Porot kuuluvat aitauksiin

Porot kulkevat Etelä-Lapissa suurina tokkina keskellä vilkkainta taajamaa. Asutuksen, liikenteen, ihmisten ja poroelinkeinon väliset ongelmat ovat koko ajan lisääntymässä. Poronhoitolaki ei toimi tai sitten sitä ei haluta noudattaa tai valvoa. Avainasemassa ovat poromiehet, joiden tulee noudattaa lakia sekä lakia virkavastuulla valvovat viranomaiset.

Nykyisessä poronhoitolaissa selkeästi kielletään poroja aiheuttamasta vahinkoa saamelaisalueen ulkopuolella muun muassa viljelyksille, metsätaloudelle, vakituisten asuntojen pihoille ja puutarhoille. Lain mukaan paliskunta on myös velvollinen rakentamaan aitauksen tms. muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella alueiden suojaamiseksi poroilta. Nämä ovat mielestäni erittäin helposti ymmärrettäviä kohtia laissa. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin eteläisellä poronhoitoalueella se, että porot kulkevat missä haluavat ja aiheuttavat huomattavaa vahinkoa omakotitalojen pihoille sekä maa-ja metsätaloudelle, koska paliskunnat eivät noudata aitaamisvelvoitteitaan, vaikka saavat siitä jopa korvausta.

Alueella asuvat ihmiset joutuvat rakentamaan itse, omalla korvauksellaan, aitoja talojensa ja tilustensa ympärille. Yleensä pahassa maailmassa ihmiset suojautuvat aidoilla ja muureilla rikollisia, eivät eläimiä, vastaan. Suomessa joudutaan suojautumaan nykyään poroja ja suurpetoja vastaan. En näe tällaisessa toiminnassa mitään järkeä.

Etelä-Lapissa asuvien käsityksen mukaan poliisille tehdyistä rikosilmoituksista suuren osan osalta tutkinta joko keskeytetään tai sitä rajoitetaan. Poliisille tämä on tietysti helpoin tapa päästä esitutkinnasta eroon, mutta tutkinnan keskeytystä sekä rajoittamista tulee käyttää harkiten. Näistä toimenpiteistä on poliisilla selvät ohjeet laissa, poliisin toimintaa ohjaavaa virkavastuuta unohtamatta.

Nykyinen poronhoito aiheuttaa keskimäärin 4 000 porokolaria vuodessa. Vaikka kyseessä on yksityisen poronomistajan omaisuus, on maksajana porokolarissa autoilijan liikennevakuutus eli maksajia olemme me kaikki. Jos kolariin joutuu karjatilalta karannut sonni, sonnin omistaja maksaa aiheutuneet vahingot. Miksi porojen kohdalla tilanne on toinen, vaikka porokin on kotieläin, kuten sonni?

Mikäli porot olisivat aitauksissa, kaikki voittaisivat. Valtio säästäisi huomattavia summia rahaa. Porot eivät kuolisi liikenteessä, maanomistajat olisivat tyytyväisiä. Yksityisten talojen pihoilla ja puutarhoissa ei olisi ongelmia, ja mikä parasta, myös poromiehet pärjäisivät paremmin. Poromiehelle parempi tulos tulisi siinä, että teuraspainot kasvaisivat ja myytävää lihaa tulisi näin enemmän.

Kari Kulmala
poliisitaustainen kansanedustaja (sin)
maa-ja metsatalousvaliokunnan varapj.

Lapin Kansa 28.2.2018

Laillista metsästystä häiritään

Metsästäjiltä tulee minulle säännöllisesti viestiä, että heidän laillisesti harjoittamaa metsästystä häiritään. Häirintää tapahtuu jättämällä tahallaan autoja metsäautoteille, siten ettei niiden ohi voi ajaa. Häirintää tapahtuu myös siten, että pienpetopyyntiin tarkoitettuja loukkuja rikotaan ja lauotaan luvatta pois pyyntivireestä. Suden kannanhoidollisessa metsästyksessä häirintää on ollut jo aiemminkin, mutta nyt häirintä näyttäisi siirtyvän myös muuhun metsästykseen.

Laillisen metsästyksen vaikeuttaminen tai estäminen on rikollista toimintaa eli se on metsästyslaissa kielletty. Suosittelen jokaisesta häirinnästä ilmoittamaan poliisille. Silloin häirintä tulee kirjattua poliisin tiedostoihin. Poliisin tehtävä on puuttua tällaiseen toimintaan tiukasti. Esim. loukkupyynti on laillista toimintaa, joten pyyntivälineisiin ei saa kukaan sivullinen mennä koskemaan. Se ei ole välttämättä edes turvallista loukkuja tuntemattomalle henkilölle.

Olen suositellut metsästäjiä asentamaan riistakameroita loukkujen lähelle, jos se vain on rahallisesti tai muuten mahdollista. Tällöin loukun kimpussa olevat ylimääräiset henkilöt edes tallantuvat muistiin ja auttavat viranomaisia tekijän löytämiseksi. Se, että loukussa olisi omistajan tiedot, ei olisi myöskään huono asia.

Riistakamerasta ei tarvitse ilmoittaa mitenkään, jos maanomistajalta on kameran käytölle lupa, eikä metsästysvuokrasopimus kiellä kameralla kuvaamista. Yleensä tällaista kieltoa ei ole.

Uusi Suomi, Puheenvuoro plogi 26.2.2018

 

Laadukasta ja oikea-aikaista tienhoitoa

Tien hoidosta ja varsinkin sen puutteista on tänä talvena puhelimeni soinut säännöllisesti, kuten varmaan monilla muillakin kansanedustajilla. Mennyt talvi on ollut tienhoidollisesti erittäin vaativa. Silti ihan kaikkea ei voi laittaa poikkeuksellisen talven piikkiin – eikä tosin myöskään tien kunnostajien piikkiin. Teiden ja katujen hoito on vaativaa ja vaatii oikeat välineet ja työntekijät. Tilastojen mukaan viime vuonna kantateiden kunto säilyi ennallaan, mutta seutu- ja yhdysteiden kunto heikkeni. Korjausvelan kasvu on pysähtynyt, mutta toivottavasti vain hetkeksi.

Hallituksen tarkoitus on ollut tehostaa ja parantaa tienhoitoa ja säästää valtion menoja, mutta seuraukset etenkin säästöissä nähdään viimeistään nyt. Helposti unohtuu, että teiden huono kunto ei ole välttämättä kunnossapitotyötä tekevien syy, vaan syy voi olla myös välineissä. Painetta tulee kohdistaa myös kunnossapitotyön urakoinnin kilpailuttamiseen sekä siihen, millaista työn laatua kilpailutuksessa vaaditaan ja millainen työn laatu hyväksytään. Eihän muissakaan töissä kelpuuteta sekundaa, jos priimasta maksetaan? Miksi siis tienhoidossa tulisi vastaanottaa sekundaa? En näe siihen mitään syytä.

Tiestön kunnon rapistumisen salliminen on erittäin lyhytnäköistä, etenkin kun se tapahtuu liikenneturvallisuuden kustannuksella. Ei voi olla oikein, että samaan aikaan, kun lapset luistelevat ja pelaavat jääkiekkoa yleisellä tiellä, hälytysajoneuvot ja koulutaksit yrittävät pysyä vaivoin tiellä, koska sitä ei ole hiekoitettu ja tien reunat ovat pehmoiset. Etenkin hälytysajoneuvoja odottaa hädässä oleva ihminen. Monesti hälytysajoneuvo tai koulutaksi tekee aamulla ensimmäiset jäljet lumiseen seutu- tai yhdystiehen.

Tiemestaripiirien aikaan Suomessa oli kunnia-asia, että erityisesti oman paikkakunnan tiet olivat mahdollisimman hyvässä kunnossa. Nyt kilpailutuksen, urakoinnin ja aliurakoinnin aikana vastuukysymykset ovat hämärtyneet. Näyttäisi siltä, että mitä pidempi on kunnossapitotyön ketju, sitä useampi yritys ja yrittäjä ottaa oman siivunsa hinnasta, ja se ei ole tavallisen tienkäyttäjän etu.

Yksi merkittävä seikka on tienkunnostukseen tarkoitettu kalusto. Tiemestaripiirien aikaan soratiet muotoiltiin ”tiekarhulla” keväällä siten, ettei vesi seiso tiellä eivätkä tien reunat kasva heinää ja vesaikkoa. Syksyllä tie ajettiin tasaiseksi aurausten helpottamiseksi, ja talvella poistettiin polanteet. Tarpeen mukaan tiet myöhemmin lanattiin traktorilla tai kuorma-auton alaterällä. Tällä hetkellä ”tiekarhuja” ei ole enää kovin paljon käytössä, eikä myöskään sen käyttöön koulutettuja kuljettajia. ”Tiekarhu” on kuitenkin ainut väline, jolla tien polanteet saadaan poistettua ja teiden kallistukset tehtyä yhdellä ajokerralla. Varsin moni kaipaa tien kunnostukseen raskaampaa välineistöä, juuri näitä ”tiekarhuja”.

Tein viime viikolla ministeri Anne Bernerille kirjallisen kysymyksen tienhoidosta. Kysyn, onko käytössämme oikeanlaista kalustoa tien kunnossapitoon ja käytetäänkö niitä niin kuin olisi tarvetta, tehdäänkö teiden hoitotyö oikea-aikaisesti, määrittävätkö hoitoluokitukset ja lähtökynnykset liian tiukasti tekemistä ja aikooko hallitus panostaa jatkossa ”tiekarhujen” käyttöön tienhoidossa sekä niiden kuljettajien koulutukseen?

Uskon, että ministerin vastaus ohjaa samalla tienhoitoa tuleville vuosille.

Radio Rex plogi 12.2.2108

Uusi Suomi, Puheenvuoro plogi 12.2.2018

Lähestymiskielto ei aina toimi

Kotiseutu-uutiset uutisoi 25.1.2018, että käräjäoikeus kumosi kunnanvaltuutettu Kauko Huohvanaisen lähestymiskiellon yksityishenkilöä kohtaan. Tapauksen kaikki paperit tarkoin lukeneena voin todeta, että viimeinkin. Viimeisin käräjäoikeuden päätös on oikeustajuni mukainen.

Lähestymiskielto on erittäin järeä oikeudellinen toimenpide, jota uhri voi hakea. Lähestymiskielto ei kuitenkaan aina valitettavasti toimi. Näkemykseni mukaan lähestymiskiellon rikkomisesta tuleva sakko tai vankeuden uhka toimii vain silloin, jos kieltoon määrätty haluaa välttää jatkoseuraamukset, esimerkiksi aseiden hallussapito-oikeuden.

Kiellosta ei ole apua myöskään niissä tapauksissa, joissa kieltoon määrätyn mielenterveys on niin järkkynyt, ettei hän ymmärrä tai välitä uhkasta, tai jos hän on jo päättänyt ryhtyä epätoivoisempiin ja ankarammin rangaistaviin tekoihin, kuten pahoinpitelyyn tai henkirikokseen. Näiden henkilöiden kohdalla on aivan sama, onko lähestymiskiellon rikkomisen sanktiona yksi, kaksi vai neljä vuotta vankeutta. Ongelman tuottaa myös se, että uhri voi omalla käyttäytymisellään yrittää provoisoida lähestymiskiellon rikkomiseen. Tästä on olemassa useita esimerkkejä Liperistäkin.

Vainoaminen voidaan lukea myös yhdeksi väkivallan muodoksi. Vainoaminen tuli lakiin vasta vuonna 2014. Sen jälkeen vainoamista on virallisesti tutkittu ja nykyään viranomaisilla on aiempaa parempi kyky huomioida ja tunnistaa vainoamiseen liittyviä asioita.

Asianomistajien kannalta tosiasiallista turvaa toisi käytännössä vain se, että lähestymiskiellon rikkomiseen tai vainoamiseen pystyttäisiin puuttumaan välittömästi ja ajantasaisesti. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista ainakaan poliisin puolelta, koska resurssit ovat edelleen siihen riittämättömät. Poliisin palvelut ovat jo nyt siirtyneet varsin etäälle pienemmillä paikkakunnilla, jolloin avun saaminen paikalle on lähestymiskiellosta huolimatta hidasta.

Kari Kulmala, kansanedustaja

Kotiseutu-uutiset 1.2.2018

Matikkakeittoa

Parhaimmat matikkasaaliit saadaan vuodesta toiseen helmikuun ensimmäisinä päivinä. Silloin on mateilla kutuhommat parhaimmillaan ja ne ovat aktiivisesti liikkeellä etsien kutukumppaneita. Silloin pitää olla liikkeellä, mikäli haluaa hyvää madekeittoa, ellei halua ostaa kalaansa kaupan tiskiltä. Paikasta ja talvesta riippuen madekausi voi kestää jopa maaliskuun alkuun saakka. Minusta paras keli on silloin, kun on voimakas matalapaine ja lunta tuiskuaa runsaasti. Tyypillisesti madetta kalastetaan hämärässä ja jopa pimeässä, aina puoleen yöhön saakka. Tavallisesti matikan saaliskoko on noin 0,5 – 2,0 kg.

Hyvien matikkapaikkojen löytäminen ei ole rakettitiedettä vaikka niiden löytäminen teetättää joskus töitä. Helpoin tapa on katsoa ja selvittää, missä muut käyvät matikkapilkillä. Yleensä lahtien matalikot ja kivikot sekä matalat salmipaikat ovat hyviä kutupaikkoja. Matikkapilkkeinä käytetään nykyisen lain mukaan erilaisia syöttikalaonkia. Mateen tartuttaminen tahallisesti ulkopuolelta on kiellettyä.

Tässä olisi minun lyhyt kaava makoisalle matikkakeitolle, neljälle:

Mennään madepilkille illan hämyssä ja saadaan made. Loput mateet jätetään kalastamatta, mikäli saatu matikka on vähintään kilon painoinen. Nyljetään ja paloitellaan made isohkoiksi paloiksi. Kuoritaan perunat, porkkanat ja sipuli ja valkosipulit.

Kuumennetaan vesi kattilassa kiehuvaksi ja lisätään siihen perunat, porkkanat, sipulit, mausteet ja liemikuutiot jonka jälkeen annetaan taas kiehua hiljalleen kypsäksi. Tämän jälkeen lisätään tuorejuusto nokareina ja kuumennetaan keitto kiehuvaksi.

Kun juusto on liuennut, lisätään kalanpalat liemeen, maito sekä kerma ja ripotellaan hienonnetut yrtit. Laitetaan oman maun mukaan sekaan ripaus suolaa ja hunajaa. Annetaan vetäytyä muutama minuutti jonka jälkeen pyydetään kaveritkin syömään.

Madekeitto neljälle:

1 kg madetta

2 porkkanaa

4 perunaa

2 valkosipulinkynttä

1 sipuli

2 kalaliemikuutiota

pieni kourallinen maustepippuria

2 laakerinlehteä

1 – 2 tl suolaa

1 tl hunajaa

125 g tuorejuustoa

3 dl maito

1 dl ruokakermaa

2 rkl ruohosipulia

2 rkl tuoretta tilliä

Aktiivista työnhakua

Tämän hallituksen aikana talous kasvaa, työttömyys vähenee, työllisyysaste nousee, vienti vetää ja verotulot kasvavat. Aktiivimalli on niitä harvoja asioita, mitä oppositio voi rehellisesti sanoen kritisoida – ellei ymmärrä tai halua ymmärtää kokonaisuutta. Kokonaisuutta ajatellen pitää ymmärtää, että on olemassa erilaisia työttömiä ja elämäntilanteita. Osa haluaa töitä, osa ei ja osa ei voi muuttaa kovin kauas työn perässä.

Aktiivimalli yksittäisenä toimenpiteeltä kuulostaa kovalta, mutta pitää ymmärtää, että se on vain yksi hallituksessa hyväksytystä kymmenestä toimesta, jolla yritetään saada työttömälle työtä. Aktiivimallia pitää totta kai arvioida ja kritisoida, että sen mahdollisista virheistä syntyy keskustelua ja niitä saadaan siten korjattua, keskustelemalla, sopimalla, ei huutamalla tai lakkoilemalla. Kenellekään ei liene vielä tullut ylimääräistä rahanmenoa tämän mallin voimaantulosta. Silti huuto on kova ja jopa lakkoillaan!

Minua tämä vasemmisto-opposition taktiikka liioitella yhden toimenpiteen vaikutuksia tässä mittakaavassa suututtaa. Tämä on heiltä melkoista teatteria ja valitettavasti tämä näytelmä saattaa mennä heidän omille kannattajilleen läpi. Vasemmisto-oppositio on alkanut loppukirin viisi kierrosta ennen maalia ja samalla aloittanut kaikkien aikojen kalleimman vaalikampanjan, viime perjantaisen lakon, jonka maksavat yritykset ja työntekijät. Pääkaupunkiseudulla satojen tuhansien työmatka vaikeutui, kun metro, bussit ja raitiovaunut eivät kulkeneet normaalisti, tehtaita suljettiin. Mutta siitä huolimatta maailman kiertokulku ei loppunut – elämä jatkuu.

Aktiivimallin perimmäinen tarkoitushan on kannustaa työttömiä töihin ja on selvää, että aktiivimallin ansiosta merkittävä määrä työttömiä työllistyy. On myös selvää, että mallissa on omat puutteensa. Tällä mallilla lähdettiin nyt kuitenkin liikkeelle ja tarvittaessa mallia korjataan. Kela ilmoitti jo omilla nettisivuillaan palkkaavansa sata työntekijää lisää.

Aktiivimallin kanssa on ajauduttu tiukkaan sanasotaan myös SAK:n kanssa. Ehkä tämä olisi vältetty tekemällä pieni muutos malliin perustuslakivaliokunnan ohjeiden pohjalta. Silloin, jos työttömästä itsestään riippumattomasta syystä aktiivisuusehto ei täyty, hänen työttömyysturvaansa ei leikata. Tämä olisi varmaankin sellainen muutos, mikä olisi työttömälle työnhakijalle hyvä, mutta helpottaisiko se vasemmisto-opposition ja SAK:n kampanjaa?

Lisää tietoa aktiivimallista: https://elamassa.fi/tyo-ja-toimeentulo/8-kysymysta-tyottomyysturvan-aktiivimallista/