Pohjois-Karjalassa, kuten muuallakin Suomessa, on huomattava määrä autiona olevia kiinteistöjä joissa ei ole todistetusti asuttu enää vuosiin. Näistä kiinteistöistä omistaja joutuu maksamaan jäte- sekä ekomaksun, vaikka kiinteistöstä ei todistettavasti syntyisi jätettä. Mielestäni tämä on varsin erikoista ja lakia on tältä osin muutettava.
Jätelain 41 §:n mukaan kiinteistön haltijan tai muun jätteenhaltijan on luovutettava 32 §:n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan. Jätemaksu on kaksiosainen. Niiltä joilta jätteet noudetaan omalla kiinteistöllä olevasta jäteastiasta, peritään astiatyhjennysmaksu. Ne kiinteistöt, jotka eivät ole kiinteistöittäisen keräyksen piirissä, tulkitaan aluekeräyspisteiden käyttäjiksi ja niiden osalta peritään aluekeräysmaksu.
Jätelain 78 §:n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuneet kustannukset. Jätemaksun määräämisen yleisenä perusteena ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat. Jätemaksua kerätään myös ns. autiotaloista, vaikka siellä ei olisi todistettavasti asuttu 15 vuoteen, eikä jätettä siten synny.
Myöskään loma-asuntojen haltijoille ei ole myönnetty helpotuksia tai vapautuksia kunnallisesta jätemaksusta kuin erittäin painavin perustein. Perusteeksi ei ole riittänyt ilmoitus jätteen kuljettamisesta muualle hoidettavaksi. Jäte tulee lain mukaan kuljettaa lähimpään järjestettyyn keräyspaikkaan kunnan alueella, jossa kiinteistö sijaitsee.
Ekomaksua peritään jätteiden hyötykäytön järjestämisestä, kotitalouksien ongelmajätteiden vastaanotosta, jäteneuvonnasta ja jätehuollon kehittämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Ekomaksu on määrätty kuntayhtymän toiminta-alueella sijaitseville asuinrakennuksille ja myös loma-asunnoille. Ekomaksu määrätään kaikille yllämainituille kiinteistöille vuosimaksun tai astiakohtaisen maksun lisäksi riippumatta siitä, onko kiinteistö astiakohtaisen kuljetuksen piirissä vai viedäänkö talousjätteet kuntayhtymän keräyspisteisiin. Merkitystä ei ole myöskään sillä, onko kiinteistö todistettavasti autio vaiko ei.
Jätelaki antaa mahdollisuuden muuttaa maksun perustetta yksittäistapauksissa taksasta riippumatta. Määrättäessä maksua taksasta riippumatta, on maksuperusteiden oltava tasapuolisia ja kohtuullisia. Jätteen haltijoiden tasapuolisen kohtelun vuoksi vapautusta kunnallisesta jätteenkuljetuksesta tai helpotusta jätemaksusta ei voida myöntää kuin painavin perustein. Käytäntö on tältä osin kuntakohtainen, eikä siis samanlainen koko maan osalta. Mielestäni käytännön tulee olla koko maan osalta samanlainen ja sitä myötä kiinteistön omistajille tasapuolinen.
Olen jättämässä maaliskuun 2018 aikana lakialoitetta, jonka tavoitteena on, että jatkossa jäte- ja ekomaksua ei tarvitsisi maksaa todistetusti autioituneista kiinteistöistä. Mielestäni vain syntyneestä jätteestä tulee maksaa jäte-tai ekomaksu. Autiotalosta sitä ei synny, ellei joku ajattele, että talo autioituessaan on lopulta jätettä.
Radio Rexin plogi 19.3.2018