Työpajatoiminta jatkuu Rääkkylässä

Rääkkylässä ryhdymme itse tuottamaan vuoden alusta alkaen sekä kuntouttavan työtoiminnan, että terapeuttisen työtoiminnan palvelut. Toiminta jatkuu entisissä Honkalampi-säätiö Kasken tiloissa Metelintiellä. Kunta teki päätöksen, että se ostaa Honkalampi-säätiön käytössä olevat koneet ja laitteet, jolloin toiminta saadaan jatkumaan.

Honkalampi säätiö ilmoitti jo ajoissa syksyllä Siun soten kilpailutuksen jälkeen, ettei se enää jatkossa pysty tuottamaan näitä palveluita Rääkkylässä. Kunta alkoi heti ilmoituksen jälkeen miettiä, miten toimintaa jatketaan Rääkkylässä, koska näin arvokkaan toiminnan päättyminen kunnassa ei olisi kenenkään etu.

Kunta neuvotteli syksyn aikana myös Mielenterveysyhdistys Tsempin kanssa kuntouttavan työtoiminnan siirtämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta kunnalle. Tsemppi ry on toiminut vuodesta 2006 lähtien omistamassaan Kynttilä-hallissa ja olisi vuokrannut kunnalle toimitilansa kuntouttavaa työtoimintaa varten. Yhdistys perustettiin alun perin mielenterveyden lisääjäksi, mutta toiminta on laajentunut vuosien mittaan työllistävään toimintaan. Hallissa ja piha-alueella on ollut myös ”kirpputori” sekä sähkö- ja elektroniikkaromun eli ser-keräilypiste.

Neuvottelujen jälkeen tehtiin päätös, ettei Kynttilän tiloja tarvita, koska kunta voi jatkaa toimintaa halvemmalla omissa tiloissaan ja ser-piste siirretään urheilukentän läheisyyteen, missä on jo aikaisemmin ollut ongelmajätteiden keräyspiste. Työpaja toiminta jatkuu kokonaisuutena siis vuoden vaihteen jälkeen Metelintiellä Kaskena tunnetussa kiinteistössä, kun tähän saakka sitä on järjestetty myös Kynttilähallissa. Uskon, etteivät toimintaa tarvitsevat huomaa kovin suurta muutosta entiseen. Pääasia on joka tapauksessa, ettei arvokas toiminta pääty. Kiitos Tsempille, olette tehneet vuosia erinomaista työtä kuntalaistemme hyväksi. Pyrimme tekemään samaa työtä, nyt toisissa tiloissa.

Itsenäistä Suomea on hyvä puolustaa

Tällä vaalikaudella olemme saaneet tehtyä useita historiallisia asioita maanpuolustuksen osalta. Olemme muun muassa tehneet historian ensimmäisen itsenäisen puolustusselonteon. Tätä eivät aikaisemmat hallitukset ole saaneet tehtyä.

Olemme myös uudistaneet puolustusvoimien valmiuden ja suorituskykyä parantavan lainsäädännön. Siihen liittyen on kertausharjoituksiin tehty muutoksia, valmiudellisista syistä järjestettävissä harjoituksissa ennakkovaroitusaika ja enimmäismäärät on otettu pois, koulutuksellisissa harjoituksissa päivämäärät on kaksinkertaistettu, varusmiesten käyttö valmiudellisiin tehtäviin, puolustusvoimien toimivaltuudet oman toiminnan suojaamisessa sekä kansainvälisen avun vastaanottaminen ja antaminen ovat parantuneet oleellisesti. Mielestäni nämä kaikki ovat erittäin merkittäviä muutoksia edelliseen hallituskauteen nähden. Nato-selvityskin saatiin tehtyä pitkän tauon jälkeen.

Olemme lisänneet puolustusmateriaalihankintojen rahoitukseen n. 100 – 150 miljoonaa euroa/vuosi ja valmiuden edellyttämään rahoitukseen lisätään vuodesta 2018 alkaen 50 miljoonaa euroa/vuosi. Emme ole leikanneet varusmieskoulutuksesta tai kertausharjoituksista. Jalkaväkimiinojen korvaamisen selvittävä hanke on myös käynnistetty. Olemme käynnistäneet hankkeet strategisten alueiden läheisyydessä olevien maa-alueiden hankinnasta sekä hävittävien ja laivojen korvaamisesta ja hoidettu niihin erillisrahoitus. Korostamme kaikessa kansallista puolustuskykyä ja tiivistämme kansainvälistä yhteistyötä muun muassa Ruotsin ja USA:n kanssa.
Edelleen hallituksella on työn alla muun muassa vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehostaminen, tiedustelulainsäädäntö, lainsäädäntö miehittämättömiä aluksia vastaan sekä lainsäädäntö kaksoiskansalaisuuden osalta. Nämä on tarkoitus saada vielä tällä vaalikaudella päätökseen. Näillä toimilla hallitus parantaa turvallisuutta oleellisesti jatkossa.

On hyvä näin jouluna muistaa, että Suomi on maailman vakain ja turvallisin valtio. Suomessa on maailman paras hallinto, maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta sekä maailman riippumattomin oikeuslaitos. Suomalaisilla on maailman eniten henkilökohtaista vapautta ja valinnan vapautta sekä maailman vakaimmat pankit. Suomi on jopa inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa maailman paras maa. Nämä kaikki seikat tulevat ilmi maailmanlaajuisista tilastoista. Tällaista itsenäistä Suomea on hyvä puolustaa!

Kari Kulmala
kansanedustaja (sin)
Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 22.12.2017

Seksuaalinen häirintä ja sen kitkeminen suomalaisesta yhteiskunnasta

Seksuaalista häirintää on aina ollut ja sitä tulee aina olemaan. Sitä ei tarvitse kuitenkaan hyväksyä. Häirintää ei voi millään tavoin vähätellä, olipa se mitä tahansa. Siihen on puututtava välittömästi, mikäli sellaista on havaittavissa. Häpeän häirinnästä on siirryttävä uhrilta tekijälle. Meidän kaikkien on saatava elää turvassa, ilman pelkoa seksuaalisesta väkivallasta tai ahdistelusta. Tämä koskee molempia sukupuolia, vaikka yleensä puhutaan vain naisiin kohdistuneesta häirinnästä.
Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen tänä vuonna tekemän kouluterveyskyselyn mukaan 8.– 9.-luokkalaisista pojista jopa 12 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana ja miehillä seksuaalisen häirinnän eri muotojen osuudet ovat pysyneet alle kymmenessä prosentissa.

Seksuaalisessa häirinnässä tulee olla nollatolerassi. Se tarkoittaa, että kun kohtaamme tai todistamme häirintää, sitä ei saa katsoa läpi sormien tai selitellä. Se on laissa kiellettyä, siihen on puututtava. Monesti häiritsijän asemasta tai jopa kulttuurista riippuu, miten häirintä koetaan. Häirinnän kokeminen on myös yksilöllistä. Se mikä toisesta tuntuu häirinnältä, on toiselle normaalia elämää. Tässä onkin se asian ongelma. Mikäli mahdollinen häirinnän kohde voi yksin päättää, mikä on häirintää ja mikä ei, ilmenee helposti vainoharhaisuutta, hysteriaa ja jopa tarpeettomia lynkkauksia. Tämä ei liene kenenkään etu.

Asiasta pitää pystyä keskustelemaan kiihkottomasti. Senkin erottaminen, mitä on esimerkiksi flirttailu ja miten se eroaa häirinnästä, voi olla vaikea joskus erottaa, sillä kulttuurit, ihmisten sietokyky ja kokemukset ovat erilaiset. Pitää välttää ylilyöntejä ja sitä, ettei tärkeää asiaa alisteta myös poliittiseksi lyömäaseeksi. Eduskunnassakin on ollut ja tulee aina olemaan seksuaalista häirintää. Sitä ei tarvitse kuitenkaan hyväksyä koska eduskunnassakin on nollatoleranssi häirinnälle.

Muistan oikein hyvin, kun Helsingin Sanomien jutussa nimettömiin ilmiantoihin perustuen seitsemän mieskansanedustajaa laitettiin oikein kuvien kanssa jalkapuuhun ilman mahdollisuutta puolustautua. Heidät käytännössä lynkattiin! Ainoa varma tekijä, joka yhdisti näitä edustajia, oli se, että he vastustivat sukupuolineutraalia avioliittolakia. Uutisessa todettiin lisäksi, että tällaiseen häirintään syyllistyvät erityisesti maakuntien keski-ikäiset tai sitä vanhemmat miehet ja kaupunkilaiset, akateemisesti koulutetut miehet eivät tällaista tee. Tällaisella uutisoinnilla vahingoitettiin äärimmäisen tärkeää asiaa, ja siihen meillä ei ole varaa.

Iltalehdessä 4.11.2017 oli uutinen Helsingin kaupunginvaltuutettu Fatim Darran Facebook päivityksestä. Tämä Vihreiden edustajana Helsingin kaupunginvaltuustossa istuva Darra oli lehtijutun mukaan kirjoittanut fb seinälleen: ”Jos haluaa asua metsässä niin ole hyvä, mutta ihan turha odottaa samaa palvelutasoa ja metsässä on ankeeta, ainoa syy muuttaa sinne on insesti ja se että kukaan ei kuule, kun vaimo huutaa apua”. Maaseudulla siis tällaista tapahtuu, mutta ei kaupungissa. Olen kotiväkivaltaa ja insestiä tutkineena poliisina asiasta eri mieltä. Silloin kun keskustellaan näin vakavista asioista, tulee pysyä asiassa, varoa ylilyöntejä, vainoharhaisuutta, hysteriaa ja jopa tarpeettomia lynkkauksia.

Nuorten riistanhoitomaksu on puolitettava

Eilen oli eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain, riistahallintolain ja riistavahinkolain 46 §:n muuttamisesta. Tämän esityksen myötä riistanhoitomaksu nousee vuodessa 33 eurosta 39 euroon.

Näkisin hyvänä, että nuorten, alle 18-vuotiaiden, kohdalta korotusta ei tehtäisi vaan riistanhoitomaksu heidän kohdaltaan puolitettaisiin. Tätä on myös Suomen Metsästäjäliitto esittänyt. Tällä toimella annettaisiin positiivinen signaali nuorison huomioimiseksi hyvän harrastuksen parissa. Valitettavasti asiantuntijakuulemisessa ministeriö vastusti esitystä. Se lisäisi heidän mielestä muun muassa hallinnollisia kustannuksia. Tähän voisi vastata, että entä sitten?

Vuonna 2016 metsästäjätutkinnon suoritti 10—14-vuotiaissa 893 ja 15—19-vuotiaissa 1 067 nuorta. Alle 18-vuotiaita riistanhoitomaksun vuosittain maksavia on noin 6 300 henkilöä. Rahallisesti tällä riistanhoitomaksun puolittamisella alle 18-vuotiailta olisi ollut noin 20 000 euron merkitys budjettiin eli suomeksi sanottuna ei yhtään mitään siihen nähden, mikä merkitys päätöksellä olisi nuorille.

Pidän erittäin hyvänä seikkana, että maa- ja metsätalousvaliokunta teki mietintöönsä seuraavan lausumaehdotuksen: ”Edellä esitetystä käy ilmi, että riistahallinnon kenttätason toiminta on rakennettu metsästysseurojen vapaaehtoistoiminnan varaan. Tämän toiminnan turvaamiseksi ja painottaen sitä, että metsästysharrastus on oleellinen osa suomalaista kulttuuria, valiokunta pitää välttämättömänä, että nuorten edellytyksiä harjoittaa metsästystä parannetaan kaikin tavoin. Sen vuoksi valiokunta pitää tarpeellisena, että metsästysharrastuksen jatkuvuutta edistetään myös nuorten riistanhoitomaksua alentamalla. Tällä toimenpiteellä viestitettäisiin myös yleisesti nuorten huomioon ottamista metsästysharrastuksessa ja heidän harrastusmahdollisuuksiensa parantamista. Valiokunta edellyttääkin, että hallitus antaa seuraavan valtiontalousarvioesityksen yhteydessä esityksen, jolla nuorten riistanhoitomaksua alennetaan.”

Tämä on sellainen lausumaehdotus, josta tulee hallituksen nyt pitää huolta, että se myös jatkossa toteutuu!

Kari Kulmala, kansanedustaja (sin)
maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja