Viikko sitten vietimme Jyväskylässä perussuomalaisten puoluekokousta. Kokous oli myös linjavaali. Kokouksen jälkeen tein johtopäätöksen, ettei minulla ole tulevaisuutta uudistetussa perussuomalaisessa puolueessa. En voi mitenkään samaistua uuteen puoluejohtoon, siihen millä tavoin he alkavat johtaa puoluettamme ja siihen, miten he suhtautuivat kunniapuheenjohtajaamme Timo Soiniin sekä ministereihimme.
Minut on kasvatettu kunnioittamaan vanhempia ihmisiä. Kokouspaikalla tällaisesta kunnioituksesta ei näkynyt piiruakaan. Soinia vaadittiin välittömästi siirtymään sivuun pelkäksi rivikansanedustajaksi. Erittäin huonoa johtamista uusilta puheenjohtajiltamme. Luulisi, että heillä olisi jonkinlaista kunnioitusta puolueen perustajaa kohtaan, vaan kun ei ole.
Puoluekokouksen tunnelmaa leimasi koko ajan vahva kahtiajako sekä ns. nuivien kostonhimo, joka kohdistui Soiniin sekä ministereihimme. Tässä kostonhimossa nuivilta unohtui vanha viisaus, ettei koskaan kannata ottaa selkävoittoa ja samalla nöyryyttää toista osapuolta täydellisesti. Mielestäni nuivilta puuttui pelisilmä ja ymmärrys siitä, mitä tästä kaikesta voi seurata. Se mitä sitten tapahtui, on pelkkää historiaa.
Jäin miettimään, oliko puheenjohtajavalinnoilla alun perinkin tarkoitus jäädä eduskunnassa oppositioon kannatusta nostamaan. Se ei olisi viisasta, koska oppositiossa ei tehdä päätöksiä. Mikäli emme olisi enää jatkossa hallituksessa, jäisi muun muassa hallituksessa hyväksytty 80 kohdan maahanmuutto-ohjelma ja kielikokeilukin puolitiehen. Nämähän ovat olleet perusuomalaisille tärkeitä asioita. Vaikka PS voittaisi seuraavat eduskuntavaalit, se tarvitsisi myös kumppaneita hallitukseen. Mistä niitä löytyisi, jos niitä ei löydy nytkään?
Juuri nyt olen hieman katkera, mutta erityisesti surullinen. Surullinen niiden minulle rakkaiksi tulleiden ihmisten puolesta, jotka ovat pyyteettömästi omaa aikaansa uhraten, tuulessa ja tuiskussa keittäneet tapahtumissa kahvia, jakaneet lehtiä ja mainoksia sekä pystyttäneet aatteen puolesta telttaa. Olen saanut näistä tapahtumista monia tuttuja, kavereita ja jopa ystäviäkin perussuomalaisten keskuudesta. Teille kaikille toivon mitä parhainta jatkoa ja myös sitä, että olisimme edelleen puheväleissä. Asiat riidelkööt, mutta henkilöt pysykööt sovussa. PS-puolueen eduskuntaryhmästä lähteneet ovat perustaneet uuden eduskuntaryhmän ja uuden puolueen perustaminen on työn alla. Tämä kaikki on uuden alku.
Kari Kulmala, kansanedustaja
Savo-Karjalan vaalipiiri
Sanomalehti Karjalainen 16.6.2017
Savon Sanomat 17.6.2017