EU-maat ovat aloittelemassa neuvotteluita EU:n rahoituskehyksestä vuosille 2021-2027. Brexit tekee ison loven budjettiin. Komission rahoituskehysehdotuksessa Suomen maataloustuet uhkaavat vähentyä merkittävästi, n. 420 -430 miljoonalla eurolla. Mielestäni meidän on nyt koottava joukkomme yli puoluerajojen ja tehtävä kaikkemme, että maataloustukien rahoitus säilyy meille mahdollisimman korkeana. Vain tällä tavoin saamme parhaiten EU:lle maksamiamme euroja takaisin. Jos tämän taistelun häviämme, niin voitaneen sanoa, että se oli sitten siinä. Söisimme jatkossa ulkomailla tuotettua ruokaa.
Minä haluan, että ruoantuotanto Suomessa on jatkossakin turvattu. Kyse on meille huoltovarmuudesta ja puhtaasta suomalaisesta ruoasta. Valtaosa maataloustuista maksetaan ns. suorina tukina. Suomi saa tuistaan suuren osan kehittämistukina eli ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksina. Nämä ovat korvausta vaikeista ilmasto-olosuhteista ja ympäristön hoidosta. Kaikesta huolimatta olemme edelleen EU:lle nettomaksaja. Tätä suuntaa on jatkossakin erittäin vaikea kääntää, koska nöyristelemme polvillamme EU:n edessä.
Olen vahvasti sitä mieltä, että tuet tulee suunnata viljelijöille, jotka saavat ensisijaisen elantonsa maataloudesta ja tekevät suomalaista, puhdasta ruokaa. Näennäisviljelyä ei tarvitse tukea. Puolueemme ajaa kansallisen maataloustuen lisäämistä seuraavissa eduskuntavaaleissa ja se on mielestäni oikein.
Puolueemme maatalouspolitiikka on ehdottomasti suomalaisen maatalouden säilyttämisen kannalla. Esimerkiksi vihreät ovat ajaneet asteittaista maataloustuista luopumista. Ilmeisesti he luulevat, että ruoka tulee kaupasta, eikä suomalaisesta maasta. Maataloustuista luopuminen tarkoittaisi käytännöstä suomalaisen maatalouden alasajoa. Ainakin minä haluan jakossakin syödä kotimaista ruokaa ja hankkia sitä vaikka ”vihreiden” omistamasta kaupasta. Suomessa maatalousyrittäjät ovat EU-vertailun nuorimpia. Jo siinäkin mielessä suomalaisella maataloudella on tulevaisuus. Kun syöt, muista kuka sen on sinulle mahdollistanut!