Koli on Pohjois-Karjalan kiistaton kruununjalokivi. Kansallispuisto on Suomen neljänneksi suosituin ja tulijoita riittäisi enemmänkin, mikäli alueella olisi majoituskapasiteettia ja aluetta haluttaisiin muutenkin kehittää. Pelkkä näpertely asioiden parissa ei riitä. Tällä hetkellä esim. Sokos Hotelli Kolilla ei voida majoittaa edes täyttä lentokoneellista turisteja. Hotelli tarvitsisi ehdottomasti vielä yhden kerroksen lisää. Kansallispuiston alueella ei ole myöskään matkailuautoille ympärivuorokautista pysäköintialuetta, missä he voisivat laillisesti yöpyä.
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin pysyvä komitea kokoontui Kolilla jokin aika sitten. Kokoukseen osallistui kansanedustajia seitsemästä kansallisesta parlamentista sekä Euroopan parlamentista, Ahvenanmaalta ja Hampurin osavaltioparlamentista. Heidän kanssa keskustellessa tulisi selvästi esiin, että mikäli heillä olisi näin upea kansallispuisto, sen kehittämiseen myös matkailullisesti todella panostettaisiin.
Kolin alueen matkailupalvelut jakautuvat Ukko-Kolin, Loma-Kolin, Kolin kylän, Kolinportin ja Vuonislahden alueille. Kaikki Kolin alueen matkailupalvelujen kehittäminen perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, mutta en usko lainsäädännön olevan este alueen kehittämiselle. Kyse on asenteista ja tahdosta.
On selvää, että turistit ovat yhä ympäristötietoisempia ja luonto sekä kulttuuri ovat resursseja, joita tulee hyödyntää vastuullisesti. Jokaisen alueen matkailun kehittämiseen vaikuttavat myös valtakunnalliset ja alueelliset kehittämisstrategiat, niin myös Kolilla. Koli on jo vuosia sitten katsottu Pohjois-Karjalan matkailustrategiassa ainoaksi kansainväliseksi ja kansallisesti tärkeäksi matkailukeskukseksi, josta pääosa matkailun kasvusta on odotettavissa. Kun näin on todettu, voi vain ihmetellä, miksi alueen kehittäminen on jäänyt puolitiehen. Kolin maantieteellinen sijainti Niiralan rajanylityspaikan läheisyydessä muodostaisi erinomaisen lähtökohdan Kolin kehittymiseksi yhdeksi Suomen vetovoimaisimmista matkailukeskittymistä. Tällä hetkellä turistit ajavat Kolin ohi Tahkolle sekä Lappiin eli suomeksi sanottuna vievät rahansa muualle.
Kolilla olisi mahdollisuus kasvaa koko itäisen Suomen merkittävimmäksi matkailukeskittymäksi, joka samalla tukisi Juuan, Lieksan ja koko Ylä-Karjalan muuta kehittyvää elinkeinotoimintaa. Kolilla olisi edellytyksiä kehittyä kansainvälisestikin kiinnostavaksi matkailukeskittymäksi, joka tarjoaisi ainutlaatuisen kokemuksen kasvavalle matkailijavirralle. Koli tarjoaisi lisätoimeentuloa ja -ansiomahdollisuuksia myös paikalliselle väestölle.
Kolilla vieraiden kanssa kierrellessä emme voineet olla huomaamatta viime talven tykkylumituhojen seurauksena maahan kaatuneita tai katkenneita puita. Tällaisia puita on hotellin ympäristössä satoja. Lähes kaikki hotellin ympärillä olevat kuuset ovat jollain tavoin vaurioituneet. Muutaman vuoden päästä latvasta katkenneet puut ovat kelottuneet ja maahan kaatuneet ovat maatuneet.
Mielestäni vaurioituneet puut tulisi kansallispuistostakin poistaa määräaikana, kuten laki vaatii muidenkin maanomistajien metsien osalta. Vaurioituneet puut ovat metsien tuhohyönteisten lisääntymispaikkoja ja niiden määrä kasvaa jo ensi vuodeksi huomattavasti nykyisestä. Sekö on kansallispuiston tavoite? Kolin imagon ainutlaatuinen ympäristö säilyy vetovoimaisena tulevaisuudessakin, ilman maahan mädäntyviä tai pystyyn kelottuvia puita.
Radio Rex plogi 28.5.2018