Hallituksen alkoholilakiuudistus ei tunnu etenevän. Uudistuksen myötä päivittäistavarakaupassa myytävän oluen alkoholipitoisuus nousisi 5,5%:iin. Samalla muutkin kuin käymisteitse valmistetut alkoholijuomat, kuten lonkerot ja nk. alkopop-juomat saisivat hyllypaikkansa ravintoloiden ja Alkojen lisäksi myös päivittäistavarakaupasta. Uudistus olisi kauppojen osalta hyvä, mutta uudistuksella olisi tietysti myös negatiivisia vaikutuksia.
Arviolta 100 000 lasta elää perheessä, jossa vanhempien päihteiden käyttö aiheuttaa lapselle eriasteisia haittoja. Lapselle vanhemman näkeminen humaltuneena voi olla ahdistava kokemus silloinkin, kun se on satunnaista eikä vanhemmalla ole varsinaista päihdeongelmaa. Lapsen näkökulmasta alkoholi on pelottava aine, joka muuttaa tutun ja turvallisen aikuisen vieraaksi. Alkoholin käytön pohtiminen lapsen näkökulmasta on jokaisen vanhemman tehtävä. Päihdeperheissä elävien lasten tukemiseen tarvitaan kaikkia lasten kanssa toimivia ammattiryhmiä.
Alkoholilain kokonaisuudistusta toteutettaessa tulisi pääperiaatteena olla alkoholihaittojen vähentäminen. Voimassa olevaa alkoholilakia on perusteltua päivittää, koska osa siinä säädetyistä asioista ei enää vastaa nykypäivän käytäntöjä. Päivitys- ja uudistustyö tulee tehdä ensisijaisesti kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Viime vuosien suomalaisten alkoholinkäyttöön liittyvää positiivista kehitystä tulee tukea kaikin keinoin. Kohtuukäyttöön perustuva vapaa alkoholikulttuuri asetetaan usein tavoiteltavaksi ihannetilaksi silloin, kun keskustellaan alkoholinkäytön sääntelyn purkamista. Vastuullinen alkoholinkäyttö on osa elämää monissa perheissä ja vastuullisuutta ja kohtuullisuutta tukeva alkoholi-ilmapiiri on ehdottomasti tavoiteltava. Alkoholinkäytön iloja ei pidä tavoitella lapsille aiheutuvien haittojen kustannuksella. Tolkun alkoholipolitiikassa osataan tasapainoisesti huomioida vastuullinen alkoholinkäytön edistäminen ja haittojen ehkäisy.
Erityisen huolestuttavia alkoholin saatavuuden lisääminen ja tietoinen kokonaiskulutuksen kasvattaminen ovat lasten näkökulmasta. Alkoholin käyttö raskausaikana aiheuttaa joka vuosi maassamme jopa tuhannelle lapselle eritasoisia oireita, jotka ilmenevät muun muassa kasvuhäiriöinä, oppimisvaikeuksina ja sosiaalisen kehityksen ongelmina, FAS-oireyhtyminä, keskushermoston toimintahäiriöinä ja epämuodostumina. Kohtuullinenkin alkoholinkäyttö raskauden aikana lisää aina sikiövaurioiden riskiä.
Alkoholi ei ole koskaan vain yksilön oma asia, tai sen käytön seuraukset vain kunkin omalla vastuulla, koska alkoholin suurkulutus koskettaa vakavasti myös koko lähipiiriä. Alkoholin kulutuksen kasvu tulee lisäämään inhimillistä kärsimystä tuhansissa perheissä, aiheuttamaan mielenterveysongelmia, syrjäytymistä, sikiövaurioita, huostaanottoja ja lasten turvattomuutta. Mielestäni olisi hyvä, että uudistuksen lapsivaikutusten arviointi tehdään perusteellisesti ja esitystä muutetaan ensisijaisesti lasten edun mukaiseksi.
Lasinen lapsuus on monelle lapselle todellisuutta jokaisessa yhteiskuntaluokassa. Perheissä, joissa vanhemmat juovat, lapset joutuvat kantamaan raskasta taakkaa. Monesti lapset joutuvat kasvamaan aikuisiksi liian nuorina. Onneksemme nykyään on olemassa vertaisryhmiä, joissa voi keskustella asioista ja huomata, ettei ole yksin asian kanssa. Häpeän tunteet ja traumat ovat itse kullekin ryhmäläiselle tuttuja.
Uusi alkoholilaki kauhistuttaa kansanedustajaa: ”Kun aikuiset juovat, lapsi kantaa raskasta taakkaa”