokoontui yli 100 tuntia, mutta se kannatti, koska nyt lausunnolle lähetetty luonnosehdotus on saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen toimikunnan yksimielinen esitys hallituksen esitykseksi. Olen saanut olla tämän toimikunnan jäsen.
Esityksen tavoitteena on ollut saamelaiskäräjälain osittain vanhentuneiden säännösten uudistaminen ja niiden toimivuudessa havaittujen ongelmien poistaminen. Lähtökohtana on ollut päivittää saamelaiskäräjälakiin sisältyvät perussäännökset perustuslaissa turvatusta saamelaisten itsehallinnosta, toimivasta vaalijärjestelmästä sekä saamelaiskäräjien tehtävistä. Kuten uudistuksen tavoitteista ja lähtökohdista huomaa, toimikunnan tehtävä on ollut erittäin haasteellinen. Kahdesti tätä on aikaisemmilla vaalikausilla yritetty, mutta vasta kolmas kerta toden sanoi.
Keskeisiä ehdotuksia on ollut muun muassa säätää nykyistä selkeämmin, että laissa kysymys on oikeudesta äänestää saamelaiskäräjävaaleissa, toisin sanoen oikeudesta tulla merkityksi vaaliluetteloon. Ehdotuksen mukaan äänioikeus saamelaiskäräjien vaaleissa edellyttäisi nykyiseen tapaan suostumusta hakeutua vaaliluetteloon. Säännös sisältäisi voimassa olevan lain tapaan subjektiivisen suostumuksen ohella objektiiviset kriteerit. Äänioikeuden varsinaisina, lakisääteisinä edellytyksinä olisi, että henkilö itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään tai että ainakin toinen hänen vanhemmistaan on merkitty tai on ollut merkittynä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.
Ehdotettu säännös olisi askel kohti yhteispohjoismaisia vaaliluetteloon hakeutumisen kriteerejä, ja se vastaa pitkälti vuonna 2017 alustavasti vahvistetun pohjoismaisen saamelaissopimuksen vastaavaa määräystä. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä muutosehdotus ja tulee olla pohjoismaisen saamelaissopimuksen mukainen.
Jatkossa Saamelaiskäräjien tehtävänä on nykyisen lain lisäksi edistää saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien toteutumista. Saamelaiskäräjät antavat jatkossa vuosittaisen kertomuksensa eduskunnalle, mikä korostaa saamelaiskäräjien asemaa ja itsehallinnon merkitystä.
Uudistuksella muutettaisiin myös yhteistoiminta ja –neuvotteluvelvoitetta sekä pyritään selkeyttämään nykyisiä vaalisäännöksiä sekä oikaisu- ja muutoksenhakujärjestelmää. Näillä muutoksilla pyritään varmistamaan, että hakemusten käsittelyyn ja mahdolliseen muutoksenhakuun jäisi riittävästi aikaa.
Toimikunta ehdottaa myös, että seuraavia saamelaiskäräjien vaaleja siirrettäisiin vuoteen 2020 riittävän siirtymäajan takaamiseksi. Mielestäni tämä on erittäin tarpeellinen muutos, koska muutos tarvitsee aina riittävästi aikaa hyvin toteutuakseen. Toivottavasti tämä koko historiallinen työ ei enää kaadu saamelaiskäräjien käsittelyssä.