Näpit irti maataloustuista

Maatilojen määrä on puolittunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ja maa- ja metsätalousministeriö ennustaa, että sama tahti jatkuu. Ministeri Jari Leppä arvioi, että brexitin myötä myös Suomen maataloustuista saattaa lähteä viidennes. Vaarana on, että ruokaamme tuotetaan entistä enemmän ulkomailla, joten tukien leikkauksia on vastustettava viimeiseen asti.

Suomalaisen ruokajärjestelmän kilpailukyvyn perustana on kestävä, laadukas, eettinen ja kilpailukykyinen alkutuotanto. Alkutuotannon säilyminen Suomessa on ensiarvoisen tärkeää myös jalostavalle elintarviketeollisuudelle ja huoltovarmuudelle. En voi mitenkään ylikorostaa, että elintarviketuotantomme turvallisuus ja puhtaus ovat maailman huippuluokkaa ja maataloustuotantomme ehdottomia vahvuuksia.

Kotimaisen ruuantuotannon tärkeydestä vallitsee laaja yhteisymmärrys eduskunnassakin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Heidän mielestä maataloustuista tulisi luopua, koska tuista huolimatta maatalous tuottaa tappiota. Mikäli Suomessa tuet lopetettaisiin, joutuisimme maksamaan ruuasta paljon enemmän kuin tällä hetkellä. Nykyisillä maailmanmarkkinahinnoilla ruuan tuottaminen ei ole kannattavaa missään. Pitää myös ymmärtää, että maataloustuilla turvataan kotimaisen ruuan saatavuus ja riittävyys sekä hyvä laatu. Laadun merkitys korostuu, kun tiedetään, kuinka lähiruuan ja luomutuotannon arvostus kasvaa jatkuvasti. Maataloustuki on tarpeellista myös maaseudun asuttuna pysymisen ja palvelujen säilyttämisen auttamiseksi.

Ruuantuotannon arvostelijat eivät anna arvoa maaseudulle, viljelijöiden työlle eivätkä kotimaiselle puhtaalle ruualle. He eivät tiedä tai ovat unohtaneet, että ruuantuotannon heikko kannattavuus ei ole tuottajien oma vika. Maatilojemme rakennemuutos ja parantunut tehokkuuskaan eivät auta, koska Suomessa on maksettu jo vuosia Euroopan alhaisinta tuottajahintaa. Alkutuottajien talous on kovilla, koska alhaiset tuottajahinnat eivät ole vuosiin kattaneet enää kustannuksia. Esimerkiksi viljanviljely tuotti viime vuonna viljalajista riippuen tappiota 110—220 euroa hehtaarilta, ja se oli jo neljäs tappiollinen vuosi peräkkäin.

Suomessa luomun osuuden kasvattaminen julkisella sektorilla tuntuu olevan kaikkein haastavinta. Ruotsissa ja Tanskassa luomun osuus on julkisella sektorilla lähes 70 prosenttia, mutta Suomessa vain noin 5 prosenttia. Luomun lisääminen ruokalistoille onnistuisi ruokalistaa ja reseptiikkaa muuttamalla. Avaintekijänä suunnittelussa olisi lisätä edullisimpien raaka-aineiden osuutta.

Kari Kulmala, kansanedustaja
maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen

Sanomalehti Karjalainen 13.7.2017

Savon Sanomat 16.7.2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *