Maailmalla kuohuu ja yksittäisiä terroritekoja tapahtuu Euroopassa. Näitä tekoja on vaikea torjua, mutta suomalainen turvallisuusviranomainen tekee parhaansa. Eduskunnan ensi vuoden talousarvioon on Suojelupoliisille myönnetty 1,5 milj. euron lisärahoitus ääriliikkeiden torjuntaan. Poliisi on saamassa 500 000 euroa nettirikollisuuden torjuntaan sekä normaaliin poliisitoimeen 8,5 milj. euroa. Rahoituksella pystytään jatkamaan 200 poliisimiehen määräaikaisuutta vuodenvaihteen jälkeen. Lisäysten vaikutus pienentää valtiohallinnon yleisiä säästötoimia, jotka kohdistuvat poliisiin.
Poliisiasemat on saatu säilytettyä Pohjois-Karjalassa, vaikka poliisijohdon tavoitteena on edelleen pienempien poliisiasemien lakkauttaminen ja toiminnan keskittäminen kolmeen pääpoliisiasemaan. Poliisiammattikorkeakouluun otetaan ensi vuonna 400 uutta opiskelijaa. Tämä osaltaan varmistaa poliisin saatavuuden jatkossa. Pohjois-Karjalassa sijaitsevat käräjäoikeudet sekä vankilat säilyvät ja tukevat osaltaan turvallisuuden säilymistä maakunnassa.
Rajavartioston rahoitusta vähennetään n. 2,9 miljoonaa euroa. Säästö saadaan osaltaan vähentämällä merivartioasemia sekä Porkkalan aseman kiinteistö. Samalla itärajan valvontaan kohdistetaan 160 rajavartijan lisäys. Tämä turvaa perustason valvonnan, mutta ei mahdollista reagointia rajaliikenteen poikkeamiin. Niiralan rajanylityspaikan aukioloaikaa ei rajoiteta, mikä on positiivista erityisesti ulkomaankaupan kannalta.
Hätäkeskuksen rahoitusta vähennetään 3,2 milj. euroa. Henkilöstömäärä kyetään kuitenkin siirtyvän erän avulla pitämään tämän vuoden tasolla. Pienenevät määrärahat tulevat asettamaan haasteita häiriöttömälle arjen turvaamiselle. Pelastustoimi ja ensihoito ovat lähipalveluita, joiden järjestämisvastuu ja mahdollisuus tuottamiseen on oltava jatkossa kaikilla 18 maakunnalla.
Tullia ei yleisesti pidetä sisäisen turvallisuuden toimijana, vaikka se sitä on mitä suuremmassa määrin. Pidänkin hyvänä, mikäli Tulli siirretään suoraan sisäasianministeriön alaisuuteen. Tällöin sen asema turvallisuuden tuottajana entisestään vahvistuu.
Ensi vuonna puolustusmenot ovat 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Näen myönteisenä, että mm. varusmiesten maastovuorokausien ja reservin kertausharjoitusten määrät pystyään pitämään ensi vuonnakin tämän vuoden tasolla valtiontalouden tiukasta tilanteesta huolimatta. Myös vapaaehtoisen maanpuolustustyön rahoitus on turvattu. Kokonaisuutta ajatellen näen, ettei turvallisuutemme ole uhattuna.
Kari Kulmala, kansanedustaja (ps)
hallintovaliokunnan jäsen
Sanomalehti Karjalainen 24.12.2016