Eduskunnassa on juuri käsittelyssä alkoholilain kokonaisuudistus. Olen jäsenenä maa- ja metsätalousvaliokunnassa, hallintovaliokunnassa sekä valtiovarainvaliokunnassa, joissa jokainen valiokunta tarkastelee lausunnossaan hallituksen esitystä erityisesti oman toimialansa näkökulmasta.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä pidän tärkeänä, että uudistuksessa otetaan huomioon alkoholilainsäädännön vaikutukset koko maataloustuotantoon, elintarvikevientiin ja maaseudun elinvoimaisuuteen, työllisyyteen sekä kasvuun. Monesti maaseudulla maatilojen ja muiden yritysten toimeentulo nojautuu monipuolisiin toimintoihin, jotka yksittäin tarkasteltuna eivät ole taloudellisesti merkittäviä, mutta kun vaikutukset lasketaan yhteen, niin niiden merkittävyys tulee esiin. Alkoholituotteiden valmistuksessa on selvä kytkentä myös biotalouteen, koska esimerkiksi panimoiden sivutuotteita hyödynnetään rehuiksi.
Ehdotuksessa ehdotetut 100 000 litran rajoitukset tilaviineille ovat mielestäni liian alhaisia ja jarruttavat vain alan kehitystä siten, ettei menestyvä pienpanimo tai tilaviinin valmistaja koe kannattavaksi investoida toimintaansa kysynnästä huolimatta. Tällöin jää maaseudulla myös työpaikkoja syntymättä sekä tuotantoon että myyntiin. Mielestäni tarpeetonta on myös se, että heidän vähittäismyyntilupa on rajattu siten, että yhdellä valmistusluvalla saa luvan vain yhteen vähittäismyyntipaikkaan. Tällaisten rajoitusten ei luulisi olevan enää tätä päivää.
Pidän myös tärkeänä, että suljetuissa yksityistilaisuuksissa, esim. kesähäissä tai syntymäpäivillä, voidaan tarjoilla edes jonkin verran alkoholia, mikäli alkoholin välittämisestä ja luovuttamisesta ei peritä mitään palkkiota. Tähän vielä tarkennuksena, että maaseutumatkailutoimintaa harjoittavan yrityksen tiloissa, jolla on ns. Y-tunnus, mutta ei anniskeluoikeutta, tulee voida nauttia asiakkaan tarjoamaa alkoholijuomaa, vaikka yrittäjä toimittaa tilaisuuteen ruuan ja vastaa alkoholijuomien tarjoilusta. Nykyisinhän tilaisuuksissa kaikenlainen alkoholijuoman nauttiminen on kielletty ja kriminalisoitu. Tässäkin kohdin olisi hyvä käyttää vähän maalaisjärkeä ja purkaa normeja.
Hallintovaliokunnan roolissa mietin asiaa turvallisuuden, lupahallinnon, valvonnan ja kuntien kannalta. On aivan selvää, että alkoholilain muutos aiheuttaa poliisille, pelastustoimelle sekä ensihoidolle lisätehtäviä. Se vaatisi heille myös lisäresurssointia. Alkoholin käytön vaikutukset ovat aina näkyneet erittäin selvästi poliisin työssä, valvonta- ja hälytystoiminnassa, rikostorjunnassa sekä muissa tehtävissä. Alkoholi on myös yksi merkittävimmistä tapaturmia aiheuttavista tekijöistä ja nämäkin työllistävät turvallisuutta tuottavia viranomaisia. Myös henkirikollisuus sekä muu väkivaltarikollisuus ja alkoholi liittyvät kiinteästi toisiinsa ja niiden välillä onkin selvä tilastollinen yhteys, rattijuopumuksista puhumattakaan.
Esityksessä oleva ravintoloiden anniskeluaikojen pidennys tulee aiheuttamaan häiriöitä sekä poliisille lisäkustannuksia, erityisesti viikonloppujen aamuyön tunneilla. Tästä on jo vahvaa näyttöä Joensuun alueen aukioloaikojen pidennyskokeiluista. Pidän tärkeänä myös sitä, että jo klo 24 jälkeen vaaditaan järjestyksenvalvoja jokaista 100 asiakasta kohti, eikä vasta klo 01.30 jälkeen, kuten esityksessä on esitetty. Poliisin tilastojen mukaan klo 24 jälkeen nousee selvästi häiriökäyttäytymisen määrä ravintoloissa sekä niiden lähistöllä. En saanut tälle ajatukselle kannatusta hallintovaliokunnassa mistään puolueesta.
Alkoholihaitat konkretisoituvat myös kuntatasolla. Ne vaikuttavat varmuudella sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin. Lisäksi laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä velvoittaa kunnat ehkäisemään ja vähentämään alkoholihaittoja. Kaikilla kunnilla ei tähän ole mahdollisuuksia nytkään, saati esityksen voimaantulon jälkeen.
Valtiovarainvaliokunnassa mietimme lähinnä verotukseen liittyviä seikkoja, koska esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia siten, että alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin.
Veronkorotus kohdistettaisiin kaikkiin juomaryhmiin, mutta kuitenkin siten, että korotus painottuisi lievästi muihin kuin väkeviin alkoholijuomiin. Mielestäni veronkorotusten kohdentaminen miedompiin alkoholijuomiin on perusteltua, mikäli tavoitteenamme on edelleen kokonaiskulutuksen vähentäminen.
Mietojen käymisteitse valmistettujen juomien veroa korotettaisiin 15,4 prosenttia, viinin veroa 12,7 prosenttia, oluen veroa 10,6 prosenttia ja välituotteiden veroa keskimäärin 9,5 prosenttia. Väkevien alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin 4,8 prosenttia. Keskimäärin alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin noin 10 prosenttia.
Nyt enää odotetaan sitä, mitä sen 5,5% alkoholijuoman käy. Äänestetäänkö se kauppaan vaiko ei. Äänestys on eduskunnassa luultavasti ennen joulua, ja nähtävästi siitä on tulossa tiukka. Jos 5,5% alkoholijuoma on äänestetty kauppoihin, niin alkoholiveron korotukset toteutuvat sovitusti.
Alkoholi on ollut Suomessa ongelmallinen jopa keskusteluissa. Ne joilla on tai on ollut alkoholiongelma, pitävät siitä eniten ääntä. Ne joiden työ liittyy alkoholiin tavalla tai toisella, ajattelevat siitä oman työnsä kautta. Mutta kun asiakas menee kauppaan tai Alkoon ostamaan keskiolutta tai viiniä, miettiikö silloin oluen prosentteja vai juoman makua? Tiedän, että varsin monet ostavat juomansa maun ja hinnan perusteella.