Pelastuslaki uudistettavana myös kansainvälisten tehtävien osalta

Tällä hetkellä eduskunnalla on käsittelyssä hallituksen esitys laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi. Pelastuslakiin tehtäisiin tarkistuksia muun muassa pelastustoimeen kuuluvan ulkomaille annettavan avun ja kansainvälisen avun vastaanottamista.

Pelastuslain 38 §:ssä on säädetty päätöksenteosta kansainvälisen avun antamisesta tai pyytämisessä. Avun antamiseen osallistuvan henkilöstön asemasta on säädetty laissa siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan. Voimassa oleva lainsäädäntö ei tällä hetkellä sisällä säännöksiä kuntien, maakuntien, alueen pelastustoimen tai pelastuslaitosten tehtävistä ja vastuista kansainvälisessä pelastustoiminnassa. Mahdollisuus hyödyntää kansainvälisen avun antamiseen hankittua erityiskalustoa ja -varusteita sekä tehtävään koulutettua ja harjoitettua henkilöstöä kotimaisissa onnettomuustilanteissa onkin osoittautunut epäselväksi. Pidän hyvänä, että tältäkin osin lakia täsmennetään.

Maakuntalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan maakunnan tehtäväalaan kuuluu pelastustoimi. Saman lain 2 momentin 5 kohdan mukaan maakunta voi lisäksi hoitaa maakunnan tehtäviin liittyviä kansainvälisiä ja Euroopan unionin asioita ja yhteyksiä. Tällainen toiminta edellyttäisi sitä, että maakunnalla olisi käytettävissään toiminnan edellyttämät taloudelliset resurssit. Tällä hetkellä näin ei välttämättä joka maakunnassa ole.

Maakunnan velvoitteet kansainväliseen pelastustoimintaan osallistumisessa rajoittuvat maakunnan kotimaisen tehtäväalan mukaisiin tehtäviin ja vastuisiin. Valmius ulkomaille annettavaan pelastustoimintaan kuuluvaan apuun perustuisi esityksen mukaan maakuntien kotimaiseen riskien mukaiseen osaamiseen, valmiuteen ja palvelutasoon.

Sain olla mukana viime vuonna Venäjän Ruskealassa sekä Petroskoin ympäristössä seuraamassa neljän Barentsin maan yhteistä pelastusharjoitusta. Tämä osoitti jälleen kerran, että maiden väliselle yhteistyölle on tarvetta jatkossakin. Harjoituksissa oli lähes 900 pelastusalan ammattilaista neljästä arktisesta maasta sekä tarkkailijoita muun muassa Iranista. Pelastusharjoitus oli erinomainen esimerkki Suomen, Ruotsin, Norjan sekä Venäjän välisestä yhteistyöstä, joka juhlapuheiden lisäksi myös toimii. Toki harjoitukseen oli jokaisessa osallistujamaassa myös panostettu tavanomaista enemmän, eikä kaikki harjoitusten osat täyttäneet suomalaisia työturvallisuusvaatimuksia.

Harjoituksissa testattiin palo- pelastus- ja ensihoidon yhteistoimintaa useissa erilaisissa onnettomuustilanteissa. Harjoituksissa oli perinteisten sammutuskalustojen lisäksi venäläisillä käytössä myös moottoripyöriä sekä pelastushelikoptereita. Toiminta oli mielestäni erittäin tehokasta ja vaati eri maiden viranomaisilta roolitusta sekä saumatonta yhteistyötä. Harjoituksia seuranneena voin hyvillä mielin todeta, että suomalainen palo-, pelastus- ja ensihoito on edelleen maailmalla huipputasolla. Meistä voidaan ottaa naapurimaissakin oppia.

Pelastusalan yhteistyö mahdollistaa onnettomuustapauksissa Suomen ja Venäjän välisen yhteistoiminnan. Yhteistyö maiden välillä pohjautuu Suomen ja Venäjän väliseen valtiosopimukseen yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden seurausten torjumiseksi. Paikallis- ja aluetason viranomaiset ovat vuosien kuluessa solmineet rajat ylittävät hyvät yhteistyösuhteet, joiden ylläpitäminen on tärkeää. Suomalaiset matkustavat ulkomaille vuosi vuodelta entistä enemmän ja saattavat tarvita yllättäen apua suuronnettomuudessa. Pidänkin tärkeänä, että arjen turvallisuutta tuottavat viranomaiset pystyvät harjoittelemaan yhdessä yli rajojen, kehittymään sekä kehittämään kalustoaan meidän jokaisen hyväksi.

Toiminnan rahoituksen suhteen näen uhkakuvia. Suomessa valtakunnallinen yhteistoiminta Suomen ja Venäjän välillä sekä sisäministeriön päättämä kansainvälinen pelastustoimen avunantotoiminta rahoitetaan valtion tulo- ja menoarviosta. Määrärahan käytön perusteita ja käytäntöjä on suunniteltu yhteistyössä raja-alueiden pelastuslaitosten ja aluehallintovirastojen edustajien kanssa.

Paikallisen tason Venäjä yhteistyön rahoittamiseen ei enää ole olemassa erityisiä valtion talousarviossa olevia rahoitusjärjestelmiä, koska lähialueyhteistyörahoitus on lopetettu. Rajat ylittävä paikallistason yhteistyön rahoitus perustuu tältä osin pelastuslaitosten omaan rahoitukseen.

Itä- ja Pohjois-Suomen pelastuslaitosten yhteistoiminnan jatkaminen Venäjän puolella olevien toimijoiden kanssa on kaikin puolin perusteltua ja kannatettavaa. Samalla arktisten alueiden maiden pelastusyhteistoiminta sekä lähialueyhteistyön rahoitus tulee turvata jatkossakin. Yhteistoiminta maiden välillä ei saa loppua!

Ulkomaille annettavaa apua varten valtion toimesta ja kustannuksella luodut ja hankitut erityisvalmiudet, kalusto ja varusteet ovat myös maakuntien käytettävissä, onnettomuustilanteiden vaatimassa pelastustoiminnassa, samoin perustein kuin maakuntien omat resurssit. Kansainvälisen pelastustoiminnan erityisvalmius tukee näin maakuntien pelastustoimen kotimaan valmiuksia.

Osa kirjoituksesta löytyy Pelastustieto 9 – 10/2017 lehdestä sivulta 79

Jäte- ja ekomaksu pois todistettavasti autioista kiinteistöistä

Pohjois-Karjalassa, kuten muuallakin Suomessa, on huomattava määrä autiona olevia kiinteistöjä joissa ei ole todistetusti asuttu enää vuosiin. Näistä kiinteistöistä omistaja joutuu maksamaan jäte- sekä ekomaksun, vaikka kiinteistöstä ei todistettavasti syntyisi jätettä. Mielestäni tämä on varsin erikoista ja lakia on tältä osin muutettava.

Jätelain 41 §:n mukaan kiinteistön haltijan tai muun jätteenhaltijan on luovutettava 32 §:n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan. Jätemaksu on kaksiosainen. Niiltä joilta jätteet noudetaan omalla kiinteistöllä olevasta jäteastiasta, peritään astiatyhjennysmaksu. Ne kiinteistöt, jotka eivät ole kiinteistöittäisen keräyksen piirissä, tulkitaan aluekeräyspisteiden käyttäjiksi ja niiden osalta peritään aluekeräysmaksu.

Jätelain 78 §:n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuneet kustannukset. Jätemaksun määräämisen yleisenä perusteena ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat. Jätemaksua kerätään myös ns. autiotaloista, vaikka siellä ei olisi todistettavasti asuttu 15 vuoteen, eikä jätettä siten synny.

Myöskään loma-asuntojen haltijoille ei ole myönnetty helpotuksia tai vapautuksia kunnallisesta jätemaksusta kuin erittäin painavin perustein. Perusteeksi ei ole riittänyt ilmoitus jätteen kuljettamisesta muualle hoidettavaksi. Jäte tulee lain mukaan kuljettaa lähimpään järjestettyyn keräyspaikkaan kunnan alueella, jossa kiinteistö sijaitsee.

Ekomaksua peritään jätteiden hyötykäytön järjestämisestä, kotitalouksien ongelmajätteiden vastaanotosta, jäteneuvonnasta ja jätehuollon kehittämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Ekomaksu on määrätty kuntayhtymän toiminta-alueella sijaitseville asuinrakennuksille ja myös loma-asunnoille. Ekomaksu määrätään kaikille yllämainituille kiinteistöille vuosimaksun tai astiakohtaisen maksun lisäksi riippumatta siitä, onko kiinteistö astiakohtaisen kuljetuksen piirissä vai viedäänkö talousjätteet kuntayhtymän keräyspisteisiin. Merkitystä ei ole myöskään sillä, onko kiinteistö todistettavasti autio vaiko ei.

Jätelaki antaa mahdollisuuden muuttaa maksun perustetta yksittäistapauksissa taksasta riippumatta. Määrättäessä maksua taksasta riippumatta, on maksuperusteiden oltava tasapuolisia ja kohtuullisia. Jätteen haltijoiden tasapuolisen kohtelun vuoksi vapautusta kunnallisesta jätteenkuljetuksesta tai helpotusta jätemaksusta ei voida myöntää kuin painavin perustein. Käytäntö on tältä osin kuntakohtainen, eikä siis samanlainen koko maan osalta. Mielestäni käytännön tulee olla koko maan osalta samanlainen ja sitä myötä kiinteistön omistajille tasapuolinen.

Olen jättämässä maaliskuun 2018 aikana lakialoitetta, jonka tavoitteena on, että jatkossa jäte- ja ekomaksua ei tarvitsisi maksaa todistetusti autioituneista kiinteistöistä. Mielestäni vain syntyneestä jätteestä tulee maksaa jäte-tai ekomaksu. Autiotalosta sitä ei synny, ellei joku ajattele, että talo autioituessaan on lopulta jätettä.

Radio Rexin plogi 19.3.2018

Kansanedustajien sopeuttamiseläke

Eduskunnan lähetekeskustelussa on tänään torstaina kansalaisaloite kansanedustajien sopeuttamiseläkkeen poistamiseksi. Minulla ja eduskuntaryhmällämme on tähän selvät sävelet!

Kansanedustajien eläkesuhmurointi on ehdottomasti laitettava kuriin! Kaikkihan ei tällaista harmaalla alueella olevaa suhmurointia tee, mutta julkisuuteen on tullut esimerkkejä, miten palkka otetaan esimerkiksi pääomatulona, jotta vaikutukset sopeutumiseläkkeeseen olisivat mahdollisimman pienet. Jos jokin, niin tämä aiheuttaa moraalikatoa. Sitähän monet tekevät, mikä on harmaalla alueella, mutta ei kuitenkaan laitonta. Tällaiset porsaanreiät on ”porsailta” tukittava!

Hallitus on tällä kaudella leikannut, sopeuttanut ja puuttunut etuuksiin. Vaikutukset ulottuvat meihin kaikkiin. Kansanedustajien saamaa sopeutumiseläkettä ei voi nykymuotoisena pitää mitenkään tarkoituksenmukaisena. Jos kansanedustajien sopeutumiseläke halutaan säilyttää, siihen on tehtävä merkittäviä muutoksia:

1. Työn kokoaikaisuus pitää määritellä laissa uudestaan.
2. Pääomatulot on otettava huomioon eläkkeessä.
3. Oman työn yhtiöittämiseen on puututtava.

Näillä muutoksilla sopeutumiseläkkeeseen liittyvät porsaanreiät saadaan tukittua ja vahvistetaan kansanvaltaisen eduskunnan asemaa. Tässä yhteydessä on toki muistutettava, että perustuslakivaliokunnan on arvioitava, voiko sopeutumiseläkkeisiin vaikuttaa takautuvasti. Se muutos voi olla kiven takana.

Maakuntien leveämmät hartiat ottavat kunnilta raskaimmat taakat

Maakuntauudistus vähentää erilaisia organisaatioita, keventää hallintoa ja parantaa palveluja. Meille tulee 18 maakuntaa, jotka ovat ministeriöiden ohjauksessa. Nyt meillä on satoja kuntia ja yhteensä yli 400 hallinto-organisaatiota. Niiden määrä vähenee ja palvelut paranevat.

Oppositio väittää uudistuksen lisäävän väliportaan hallintoa. Siinä käy kyllä päinvastoin ja valtion, maakuntien ja kuntien tehtävät jaetaan nykyistä selkeämmin. Kunnilta siirtyy maakunnille sellaisia tehtäviä, joista kunnat eivät välttämättä suurten kustannusten vuoksi yksin selviä. Maakunnan leveät hartiat ottavat kantaakseen raskaimmat taakat. Näitä ovat esimerkiksi erikoissairaanhoito ja palo-pelastustoimi.

Pelastustoimelle maakuntauudistus on merkittävä. Nyt se saa arvostetun ja tunnustetun aseman kahdella tärkeällä osa-alueella, ensihoidossa ja varautumisessa. Pelastustoimi huolehtii arjen turvallisuudesta. Sillä pitää olla siihen riittävät resurssit, henkilökunta ja kalusto. Maakuntauudistuksella se onnistuu myös jatkossa.

Valtiovarainministeriö julkaisi äsken laskelmat maakunta- ja sote-uudistuksen kuntatalousvaikutuksista sekä maakuntien rahoituksesta. Laskelmat lupaavat Pohjois-Karjalalle erittäin merkittävää pottia. Nykytilanteeseen verrattuna Pohjois-Karjalan saama yleiskatteellinen rahoitus vuonna 2025 olisi noin 35 miljoonaa euroa suurempi. Tämänkin vuoksi tämä uudistus on pohjoiskarjalaisena kansanedustajana tervetullut. Uskon, että myös oppositiossa olevat maakuntamme kansanedustajat ottavat tämän rahan mielellään vastaan.

  Tarvitsemme sote-uudistuksen

Eduskunta alkaa tällä viikolla käsittelemään maakunta- ja sote-uudistuksen mittavaa lakipakettia. Valmiina laki pitäisi olla kesäkuussa. Varmaa on siis, että työtä riittää koko kevääksi muiden asioiden hoidon ohessa. Opposition tärkein tehtävä näyttää olevan kaataa hallitus, ja se käyttääkin siihen kaiken tarmonsa. Sote-uudistusta on kuitenkin valmisteltu ja kaadettu jo tarpeeksi monta kertaa heidänkin toimestaan edellisillä hallituskausilla. Jokainen hukattu vuosi maksoi miljoonia, ja se ei ole lopulta edes opposition etu.

Sote-uudistus on välttämätön ja se on toteutettava valinnanvapauden kautta. Uudistuksen myötä Pohjois-Karjala pysyy jatkossakin omana maakuntana, enkä muuta voisi hyväksyäkään. Tällöin asioita koskevat päätökset säilyvät omissa käsissämme ja voimme vaikuttaa niihin itse. Meillä tulee olemaan jatkossakin Joensuussa edelleen laaja ympärivuorokautisen päivystyksen sairaala. Teen kaikkeni, että sairaalan yhteyteen saadaan myös apteekin palvelut.
Haastetta koko uudistukselle aiheuttaa asiakasseteli sekä henkilökohtainen budjetti, valinnanvapaudesta puhumattakaan. Näen erittäin tärkeänä, että jatkossakin pk-yrityksille annetaan mahdollisuus olla palveluntuottajina. Vain tällä tavoin uudistus voidaan hyväksyä. Tämän mahdollistaa mm. palvelusetelit, oikein laaditut kilpailutukset sekä yrityksien oikeat yhteistyökumppanit.

Sosiaalipalvelujen tuottavuus on laskenut 2000-luvulla yli 10 prosenttia ja terveyspalvelujen noin 20 prosenttia. Samaan aikaan terveydenhuoltomenot ovat kaksinkertaistuneet. Valinnanvapaus kannustaa tuottamaan parempia palveluita, koska asiakas päättää, mitä ja missä hän palveluita käyttää. Kun palveluntuottajan tulevaisuus riippuu asiakkaan valinnoista, tuottajan on pärjättävä paremmin ja tämä on asiakkaan etu.

Mielestäni eduskunnalle annettu esitys on nyt hyväksyttävissä. Esitys ei ole vielä täydellinen, mutta mallia on mahdollisuus parantaa käsittelyn yhteydessä. Opposition toive uudistuksen kaatumisesta tulisi kalliiksi: kustannukset kasvaisivat, saatavuus heikkenisi sekä eriarvoisuus, epävarmuus asiakkaille, työntekijöille ja palveluntuottajille kasvaisi. Siniset ovat olleet hallitusohjelman takana pilkulleen ja ovat sitä jatkossakin. Uskon, että myös vastuullinen oppositiopuolue KD tulee tämän uudistuksen taakse.

Sanomalehti Karjalainen 13.3.2018

Iisalmen Sanomat 13.3.2018 (hieman muutettuna)

Savon Sanomat 15.3.2018 (hieman muutettuna)