Automaattisen liikennevalvonnan kameratolpat näkyviksi!

Mielestäni automaattisen liikennevalvonnan käyttämät kameratolpat tuee maalata värikkäiksi. Tällöin autoilijat kykenisivät näkemään ne nykyistä paremmin, jolloin kameratolppien ennalta estävä vaikutus ylinopeuksiin kasvaa merkittävästi.

Useissa Euroopan maissa kameratolpat on värjätty huomioväreillä ja lisäksi jopa jokaisesta kameratolpasta informoidaan liikennemerkillä hyvissä ajoin ennen kameraa. Olen vahvasti sitä mieltä, että kameratolppien ei ole tarkoitus tuottaa ainoastaan valtiolle tuloja vaan sen perimmäinen ja lähes unohdettu tarkoitus on tuottaa liikenneturvallisuutta juuri siinä kohdassa mihin se on asennettu. Samalla tulee käydä myös kaikki kameratolpat kriittisesti läpi ja katsoa, ovatko ne oikeissa paikoissa. Tällä hetkelle ne eivät sitä ole!

Hallitus antoi juuri 1,7 miljoonaa euroa automaattisen liikennevalvonnan kehittämiseksi. Tällä rahalla tulee kehittää valvontaa siten, että kameratolpat osaavat muutakin kuin valvoa ajonopeuksia. Norjassa on osattu valvoa esim. keskinopeuksia jo vuosikausia. Miksi Suomi vasta harjoittelee kun voisi ottaa mallia Norjasta? Pyörää ei tarvitse aina keksiä itse.
Tarkennuksena vielä, että en ole juuri saanut sakkoa ylinopeudesta eli en sen vuoksi halua kameratolpista värikkäitä. En kuitenkaan ymmärrä kameratolppia, jotka on asennettu puoliksi piiloon. Tällöin niiden havaitseminen tapahtuu vasta ihan kohdalla jolloin ollaan jo vaara-alueella, minkä vuoksi kameratolppa on alunperin asetettu.

Johtaminen on taitolaji

Katselin viikko sitten kirkkoveneitä Karelia soudussa. Veneessä jokainen soutaja souti samaan suuntaan. Jos yksikin soutaja olisi soutanut eri suuntaan, olisi tullut ongelmia. Yleensä veneessä oli myös peräsimessä henkilö ohjaamassa venettä oikeaan suuntaan. Näin tulee olla myös Kiteen ja Rääkkylän yhteisessä kuntaveneessä. Meillä tulee olla johtajat, jotka hallitsevat asia- ja henkilöstöjohtamisen ja näyttävät meille kunnan peräsimessä oikean suunnan. Valtuutettujen tulee soutaa samaan suuntaan, jolloin myös alueiden yhdenvertainen kehittäminen voi toteutua.

Johtaminen on taitolaji, jota ei opi pelkästään kirjoja lukemalla. Hyvät johtajat hallitsevat tasapuolisesti asia- ja henkilöstöjohtamisen. Viime vuosina kunnissa on korostunut säästäminen, jolloin erityisesti henkilöstön asema ja kuntalaisten palveluiden tarve saattaa unohtua. Palveluiden ja kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen jää helposti taka-alalle. Tämä on kuitenkin Kiteen ja Rääkkylän kuntaselvittäjien selvitysraportissa ja myös yhdistymissopimuksessa nostettu yhtenä tärkeimpänä asiana esiin, samoin kuin alueiden tasavertainen kehittäminen.

Rääkkylän ja Kiteen viranhaltijoiden ja luottamusmiesten tulee käydä jatkossa aitoa ja rakentavaa keskustelua. Sanelupolitiikkaa ei pidä hyväksyä, se ei ole enää nykyaikaa. Molempien kuntien toimintatavoissa on hyvää ja huonoa. On viisautta etsiä uusia toimintatapoja ja luopua huonoiksi havaituista. Uuden kunnan rakentaminen ja uusien toimintatapojen hakeminen tulee olla todellista, ei pelkästään käskyjä ylhäältä alaspäin. Käskyttäminen on kriisijohtamista ja sitä tulee käyttää harkiten. Tulee myös muistaa, että viranhaltijat tekevät virkavastuulla esitykset ja luottamusmiehet päättävät. Mikäli luottamushenkilöt eivät hyväksy virkamiesten tekemiä ehdotuksia, vastuun kantaa tällöin poliittinen johto ja luottamushenkilöt. Selvästi virheelliset päätökset tulee oikaista. Se on viisautta ja osa hyvää johtajuutta.

Yksi esimerkki erikoisesta päätöksestä on Kiteen terveyskeskuksen nykyiset aukioloajat. Kitee ja Rääkkylä yhdistyvät vuoden 2017 alusta ja samalla molempien kuntien perusturvan toiminnot siirtyvät Siun Sote kuntayhtymän tuotettaviksi. Rääkkylästä katsottuna on ollut erikoista seurata Kiteen päätöksentekoa, jossa uuden terveyskeskuksen käyttömahdollisuuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti. On ymmärrettävä, että uuden kunnan myötä terveyspalveluiden tarve myös viikonloppuisin lisääntyy. Ilman kesäasukkaitakin Rääkkylästä siirtyy n. 2400 asukasta uuden yhteisen kunnan terveydenhuollon piiriin. Vaikka Rääkkylän terveyskeskus säilyy, yksi tärkeimmistä yhdistymishallituksen tehtävistä on palauttaa lääkärien akuuttivastaanottoajat Kiteellä ma – pe 8 – 18 ja lauantaina sekä arkipyhinä 8 – 16. Päätös osaltaan lisää Kiteen vetovoimaisuutta uusien ja jo kunnassa asuvien asukkaiden keskuudessa.

Kari Kulmala

kansanedustaja

Koti-Karjala 12.8.2016