Suurpetojen aiheuttamista vahingoista korvaukset maksetaan vasta vuoden kuluttua tapahtumasta, mikäli niihin on budjetissa varattu riittävästi rahaa. Siis korvausta on mahdollista saada, mikäli siihen on osattu varata rahaa!
Kyse on maanviljelijällä, hunajantuottajalla sekä poromiehellä elinkeinosta. Myös metsästyskoiraharrastus on arvokasta. Saamani tiedon mukaan viime vuoden vahingoistakaan ei ole maksettu vasta kuin noin puolet. Olisi suotavaa, että hallituksen ensi vuoden budjettiin osataan varata riittävä rahoitus suurpetojen aiheuttamiin korvauksiin, onhan siitä jo vuosien kokemus.
On kohtuutonta, että petovahingot maksetaan vuoden viiveellä, koska asian voisi tehdä nopeamminkin muun muassa byrokratiaa vähentämällä. Tällä hetkellä vahinkoa kärsineen on ensin tehtävä ilmoitus kotikuntansa maaseutuviranomaiselle, jolloin tiedot tallennetaan Maaseutuviraston ylläpitämään riistavahinkorekisteriin. Tämä viranomainen voidaan ohittaa siten, että vahingon kärsinyt tekisi ilmoituksen itse riistavahinkorekisteriin. Tämän jälkeen riistanhoitoyhdistyksen asiantuntija käy toteamassa vahingot ja merkitsee samalla jäljet Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään.
Tämä vaatii tietenkin uudenlaista ajattelu- ja toimintatapaa asian suhteen. Tällä tavoin saisimme kuitenkin petovahinkoilmoitukset reaaliaikaisiksi ja korvausten maksamista nopeutettua.
Petoeläinten aiheuttamat vahingot tulee korvata täysimääräisesti etenkin silloin, kun on kyse vahingonkärsijän elinkeinosta. Vahinkojen korvauksiin on mahdollista saada rahaa muun muassa siitä valtion vapaaehtoisesta rahoituksesta, joka menee valtakunnallisille luonnonsuojelujärjestöille. Katson, että he onnistuvat työssään sitä paremmin mitä vähemmän tarpeettomia petovahinkoja tapahtuu.
Poliisi ja riistanhoitoyhdistykset ovat voineet keskinäisellä sopimuksellaan sopia virka-avusta suurpetojen aiheuttamissa konfliktitilanteissa. Tehtävän hoitamiseksi he tarvitsevat toimiviksi todettuja koiria, jotka vaativat säännöllistä harjoitusta. Poliisin pyynnöstä koirat jäljittävät muun muassa liikenteessä loukkaantuneita suurpetoja tai karkottavat karhuja taajamista ja asutusten lähettyviltä.
Koirien kouluttamiselle soisin enemmän ymmärrystä. Virallinen koulutusaika on lyhyt, joten suurriistavirka-aputoimintaa ajatellen pitäisi kaikki hyvät koiran koulutustilanteet hyödyntää kunnolla. Koulutusmahdollisuuksien rajoittaminen vaarantaa jatkossa suurriistavirka-apuyhteistyön jatkumisen toimivien koirien puuttuessa.
Kari Kulmala, kansanedustaja (ps.)
Rääkkylä
Savon Sanomat 2.8.2016
Sanomalehti Karjalainen 5.8.2016