Terveydenhoidon ammattilainen tekee monipuolista ja inhimillistä työtä hoitaen potilaita. Hoitajiin kohdistuva väkivalta on monelle lähes jokapäiväistä vaikka hän tekee työtään sinun terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Hoitajan yksintyöskentelyn on todettu lisäävän väkivallan mahdollisuutta. Väkivallan lisäksi monet hoitajat kokevat seksuaalista häirintää. Naishoitajien takamusta kosketellaan, rintoja hyväillään ja tehdään myös suoranaisia ehdotuksia. Tämän ei pitäisi kuulua heidän toimenkuvaan.
Vaaratilanteet työssä eivät koske enää vain mielenterveyshoitoa tai päivystyspoliklinikoilla iltaisin ja öisin työskenteleviä. Uhkaavia ja hankalia potilaita kohtaavat monet terveydenhuollon työntekijät päivittäin. Osa potilaista tuodaan päivystykseen poliisipartion toimesta ja poliisipartion poistuttua terveydenhoitohenkilöstö huolehtii jatkossa potilaan vartioinnista ja hoidosta. Potilaan väkivaltainen käyttäytyminen voi jatkua päivystyksen jälkeen myös vuodeosastolla sekä poliklinikalla.
Velvollisuus väkivallan uhan hallintaan ja häirinnän ehkäisyyn on ennen kaikkea työnantajilla, mutta se edellyttää myös työntekijöiden ja työterveyshuollon aktiivista osallistumista. Vaarojen ja riskien arvioinnin on katettava myös työskentely asiakkaan kotona, vaikka toimenpiteiden toteutuksessa onkin otettava huomioon työolosuhteisiin kohdistuvat työnantajan toimintamahdollisuuksien rajoitukset. Tällöin korostuvat toisaalta työntekijöiden ohjaus- ja perehdyttämisvelvollisuudet väkivallan uhan estämiseksi sekä välttämiseksi ja toimivien keinojen käyttöönotto asiakkaan kotona tehtävään työhön liittyvien vaaratilanteiden hallintaan.
Työturvallisuuslain mukaan väkivallan uhan huomioon ottaminen kuuluu työnantajan yleisiin velvollisuuksiin. Samassa laissa säädetään myös häirinnän ja epäasiallisen kohtelun poistamisvelvollisuudesta. Tärkeitä elementtejä turvallisuuden hallinnassa ovat lisäksi yhteistoiminta muiden työntekijöiden kanssa sekä työntekijöiden velvollisuus ilmoittaa työoloissa havaitsemistaan puutteellisuuksista, jotka voivat tai ovat jo aiheuttaneet haittaa tai vaaraa työntekijälle.
Turvallisuusuhkien hallinnassa on peräänkuulutettu niiden nykyistä parempaa tilastointia ja sitä, että tilastoinnissa tulisi käyttää yhtenäisiä kriteerejä. Tunnollinen uhka- ja väkivaltatilanteiden raportoiminen helpottaa parhaimmillaan ratkaisevasti tulevaisuuden hoitotilanteeseen varautumista. Monessa työpaikassa hoitohenkilöstö ei kuitenkaan pidä mielekkäänä erilaisten kaavakkeiden täyttämistä koska siitä ei nähdä olevan merkittävää hyötyä.
Pidän tätä ilmoittamisvelvollisuutta ja sen kehittämistä erittäin tärkeänä seikkana. Mikäli esimiehen toimintavelvollisuus tai pahimmassa tapauksessa asiantuntijaosaaminen puuttuu tai on vajavainen, on seurauksena helposti se, että väkivallan uhka ei tule riittävällä tavalla huomioiduksi eikä jatkossa estetyksi. Mielestäni ilmoittamisen tulisi tapahtua sähköisesti Valviran sivustoille. Tällöin saataisiin kattava kuvaus terveydenhoitotyössä tapahtuvista uhista ja niiden kasautuessa tiettyihin työpaikkoihin, voitaisiin niihin puuttua paremmin. Ei ole oikein, että hoitaja tulee työvuorosta kotiin mustelmilla joka kuukausi. Mustelmat eivät kuulu hoitajan työnkuvaan, eikä palkkaukseen.
Sanomalehti Karjalainen 1.6.2016