Selvyyttä kalastusasioihin

Kalastuslaki ei ole uudistuksen jälkeenkään millään tavoin yksiselitteinen ja helposti tulkittavissa. Paljon on tehty, mutta edelleen on paljon vielä tekemättä. Mielestäni kalastamaan pääsy ja lupien saaminen tulee olla mahdollisimman helppoa. Tällä hetkellä voin kalastuksenhoitomaksun maksamalla kalastaa yhdellä vavalla lähes koko Suomessa. Minun tulee kuitenkin itse varmistaa, etten kalasta erityiskalastusalueella. Luvan ostamisen mukana ei tule myöskään ohjeita alueella sijaitsevista saaliskiintiöistä, alamitoista tai muista säännöistä. Rajoitukset itse löysin parhaiten www.kalastusrajoitukset.fi sivustoilta.

Tein lakialoitteen verkkokalastuksen helpottamiseksi toukokuussa. En ole kaupallinen kalastaja, joten minulla on oikeus laittaa maksimissaan 240 m verkkoja veteen. Se minulle riittää oikein hyvin. Jos kuitenkin haluamme naapurini kanssa laittaa molempien kiintiöiden mukaiset 240 m verkkojatat veteen samalla soutukerralla, ne tulee kuljettaa tiukan laintulkinnan mukaan eri kerralla. Voimassa olevan lain mukaan muulla kuin kaupallisella kalastajalla ei saa olla edes veneessään enempää verkkoja kuin 240 m. Olen lakialoitteellani muuttamassa tätä nykyistä 240 m pyynti- tai venekohtaista rajoitusta kalastajakohtaiseksi.

Uusi kalastuslaki on tuonut hämmennystä myös vaelluskalavesistöjen koski- ja virtakalapaikkojen osalta. Vanhassa laissa kalastuskielto koski lohen ja siian koski- ja virtapaikkoja. Uudessa laissa vaelluskalalla tarkoitetaan lohta, järvilohta, ankeriasta, nahkiaista, taimenta sekä nieriän, harjuksen ja siian vaeltavia kantoja. Näitä jokia on maassamme satoja kilometrejä. Maallikkotulkinnan mukaan niissä ei saa enää pilkkiä tai onkia joten perinteiset onkikilpailutkin ovat uhattuina. Olen pyytänyt kirjallisella kysymyksellä ministeriltä tarkennusta tämän lainkohdan tulkintaan. En millään usko, että pilkkiminen tai onkiminen näissä joissa vaarantavat em. kalakantoja.

Uusi kalastuslaki tarvitsee myös hiontaa siinä, miten kotitarvekalastajalle ja vesialueiden omistajille omissa vesissään saadaan merkittävämpi, heille kuuluva omistusoikeudellinen asema.

Oman haasteensa kalastusharrastukselle on tuonut saimaannorpan vuoksi tehty verkkokalastuskiellon laajennus. Alueet joissa norppia edelleen on, ei ole rauhoitettu ja alueet missä ei norppaa ole ollut vuosikymmeniin, on rauhoitettu. Kun kysyin tämän lisärajoituksen mielekkyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta kirjallisella kysymyksellä ministeriltä, hän vastasi lyhykäisyydessään, että alueet on rauhoitettu varmuuden vuoksi.

Kari Kulmala, kansanedustaja (ps) aktiivikalastaja Rääkkylästä

Savon Sanomat 29.6.2016

Sanomalehti Karjalainen 2.7.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *