Supikoirasta tuli lainsuojaton

Pitkäaikainen toiveeni erämiehenä ja luonnonsuojelijana toteutuu. Tein eduskunnassa 2.2.2016 toimenpidealoitteen Suomeen kuulumattomien vieraspetojen pyynnin tehostamiseksi sekä viimeksi 27.6.2017 kirjallisen kysymyksen toimenpiteistä supikoiran vähentämiseksi luonnosta. Ministeriön päätöksen mukaan vuoden 2019 alusta supikoira poistetaan riistaeläimistä ja rinnastetaan rauhoittamattomaan eläimeen.

Supikoiraa pidetään nykyään kotimaan luonnon tuhoisimpana vieraslajina. Suomen luontoon pesiytynyt vieraslaji, supikoira, onkin päätynyt 19.6.2017 Euroopan komission mustalle listalle eli merkityksellisten haitallisten vieraslajien luetteloon. Metsästäjät ovat odottaneet supikoiran hävittämiseen uusia, tehokkaampia keinoja, mm. keinovalon sallimista metsästyksessä. Myös taajamista ja kesämökeiltä supikoiria voisi toimenpidealoitteeni mukaan poistaa turvallisesti elävänä pyytävillä loukuilla, jopa ilman metsästyskorttia.

Mielestäni maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on erinomaisesti ymmärtänyt supikoiran haitallisuuden. Vastauksessaan 14.7.2017 kirjalliseen kysymykseeni ministeri toteaa, että supikoira tullaan vuoden 2019 alusta poistamaan metsästyslain 5 § kohdassa tarkoitetuista riistaeläimistä ja tullaan samalla rinnastamaan rauhoittamattomaan eläimeen. Tämä tarkoittaa, että supikoiran pyydystämiseen ja tappamiseen ei tarvitse enää suorittaa metsästäjätutkintoa eikä tarvitse olla riistanhoitomaksua maksettuna. Lisäksi alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan oleva supikoira. Tämä oikeus hänellä on silloinkin, kun metsästysoikeus alueella on metsästysvuokrasopimuksella luovutettu toiselle.

Lisäksi supikoiralle tullaan laatimaan vuoteen 2019 mennessä hallintasuunnitelma, jossa pyritään löytämään ne alueet, joilla supikoiraa tulee erityisesti vähentää tai levinneisyyttä rajoittaa. Mielestäni tämä päätös on kokonaisuutena vuoden luonnonsuojeluteko, joka parantaa oleellisesti muun muassa vesilintujen elinolosuhteita lintuvesillä sekä kosteikoilla. Minulle riittää hyvin, että supikoiria on jatkossa vain turkistarhoilla.

Uuden Suomen Puheenvuoro blogi

Kuntaveneellä samaan suuntaan

Viime aikojen myönteiset talousuutiset ovat saaneet pessimistisimmätkin suomalaiset jo huolestuneiksi siitä, että voiko tämä olla totta. Viimeisin ministeriön talouskatsaus ennustaa tälle vuodelle 2,4 prosentin talouskasvua ja viime vuodenkin talouskasvua tarkennettiin arvioitua paremmaksi viime viikolla. Vienti vetää, työttömien määrä laskee ja lähes kaikilla mittareilla olemme menossa vuosien tauon jälkeen oikeaan suuntaan. Myös kuntien talouksissa on näkyvissä parannusta. Missään kunnassa ei ole kuitenkaan varaa keinuttaa venettä vaan kaikkien on soudettava samaan suuntaan, yhteistä tavoitetta kohti. Myös peräsimessä on oltava ammattitaitoa ja ymmärrystä.

Julkisen sektorin velkavuori on kunnissa edelleen valtava ja haasteet ikärakenteesta johtuen huimat, joten edellä mainitun talouskasvun pitääkin olla suurta. Samaan aikaan kunnilta vaaditaan lisää säästöjä, jotta talouden takatalvi ei pääse yllättämään. Terve talous on kunnassa kaiken perusta. Nyt on aika panostaa niiden ihmisten tarpeisiin, jotka viime vuosien kohtuuttomien valtionosuuksien ja syrjäisyyskriteerien vuoksi ovat joutuneet vaikeampaan asemaan.

Ymmärrän toki niitäkin joille mikään ei riitä. He tekevät sillä tavoin omaa tai puolueensa politiikkaa. Joku voikin kysyä, että jos esim. Rääkkylän kunnan talous on 500 000 euroa plussalla, niin miksi se ei ole 5 miljoonaa? Olisikohan niin, että rahat on käytetty investointeihin tai muihin kuntalaisille tarkoitettuihin elintärkeisiin, jopa lakisääteisiin menoihin.

Maailmalla on levotonta. Kansainvälinen tilanne on erittäin epävakaa. Meidän päättäjien ensisijainen tehtävä on turvata kansalaistemme turvallisuus ja mielestäni olemme onnistuneet siinä viime vuosina varsin hyvin. Suomi on maailman turvallisin maa ja Rääkkylä yksi turvallisimmista kunnista koko maassa. Yle listasi kuntien vetovoimaa alkukesästä ja Rääkkylä oli listalla Pohjois-Karjalan kunnista ja kaupungeista neljäntenä. Rääkkylässä onkin hyvä elää, asua, kasvattaa lapsia ja viettää vanhuutta.

Rääkkylässä on hyvä yrittää jatkossakin. Kunnan suhtautuminen yrityksiin ja yritysten tarpeisiin tulee kuitenkin tarkistaa pikimmiten, huomioiden myös maatalousyrittäjät. Ensisijaisesti kuntien tulee satsata jo olemassa oleviin yrityksiin, kuin haikailla uusia yrittäjiä kuntaan. Samalla kotimaisuuden ja paikallisuuden suosimista kuntien hankinnoissa tulee tarkentaa. Pitäisi muistaa, että yrittäjyys on yhteiskunnan selkäranka, yrittäjät luovat työllisyyttä joka kuntaan.

Kari Kulmala

Rääkkylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja (uv)

Sanomalehti Karjalainen 23.7.2017

Kulmala vastaa Wihoselle maataloustuista

Kaupunki- sekä maakuntavaltuutettu Jussi Wihonen (ps) kirjoittaa lauantain Karjalaisessa, että Perussuomalaiset kannattavat maataloustukien leikkaamista. En tiedä mistä hän on tällaisen ajatuksen saanut, koska itse en ole tällaista mainintaa löytänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana puolueen vaaliohjelmista tai perussuomalaisten vuoden 2015 maaseutupoliittisesta ohjelmasta. Edelleen arvostamani puolueen maaseutupoliittinen ohjelma sitä vastoin on erittäin hyvä. Se käsittää kokonaisuutena maatalouden, metsätalouden sekä maaseudun ja yrittämisen, ja ohjelmasta voivat muut puolueet ottaa paljon oppia. En ole myöskään koskaan huomannut, että joku tai jotkin perussuomalaiset kritisoivat maataloustukia. Maataloustuet työllistävät ja pitävät osaltaan maaseudun asuttuna.

Maaseutupoliittiseen ohjelmaan on myös luomusta mainittu seuraavaa sivulle 5: ”Luomutuotannon ja -jalostuksen laajentumiselle on turvattava riittävät puitteet. Lisää luomua – kuluttaja päättää, paljonko lisää”. Lisäksi sivulla 10 on maininta, että ”Luomukoulutukseen pitää panostaa ja luomututkimus tulee elvyttää”. Osa tästä on kirjattu perussuomalaisten vaatimuksesta myös nykyiseen hallitusohjelmaan. En siis näe millään tavoin, että perussuomalaiset kannattaisivat maataloustukien leikkaamista tai olisivat esimerkiksi luomutuotantoa vastaan.

Maataloustukia sen sijaan vastustavat yksittäiset kansanedustajat vihreistä sekä kokoomuksesta, josta valtuutettu Wihonenkin aikoinaan siirtyi perussuomalaisiin. Sen verran korjaan 13.7.2017 Karjalaisessa julkaistua kirjoitustani, että minä vastustan EU:n maataloustukien leikkaamista henkeen ja vereen siihen saakka, että löytyy parempi malli suomalaisen maatalouden ja puhtaan ruuan turvaamiseen.

Kari Kulmala, (uv)

kansanedustaja

Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 19.7.2017

 

Näpit irti maataloustuista

Maatilojen määrä on puolittunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ja maa- ja metsätalousministeriö ennustaa, että sama tahti jatkuu. Ministeri Jari Leppä arvioi, että brexitin myötä myös Suomen maataloustuista saattaa lähteä viidennes. Vaarana on, että ruokaamme tuotetaan entistä enemmän ulkomailla, joten tukien leikkauksia on vastustettava viimeiseen asti.

Suomalaisen ruokajärjestelmän kilpailukyvyn perustana on kestävä, laadukas, eettinen ja kilpailukykyinen alkutuotanto. Alkutuotannon säilyminen Suomessa on ensiarvoisen tärkeää myös jalostavalle elintarviketeollisuudelle ja huoltovarmuudelle. En voi mitenkään ylikorostaa, että elintarviketuotantomme turvallisuus ja puhtaus ovat maailman huippuluokkaa ja maataloustuotantomme ehdottomia vahvuuksia.

Kotimaisen ruuantuotannon tärkeydestä vallitsee laaja yhteisymmärrys eduskunnassakin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Heidän mielestä maataloustuista tulisi luopua, koska tuista huolimatta maatalous tuottaa tappiota. Mikäli Suomessa tuet lopetettaisiin, joutuisimme maksamaan ruuasta paljon enemmän kuin tällä hetkellä. Nykyisillä maailmanmarkkinahinnoilla ruuan tuottaminen ei ole kannattavaa missään. Pitää myös ymmärtää, että maataloustuilla turvataan kotimaisen ruuan saatavuus ja riittävyys sekä hyvä laatu. Laadun merkitys korostuu, kun tiedetään, kuinka lähiruuan ja luomutuotannon arvostus kasvaa jatkuvasti. Maataloustuki on tarpeellista myös maaseudun asuttuna pysymisen ja palvelujen säilyttämisen auttamiseksi.

Ruuantuotannon arvostelijat eivät anna arvoa maaseudulle, viljelijöiden työlle eivätkä kotimaiselle puhtaalle ruualle. He eivät tiedä tai ovat unohtaneet, että ruuantuotannon heikko kannattavuus ei ole tuottajien oma vika. Maatilojemme rakennemuutos ja parantunut tehokkuuskaan eivät auta, koska Suomessa on maksettu jo vuosia Euroopan alhaisinta tuottajahintaa. Alkutuottajien talous on kovilla, koska alhaiset tuottajahinnat eivät ole vuosiin kattaneet enää kustannuksia. Esimerkiksi viljanviljely tuotti viime vuonna viljalajista riippuen tappiota 110—220 euroa hehtaarilta, ja se oli jo neljäs tappiollinen vuosi peräkkäin.

Suomessa luomun osuuden kasvattaminen julkisella sektorilla tuntuu olevan kaikkein haastavinta. Ruotsissa ja Tanskassa luomun osuus on julkisella sektorilla lähes 70 prosenttia, mutta Suomessa vain noin 5 prosenttia. Luomun lisääminen ruokalistoille onnistuisi ruokalistaa ja reseptiikkaa muuttamalla. Avaintekijänä suunnittelussa olisi lisätä edullisimpien raaka-aineiden osuutta.

Kari Kulmala, kansanedustaja
maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen

Sanomalehti Karjalainen 13.7.2017

Savon Sanomat 16.7.2017