Syksyisin ja keväisin minulla on tapana tiirailla lintuja, sitä sanotaan nykyään lintujen bongaukseksi. Päivän aikana voi nähdä monenlaisia siivekkäitä. Näistä tunnetuimpia lienee äimänkäki, viskisieppo sekä siipiveikko. Joskus tulee vastaan myös uutisankkoja sekä ihan selviä pyitä. Nostokurkia haluaisin nähdä huomattavasti enemmän. Valitettavasti ne ovat erityisesti Rääkkylässä harvinaisia, Liperissä niitä on mahdollisuus nähdä lähes vuosittain.
Tänä syksynä Rääkkylän kuivatusalueella istuessani, mietin jälleen valkoposkihanhien määrää. Niitä lepää syksyisin muuttomatkoilla Liperin ja Rääkkylän pelloilla satoja tuhansia aiheuttaen tuhoja maanviljelijöille, ollen meille muille silmänilona. Kuitenkaan niitä ei saa Suomessa metsästää kuin poikkeusluvilla, vaikka lajin uhanalaisuusluokitus on elinvoimainen. Poistoluvan saanti pelloilta tuntuu olevan vähintäänkin kiven alla. Mikäli hanhi ei olisi muuttolintu, se olisi todennäköisesti myös Suomessa metsästettävien riistalintujen listalla. Samaan aikaan Virossa ja Ruotsissa saa kuitenkin metsästää valkoposkihanhia huomattavasti vähemmällä byrokratialla. Hanhien syysmuutto on joka tapauksessa sellainen elämys, jonka kokemisesta monet maksaisivat. Ehkä tässä olisi tälle alueelle jopa uusi matkailuvaltti, tiedä vaikka sen joku olisi jo keksinytkin.
Minulta aina silloin tällöin kysytään, että kummassako on mukavampi asua, kaupungissa vai Rääkkylässä. Kummassakin on kieltämättä omat etunsa, myös lintujen bongauksen kannalta. Helsingin alueella on paljon sellaisia lintuja, joita on vain eteläisessä Suomessa sekä Virossa. Kuitenkin samanlaista lintujen massamuuttoa kuin maaseudulla, en ole Helsingin alueella huomannut. Johtunee varmaan siitä, että olen eduskunnan sisätiloissa aamuseitsemästä iltayhdeksään.
Kun menee selälleen ohrapeltoon ja katselee ylimeneviä hanhiparvia, voi sanoa rehellisesti, että maalla on mukavampi asua. Onko elämä sitten parempaa maalla vai kaupungissa? Osa kaupungissa asuvista on sitä mieltä, että maaseudulla on tylsää, eikä ole mitään muuta tekemistä kuin television katselu. Sekään ei näy antennitalouksissa kunnolla. Maaseudulla asuvista taas osa on sitä mieltä, että kaupungissa sitä vasta tekemisen puutetta onkin ja olo on yksinäinen. Se on ainakin varmaa, että maaseudulla tunnemme kaikki toisemme toisin kuin kaupungissa. Asuinpa missä hyvänsä, yleensä on pikemminkin ongelma, ettei aika oikein riitä kaikkeen mitä haluasi tehdä. Olisi niin paljon nähtävää ja koettavaa.
Kotiseutu-uutiset 5.10.2017