Hallitus satsaa teihin ja rataverkkoon

Hallitus esitteli tällä viikolla ns. korjausvelka-paketin toisen osan, joka on arvoltaan 364 miljoonaa euroa. Siitä perusväylänpitoon saadaan 163 miljoonaa euroa, rautateihin annetaan 101 miljoonaa euroa ja valtakunnallisesti yksityisteiden parantamisen valtionavustuksiin 30 miljoonaa euroa sekä n. 60 miljoonaa euroa erikseen nimettyihin MAL-kohteisiin.
Itse olen varsin tyytyväinen tähän pakettiin kokonaisuudessaan. Olen jo vaalikiertueella puhunut korjausvelan vähentämisen puolesta sekä siitä, että kansallisomaisuudestamme tulisi pitää parempaa huolta. Tämä korjauspaketti osoittaa, että nykyiset hallituspuolueet ovat panostamassa asiaan. Korjausvelkaa on hirvittävän paljon edellisten hallitusten saamattomuuden vuoksi!

Hallituksessa perussuomalaiset ovat viimein voineet vaikuttaa moneen asiaan. Moni rahoitusta pitkään kaivannut tieosuus tulee nyt hoidettua kuntoon. Sama koskee rautateitä. Infraan investointi lisää luonnollisesti myös työllisyyttä, mikä lienee meidän kaikkien toive.

Liikenneturvallisuus paranee tehtävillä toimenpiteillä Pohjois-Karjalan maakunnassa, etenkin Raatekankaan risteyksessä Joensuussa. Tein viime keväänä kirjallisen kysymyksen eduskunnassa juuri tästä risteyksestä. Kysyin mm, milloin risteyksen liikenneturvallisuutta parannetaan rakentamalla siihen eritasoliittymä. Tällöin ministeri Berner kertoi, että kaikki suunnitelmat ym. ovat valmiit, vain rahoituspäätös puuttuu. Nyt siis tuo rahoituspäätös on tehty ja risteyksen rakentaminen alkaa todenteolla. Samalla liikenneturvallisuus parantuu merkittävästi. Risterys on johtanut vuosikymmeniä kolaritilastoa yksittäisenä risteyksenä.

Pidän hyvänä, myös sitä, että Leppävirralla Sarkamäen kohdalle saadaan ohituskaista. Tämä helpottaa alueella liikkuvien raskaiden ajoneuvojen turvallista ohittamista. Raskaiden ajoneuvojen lukumäärä lisääntyy tulevina vuosina tiellä 23 hurjasti ja tie on kuolonkolareissa mitattuna ollut vaalipiirimme kärkipäässä.

Odotan edelleen, että Joensuun ratapihahanke saadaan etenemään suunnitelmien mukaan. Vielä tällä kertaa hallitus ei siihen rahoitusta antanut. Se ei antanut myöskään rahoitusta Kemie – Niirala välin korjaamiseen, vaikka hankeelle on todellinen tarve. Paljon on vielä tekemistä, myös ”vähempiarvoisilla” teillä. Toivottavasti 30 miljoonan lisärahoitus yksityisteiden parantamiseen tuo helpotusta tähänkin asiaan.

Asedirektiivistä neuvotellaan syksyyn saakka

Euroopan unionin asedirektiivin uudistusta koskevissa neuvotteluissa on edetty Suomen kannalta oikeaan suuntaan. Huomattavasti parempaan kuin mistä alun perin aloimme valiokunnissa neuvotella. Näyttäisi siltä, että tärkein tavoite eli reserviläistoiminnan nykymuotoinen jatkuminen onnistutaan turvaamaan.

EU-komission alkuperäisestä esityksestä on saatu muutettua jo paljon Suomelle tärkeitä asioita esimerkiksi maanpuolustuksessa, aselupien kestossa ja A-kategorian aseiden sekä lippaiden lukuisat mahdollisuudet poikkeuslupaan. Myös asekeräilijöiden oikeudet on otettu huomioon varsin hyvin. Aseluvan ikärajat myös säilyisivät ennallaan ja Suomessa käytössä oleva mahdollisuus myöntää rinnakkaislupia alle 18-vuotiaalle säilyisi.

A-kategoriasta siirtyvän aseen lupaa voidaan jatkaa vaikka uudet edellytykset eivät täyttyisi, jos henkilöllä on siihen ennestään lupa. Komission ehdotus aselupien määräaikaisuudesta ja viiden vuoden välein tapahtuvasta lääkärintarkastuksesta on neuvotteluissamme tyrmätty. Sen sijaan viranomaisten täytyy vähintään viiden vuoden välein tarkastella aselupia ja tämä aiheuttaa luonnollisesti lisätyötä. Kun edellytykset ovat kunnossa, lupa voidaan jatkaa. Suomessa voidaan kansallisessa toteutuksessa hyödyntää asetietojärjestelmän vuoden 2018 järjestelmäuudistusta ja tehdä tarkastelusta kansalaiselle mahdollisimman automaattista. Lisäksi useat muut asiakysymykset jätetään kansallisen harkinnan varaan.

Ensi viikolla käsitellään Euroopan unionin neuvoston yhteistä näkemystä asedirektiivistä ja Euroopan parlamentin on tarkoitus äänestää asiasta heinäkuussa. Tämän jälkeen syksyllä aloitetaan neuvottelut, missä pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys parlamentin ja neuvoston välillä. Jatkoneuvotteluissa Suomi vaatii, että urheiluammuntaa varten annettaviin aselupiin esitettävät lääkärintarkastus tai psykologinen arvio täytyy jättää kansallisesti harkittavaksi. Tämä on varsin tärkeä seikka.

Reserviläisammunnan ja metsästyksen lisäksi tulee ottaa huomioon myös urheiluammunnan harrastajien oikeudet. Asedirektiiviin täytyy saada kirjaus, että lupa A-kategorian aseisiin ja lippaisiin voidaan myöntää sekä ISSF:n (International Shooting Sport Federation) että IPSC:n (International Practical Shooting Association) tunnustamien lajien harrastajille. Pidän tätä erittäin tärkeänä seikkana.

Kari Kulmala, hallintovaliokunta sekä maa- ja metsätalousvaliokunta

Koti-Karjala 8.6.2016

 

Sisar hento valkoinen

Terveydenhoidon ammattilainen tekee monipuolista ja inhimillistä työtä hoitaen potilaita. Hoitajiin kohdistuva väkivalta on monelle lähes jokapäiväistä vaikka hän tekee työtään sinun terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Hoitajan yksintyöskentelyn on todettu lisäävän väkivallan mahdollisuutta. Väkivallan lisäksi monet hoitajat kokevat seksuaalista häirintää. Naishoitajien takamusta kosketellaan, rintoja hyväillään ja tehdään myös suoranaisia ehdotuksia. Tämän ei pitäisi kuulua heidän toimenkuvaan.

Vaaratilanteet työssä eivät koske enää vain mielenterveyshoitoa tai päivystyspoliklinikoilla iltaisin ja öisin työskenteleviä. Uhkaavia ja hankalia potilaita kohtaavat monet terveydenhuollon työntekijät päivittäin. Osa potilaista tuodaan päivystykseen poliisipartion toimesta ja poliisipartion poistuttua terveydenhoitohenkilöstö huolehtii jatkossa potilaan vartioinnista ja hoidosta. Potilaan väkivaltainen käyttäytyminen voi jatkua päivystyksen jälkeen myös vuodeosastolla sekä poliklinikalla.

Velvollisuus väkivallan uhan hallintaan ja häirinnän ehkäisyyn on ennen kaikkea työnantajilla, mutta se edellyttää myös työntekijöiden ja työterveyshuollon aktiivista osallistumista. Vaarojen ja riskien arvioinnin on katettava myös työskentely asiakkaan kotona, vaikka toimenpiteiden toteutuksessa onkin otettava huomioon työolosuhteisiin kohdistuvat työnantajan toimintamahdollisuuksien rajoitukset. Tällöin korostuvat toisaalta työntekijöiden ohjaus- ja perehdyttämisvelvollisuudet väkivallan uhan estämiseksi sekä välttämiseksi ja toimivien keinojen käyttöönotto asiakkaan kotona tehtävään työhön liittyvien vaaratilanteiden hallintaan.

Työturvallisuuslain mukaan väkivallan uhan huomioon ottaminen kuuluu työnantajan yleisiin velvollisuuksiin. Samassa laissa säädetään myös häirinnän ja epäasiallisen kohtelun poistamisvelvollisuudesta. Tärkeitä elementtejä turvallisuuden hallinnassa ovat lisäksi yhteistoiminta muiden työntekijöiden kanssa sekä työntekijöiden velvollisuus ilmoittaa työoloissa havaitsemistaan puutteellisuuksista, jotka voivat tai ovat jo aiheuttaneet haittaa tai vaaraa työntekijälle.

Turvallisuusuhkien hallinnassa on peräänkuulutettu niiden nykyistä parempaa tilastointia ja sitä, että tilastoinnissa tulisi käyttää yhtenäisiä kriteerejä. Tunnollinen uhka- ja väkivaltatilanteiden raportoiminen helpottaa parhaimmillaan ratkaisevasti tulevaisuuden hoitotilanteeseen varautumista. Monessa työpaikassa hoitohenkilöstö ei kuitenkaan pidä mielekkäänä erilaisten kaavakkeiden täyttämistä koska siitä ei nähdä olevan merkittävää hyötyä.

Pidän tätä ilmoittamisvelvollisuutta ja sen kehittämistä erittäin tärkeänä seikkana. Mikäli esimiehen toimintavelvollisuus tai pahimmassa tapauksessa asiantuntijaosaaminen puuttuu tai on vajavainen, on seurauksena helposti se, että väkivallan uhka ei tule riittävällä tavalla huomioiduksi eikä jatkossa estetyksi. Mielestäni ilmoittamisen tulisi tapahtua sähköisesti Valviran sivustoille. Tällöin saataisiin kattava kuvaus terveydenhoitotyössä tapahtuvista uhista ja niiden kasautuessa tiettyihin työpaikkoihin, voitaisiin niihin puuttua paremmin. Ei ole oikein, että hoitaja tulee työvuorosta kotiin mustelmilla joka kuukausi. Mustelmat eivät kuulu hoitajan työnkuvaan, eikä palkkaukseen.

 

Sanomalehti Karjalainen 1.6.2016