Sulassa sovussa saunan lauteilla

Seison sillalla ja tuijotan alla olevaan veteen ja siinä heikosti näkyvään siimaan. Siiman liikahtaessa tuntuu samalla kalan tärppi. Tärpin jälkeen ei pidä hötkyillä, silakan litkaus vaatii malttia. Kun lopulta kelaan siiman ylös, kuusi silakkaa kiemurtelee siimaan kiinnitetyissä hopeisissa koukuissa.

Kun muutin uuteen kaupunkiin työn perässä, mietin, miten voisin jatkaa aikaisempia harrastuksiani, mitä uutta kaupunki voisi tarjota ja olisiko harrastuksiin edes aikaa. Silakan litkaus oli uusi tuttavuus ja sitä pystyy harrastamaan aamulla aikaisin ja varsin myöhään illalla. Silakkaa litkataan yleensä pari viikkoa keväisin ja syksyisin ja siitä saa maukasta ruokaa. Tämän ovat huomanneet myös muut kalamiehet. Suomalaisia ei sillalla juuri näy, mutta virolaiset, venäläiset ja erityisesti Aasian maista tulleet kalamiehet ovat löytäneet hyvän kalapaikan. Aasialaiset ovat taitavimpia litkaajia.

Eduskunnassa on erinomainen kirjasto. Kun kulkee sen arkistohyllyjen välissä, voi tuntea historian havinaa ympärillään. Mikäli tarvitsen tietoa, vaikka oman syntymävuoteni täysistunnoista, kaikki löytyy pilkulleen. Kirjastoa pidetään yleisesti Suomen parhaana, eikä syyttä. Ehkä vain Supolla on tarvittaessa paremmat tiedot meistä kaikista. Kirjastosta löytyy myös lukuhuoneita, joissa voi lukea rauhassa, vaikka oman alueensa paikallislehteä. Lukemisellahan on todettu olevan myös terveysvaikutuksia, esimerkiksi stressinpoistossa. Kirjasto kuuluu myös yleissivistykseen.

Samanlaista historian havinaa löytyy eduskunnan vanhemmasta saunasta. Eduskunnan sauna on Suomessa käsite. Väkisinkin tulee mieleen Junnu Vainion laulu: Yleisessä saunassa – kun Oskarin kokoisena yleisien miesten tarinat kuuntelin huolella. Saunan ja pukuhuoneen yleisilme on hyvin 70-lukulainen, mutta ainakin hanat on myöhemmin vaihdettu. Avoin politikointi on siellä pannassa, mutta sopivassa lämmössä ja seurassa on varmasti punottu juonet, sovittu taktiikat, päätetty nimitykset ja kerrottu mehukkaimmat juorut. Kunpa seinät voisivatkin kertoa, tai ehkä ei sittenkään.

Sauna on paikka, jossa saa olla rauhassa ja kaiken julkisuuden ulkopuolella. Sitä on oppinut arvostamaan, erityisesti viime aikoina. Vaikka suuressa salissa on juuri hetkeä aikaisemmin esitetty hyvinkin ärhäkästä poliittista teatteria silmät kiiluen, ja heilutettu sanan säilää voimakkaasti, se loppuu viimeistään saunan ovelle. Saunassa ministerit ja kansanedustajat mahtuvat lauteille sulassa sovussa, ennalta sovittuja paikkoja ei ole. Saunassa ei ole myöskään erikseen herroja.

Kari Kulmala, kansanedustaja

Kotiseutu-uutiset 22.6.2017

 

Kunnanvaltuuston puheenjohtajan puhe 19.6.2017 Rääkkylässä

Arvoisat valtuutetut, kuntalaiset, median edustajat

Ihan ensiksi haluan kiittää kaikkia äänestäjiämme joita ilman kukaan meistä valtuutetuista ei olisi saanut luottamustoimeaan. Vanha ikimuistoinen sanonta kuuluu, että luottamus tulee ansaita. Myös kateus tulee ansaita. Viime päivinä voi myös todeta, että puolueita tulee ja menee säännöllisesti. Kuntalaiset kuitenkin tarvitsevat palveluita joka päivä ja heitä varten meidät on tänne valittu. Ei oman egomme vahvistamiseksi vaan kuntalaisia varten. Tämä on hyvä muistaa.

Maakunta- ja sote-uudistus muuttaa kuntamme roolia olennaisesti. Kuntamme palaa vahvaksi paikallisyhteisöksi, kun osa lakisääteisistä palvelutehtävistä siirtyy leveämmille hartioille eli perustettaville maakunnille. Sipilän hallitus on myös luvannut, ettei kunnille tule lisätehtäviä, päinvastoin niitä ollaan vähentämässä.

Näen hyvänä, että jatkossa Rääkkylässäkin paljon aikaa ja voimavaroja vieneiden sote-tehtävien poistuttua jää tällä vaalikaudella tilaa nyt myös muille tehtäville. On toki ymmärrettävä, että sote-palveluiden saatavuuden seuraaminen on myös kunnan tehtävä, sitä ei voi sälyttää vain tulevan maakuntavaltuuston vastuulle. Tässäkin asiassa on hyvä muistaa, että luottamus hyvä, seuranta paras.

Kunta- ja elinkeinostrategian työstäminen ja sen jalkauttaminen ovat jokaisessa kunnassa erittäin tärkeitä, niin myös Rääkkylässä. Kunnan on oltava entistä enemmän yhteydessä oman kuntansa yrittäjiin ja kuunneltava heidän toiveita. Yrittäjät ovat yhteiskuntamme selkäranka, he luovat työpaikkoja kuntaamme.

Haluamme olla itsenäinen kunta. Olemme valinneet tämän polun jo vuosia sitten. Pidän kalamiehenä erityisestä vertauksesta, missä kerrotaan, että Rääkkylä on kuin lohi joka ui vastavirtaan. Rääkkylä tunnetaankin koko Suomessa. Olemme löytäneet vahvuutemme, ne joilla meidän kunta erottuu edukseen muista kunnista. Olemme se pieni gallialaiskylä joka selätti valtiovallan, vaikka meiltä ei varmasti sitä odotettu. Tulevat vuodet tulevat olemaan varmuudella rankkoja kuntataloudessamme. Tässä asiassa ei kannata muuta kuvitellakaan. Joudumme taistelemaan itsenäisyytemme puolesta joka päivä, vaikka nyt saammekin olla ehkä muutaman vuoden rauhassa.

Olen eduskunnassa mukana Tulevaisuuden kunta-työryhmässä. Työryhmässä tehdään muun muassa selvitys kaksoiskuntalaisuudesta. Pidän tätä erittäin hyvänä Rääkkylälle jossa asukasluku kaksinkertaistuu kesäisin. Kaksoiskuntalaisuuden ansiosta voisimme saada lisätuloja kunnalle. Rääkkylän osalta myös syrjäisyyskriteerit ja saaristolisä tulee arvioida uudelleen. Eduskunnassa tulee arvioida myös, vastaako nykyinen kuntia ohjaava lainsäädäntö Rääkkylän tulevaisuuden toimintaympäristöä vai tulisiko sitä muuttaa.
Työryhmässä tuli myös selvästi esiin se, että tulevaisuudessa ne kunnat pärjäävät, jotka uskaltavat uudistaa toimintatapojaan ja osaavat ottaa muun muassa digitalisaation tuomat keinot käyttöön. Ajasta ja paikasta riippumaton työ on edelleen kasvussa. Sen mahdollistaa Rääkkylässä kaikkien saatavilla oleva valokuitu.

Rääkkylällä on vahva identiteetti ja näkemys mahdollisuuksistamme. Emme kuitenkaan voi toimia yksin vaan tarvitsemme yhteistyötä muiden kuntien ja myös tulevan maakunnan kanssa. Yksin olemme heikkoja, mutta yhdessä vahvoja.

Monet odottavat, että tuleva valtuustokausi olisi helppo, mutta minä en sellaista lupaa. Kuten jo aikaisemmin kerroin, joudumme taistelemaan itsenäisyydestämme joka päivä. Se vaatii joskus ikäviäkin ratkaisuja ja rahakirstu on pidettävä usein kiinni. Tarpeellisiin investointeihin on kuitenkin löydyttävä rahaa. Olen itse tarkan euron kannattaja ja kunnan rahoja tulee käyttää kuten omiani, säästeliäästi ja talousarviossa pysyen.

Puheenjohtajana pyrin pysymään siinä roolissa, mihin minut on valittu. En pidä itse puheita tai johdattele teitä puheillani, vaan johdan asioiden käsittelyä ja pidän huolta järjestyksestä. Huolehdin myös siitä, että pysymme kaikki asiassa ja keskustelu on asiallista. Tarvittaessa keskeytän kokouksen. Edellisellä valtuustokaudella osasimme käyttäytyä valtuutetun arvolle kuuluvalla tavalla. Sitä toivon myös tältä kaudelta. Onnea ja menestystä teille kaikille valtuutetuille. Olkoon viisaus päätöksissämme mukana.

 

Ero on uuden alku

Viikko sitten vietimme Jyväskylässä perussuomalaisten puoluekokousta. Kokous oli myös linjavaali. Kokouksen jälkeen tein johtopäätöksen, ettei minulla ole tulevaisuutta uudistetussa perussuomalaisessa puolueessa. En voi mitenkään samaistua uuteen puoluejohtoon, siihen millä tavoin he alkavat johtaa puoluettamme ja siihen, miten he suhtautuivat kunniapuheenjohtajaamme Timo Soiniin sekä ministereihimme.

Minut on kasvatettu kunnioittamaan vanhempia ihmisiä. Kokouspaikalla tällaisesta kunnioituksesta ei näkynyt piiruakaan. Soinia vaadittiin välittömästi siirtymään sivuun pelkäksi rivikansanedustajaksi. Erittäin huonoa johtamista uusilta puheenjohtajiltamme. Luulisi, että heillä olisi jonkinlaista kunnioitusta puolueen perustajaa kohtaan, vaan kun ei ole.
Puoluekokouksen tunnelmaa leimasi koko ajan vahva kahtiajako sekä ns. nuivien kostonhimo, joka kohdistui Soiniin sekä ministereihimme. Tässä kostonhimossa nuivilta unohtui vanha viisaus, ettei koskaan kannata ottaa selkävoittoa ja samalla nöyryyttää toista osapuolta täydellisesti. Mielestäni nuivilta puuttui pelisilmä ja ymmärrys siitä, mitä tästä kaikesta voi seurata. Se mitä sitten tapahtui, on pelkkää historiaa.

Jäin miettimään, oliko puheenjohtajavalinnoilla alun perinkin tarkoitus jäädä eduskunnassa oppositioon kannatusta nostamaan. Se ei olisi viisasta, koska oppositiossa ei tehdä päätöksiä. Mikäli emme olisi enää jatkossa hallituksessa, jäisi muun muassa hallituksessa hyväksytty 80 kohdan maahanmuutto-ohjelma ja kielikokeilukin puolitiehen. Nämähän ovat olleet perusuomalaisille tärkeitä asioita. Vaikka PS voittaisi seuraavat eduskuntavaalit, se tarvitsisi myös kumppaneita hallitukseen. Mistä niitä löytyisi, jos niitä ei löydy nytkään?

Juuri nyt olen hieman katkera, mutta erityisesti surullinen. Surullinen niiden minulle rakkaiksi tulleiden ihmisten puolesta, jotka ovat pyyteettömästi omaa aikaansa uhraten, tuulessa ja tuiskussa keittäneet tapahtumissa kahvia, jakaneet lehtiä ja mainoksia sekä pystyttäneet aatteen puolesta telttaa. Olen saanut näistä tapahtumista monia tuttuja, kavereita ja jopa ystäviäkin perussuomalaisten keskuudesta. Teille kaikille toivon mitä parhainta jatkoa ja myös sitä, että olisimme edelleen puheväleissä. Asiat riidelkööt, mutta henkilöt pysykööt sovussa. PS-puolueen eduskuntaryhmästä lähteneet ovat perustaneet uuden eduskuntaryhmän ja uuden puolueen perustaminen on työn alla. Tämä kaikki on uuden alku.

Kari Kulmala, kansanedustaja
Savo-Karjalan vaalipiiri

Sanomalehti Karjalainen 16.6.2017

Savon Sanomat 17.6.2017

Alkoholilakiuudistus

Hallituksen alkoholilakiuudistus ei tunnu etenevän. Uudistuksen myötä päivittäistavarakaupassa myytävän oluen alkoholipitoisuus nousisi 5,5%:iin. Samalla muutkin kuin käymisteitse valmistetut alkoholijuomat, kuten lonkerot ja nk. alkopop-juomat saisivat hyllypaikkansa ravintoloiden ja Alkojen lisäksi myös päivittäistavarakaupasta. Uudistus olisi kauppojen osalta hyvä, mutta uudistuksella olisi tietysti myös negatiivisia vaikutuksia.

Arviolta 100 000 lasta elää perheessä, jossa vanhempien päihteiden käyttö aiheuttaa lapselle eriasteisia haittoja. Lapselle vanhemman näkeminen humaltuneena voi olla ahdistava kokemus silloinkin, kun se on satunnaista eikä vanhemmalla ole varsinaista päihdeongelmaa. Lapsen näkökulmasta alkoholi on pelottava aine, joka muuttaa tutun ja turvallisen aikuisen vieraaksi. Alkoholin käytön pohtiminen lapsen näkökulmasta on jokaisen vanhemman tehtävä. Päihdeperheissä elävien lasten tukemiseen tarvitaan kaikkia lasten kanssa toimivia ammattiryhmiä.

Alkoholilain kokonaisuudistusta toteutettaessa tulisi pääperiaatteena olla alkoholihaittojen vähentäminen. Voimassa olevaa alkoholilakia on perusteltua päivittää, koska osa siinä säädetyistä asioista ei enää vastaa nykypäivän käytäntöjä. Päivitys- ja uudistustyö tulee tehdä ensisijaisesti kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Viime vuosien suomalaisten alkoholinkäyttöön liittyvää positiivista kehitystä tulee tukea kaikin keinoin. Kohtuukäyttöön perustuva vapaa alkoholikulttuuri asetetaan usein tavoiteltavaksi ihannetilaksi silloin, kun keskustellaan alkoholinkäytön sääntelyn purkamista. Vastuullinen alkoholinkäyttö on osa elämää monissa perheissä ja vastuullisuutta ja kohtuullisuutta tukeva alkoholi-ilmapiiri on ehdottomasti tavoiteltava. Alkoholinkäytön iloja ei pidä tavoitella lapsille aiheutuvien haittojen kustannuksella. Tolkun alkoholipolitiikassa osataan tasapainoisesti huomioida vastuullinen alkoholinkäytön edistäminen ja haittojen ehkäisy.

Erityisen huolestuttavia alkoholin saatavuuden lisääminen ja tietoinen kokonaiskulutuksen kasvattaminen ovat lasten näkökulmasta. Alkoholin käyttö raskausaikana aiheuttaa joka vuosi maassamme jopa tuhannelle lapselle eritasoisia oireita, jotka ilmenevät muun muassa kasvuhäiriöinä, oppimisvaikeuksina ja sosiaalisen kehityksen ongelmina, FAS-oireyhtyminä, keskushermoston toimintahäiriöinä ja epämuodostumina. Kohtuullinenkin alkoholinkäyttö raskauden aikana lisää aina sikiövaurioiden riskiä.

Alkoholi ei ole koskaan vain yksilön oma asia, tai sen käytön seuraukset vain kunkin omalla vastuulla, koska alkoholin suurkulutus koskettaa vakavasti myös koko lähipiiriä. Alkoholin kulutuksen kasvu tulee lisäämään inhimillistä kärsimystä tuhansissa perheissä, aiheuttamaan mielenterveysongelmia, syrjäytymistä, sikiövaurioita, huostaanottoja ja lasten turvattomuutta. Mielestäni olisi hyvä, että uudistuksen lapsivaikutusten arviointi tehdään perusteellisesti ja esitystä muutetaan ensisijaisesti lasten edun mukaiseksi.

Lasinen lapsuus on monelle lapselle todellisuutta jokaisessa yhteiskuntaluokassa. Perheissä, joissa vanhemmat juovat, lapset joutuvat kantamaan raskasta taakkaa. Monesti lapset joutuvat kasvamaan aikuisiksi liian nuorina. Onneksemme nykyään on olemassa vertaisryhmiä, joissa voi keskustella asioista ja huomata, ettei ole yksin asian kanssa. Häpeän tunteet ja traumat ovat itse kullekin ryhmäläiselle tuttuja.

Uusi alkoholilaki kauhistuttaa kansanedustajaa: ”Kun aikuiset juovat, lapsi kantaa raskasta taakkaa”