Hallintarekisteriasia kuumentaa tunteita eduskunnassa, mutta mielestäni vähän liikaa!
Tämä hallintarekisteriasia on juuri sellainen asia, miltä se ensimmäisellä kerralla näytti ja miltä se näyttää veronmaksajillemme sekä äänestäjillemme. Mitä enemmän tätä selitetään, sitä pahemmalta se näyttää, myös edellä mainitsemissani ryhmissä. Koko ajan tulee myös uusia ”asiantuntijoita” jotka selittävät tätä omaksi edukseen. Ketä siis uskoa?
Kantani tälle hallintarekisterille on kielteinen. Verottaja ja poliisi arvostelivat voimakkaasti lain valmistelua jo vuonna 2015, eli silloin kun asia oli edellisen kerran esillä, koska esitetyssä muodossaan laki mahdollistaisi veronkiertoa ja rahanpesua. Minulle sydänveripoliisina asia on erittäin hankala. En ole tullut eduskuntaan suosimaan ja edesauttamaan rikoksia vaan estämään niiden syntyä. Sehän on meidän jokaisen kansanedustajan tehtävä.
Käytännössähän tämä laki tekee suomalaisille mahdolliseksi piilottaa osakeomistuksiaan viranomaisten ulottumattomiin. Mielestäni mahdollisuus sallia varakkaille omaisuuden piilottaminen johonkin EU-maahan, missä se on mahdollista, sotii vastaan tavallisten suomalaisten palkansaajien oikeudentuntoa ja yhteiskunnan tärkeitä arvoja verotietojen julkisuudesta, omistusten läpinäkyvyydestä ja avoimesta demokratiasta.
Nykyjärjestelmän mukaan suomalainen ei voi Suomessa piilottaa osakeomistustaan hallintarekisteriin, mutta ulkomaalaisille omistajille se on sallittua. Jos laki hyväksytään, osakkeiden omistajaksi voidaan kirjata minun arvopapereideni säilyttäjä, esimerkiksi pankki, todellisen omistajan eli minun sijastani. Tämä edellyttää eräiden ehtojen täyttymistä mutta kuitenkin helpottaa mahdollisuuksia myös rikolliseen toimintaan.
Haluan myös muistuttaa Kansanedustajan riippumattomuudesta. ”Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.” (Suomen perustuslain [731/1999] 29. pykälä