Hallitus leikkasi tällä kaudella kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa euroa. Suuntaus on ollut jyrkässä ristiriidassa Kestävän kehityksen Agenda2030:n ja sen rahoitusta ohjaavan tavoitteen kanssa. Viime vuosina onkin ollut entistä tärkeämpää, että rahoitus kohdistuu oikeisiin kohteisiin ja hankkeisiin. Olen ollut tämän hallituskauden puolueemme edustajana kehityspoliittisessa toimikunnassa ja saanut samalla tutustua kehitysyhteistyömme kohteisiin, muun muassa Nepalissa. Nepali on Suomen toiseksi tärkein kahdeksasta kehitysyhteistyökohteesta. Sen ns. maaohjelmalla on kolme päätavoitetta: terveyden parantaminen puhtaan veden ja sanitaation avulla, laadukkaan opetuksen takaaminen kaikille sekä naisten ja syrjittyjen aseman vahvistaminen.
Suomen Nepalissa tekemällä kehitysyhteistyöllä on erittäin hyvä maine ja vastaanottajien luottamus. Maan länsiosissa noin 30 – 40 % talouksista ilmoittaa edelleen kärsivänsä ravinnon saannin vaikeuksista ja jopa 40 % naisista ilmoittaa, ettei heillä ole lainkaan koulusivistystä ja kolmasosa ei osaa lukea lainkaan, tytöistä puhumattakaan. Lapsiavioliitot ja taloudelliset esteet ovat Nepalissa heille suurimpia koulunkäynnin esteitä.
Suomi on toiminut hallitusohjelman mukaisesti Nepalissakin aktiivisesti erityisesti naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien puolesta ja tätä työtä on ehdottomasti jatkettava. Uskon, että todellinen muutos lähtee naisista ja tytöistä ja heidän olosuhteiden parantamisesta. Sukupuolten tasa-arvo on kestävän kehityksen ehto ja sitä Suomen tulee kaikessa toiminnassa korostaa.
Kehityspolitiikan tärkeimmät tavoitteet ja periaatteet, kuten tasa-arvon edistäminen, tulee vakiinnuttaa pysyvämmälle tasolle. Kehityspolitiikka tulisi perustua pitkälle aikavälille, koska hallituskausittain vaihtuva ohjelma ei palvele pitkän aikavälin tavoitteita, eikä näin ollen tarjoa riittävää ohjausta tavoitteiden saavuttamiseksi.
Keskeistä koko toiminnalle on johdonmukaisuus, toiminnan laatu, jatkuvuus, joustavuus sekä kyky ottaa huomioon erilaiset toimintaympäristöt. Kehitysyhteistyön keskiössä tulee olla kaikkein köyhimpien ja sorrettujen ihmisten elinmahdollisuuksien tukeminen kokonaisvaltaisesti. Suomen kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä on tarpeen mukaan muutettava, että se edistää paremmin sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vahvistaa tuloksellisemmin naisten ja tyttöjen oikeuksia ja asemaa, kuten hallitusohjelmassa on sovittu.
Sanomalehti Karjalainen 16.5.2018
Savon Sanomat 16.5.2018