Entiset ministerit ovat turhautuneita

RKP:n kansanedustaja Haglund kertoi jättävänsä puolueensa johdon. Minulle tämä ilmoitus ei tullut yllätyksenä. Eduskunnassa on tällä hetkellä kansanedustajina useita entisiä ministereitä ja EU-kansanedustajia jotka ovat selvästi turhautuneita nykyiseen pestiinsä. Statuksen lasku on näkynyt heillä muussakin kuin palkassa. Entinen puolustusministeri, nykyinen kananedustaja Haglund ei siis ole mikään poikkeus. Myös entinen valtiovarainministeri Urpilainen on ollut nykyisessä eduskunnassa kansanedustaja erittäin näkymätön. Tätä ovat edesauttaneet puolueen miespuoliset johtohenkilöt. Nyt Urpilaiselle avautui kunniallinen mahdollisuus jäädä kotiin pientä adoptiolasta hoitamaan tämän vuoden loppuun saakka. Se on arvokas tehtävä ja järkevä päätös hänen kannaltaan. Poliittinen maailma on varmasti erilainen vuodenvaihteessa.

Ehkä eniten tämä turhautuneisuus näkyy kuitenkin edellisen hallituskauden opetusministeri Kiurun käyttäytymisessä. Hän moittii jatkuvasti hallituksen leikkauksia, joita nykyinen opetusministeri Grahn-Laasonen perustelee samoilla argumenteilla kuin Kiuru omana ministerikautenaan. En usko, etteikö kansanedustaja Kiuru tätä muistaisi. Mielestäni nykyinen opetusministeri on pärjännyt tehtävässään erittäin hyvin vaikka opetuksesta on ollut pakko leikata ja opetuksen rakenteita muutetaan.

Au pairit Australiassa

Au pairit Australiassa -sarja alkoi eilen maanantaina 14. maaliskuuta Yle TV2:lla. Katsoin kaikki jaksot jo ennakkoon Yle Areenassa. Syynä tähän oli se, että ohjelmassa on tyttäreni Henrietta ja mm. Seiskan toimittaja yritti väkisin tehdä ohjelmasta sensaatiota kun hän minulta tyttärestäni puhelimitse tiedusteli. Mitään sensaatiota tai rikollista ei ohjelmassa tapahtunut vaikka ohjelma oli muuten kokonaisuutena erittäin värikäs.

Ohjelmassa tapahtui paljon sellaista mitä ei käsikirjoitukseen oltu alunperin kirjattu. Yksi tytöistä joutui lähtemään jo viikon kuluttua uuteen perheeseen ja tyttärellenikin tapahtui mitä ihmeellisimpiä asioita. Kaikki tapahtumat kuuluvat kuitenkin tavallisten nuorten elämään. Nuorten keskuudessa poltetaan tupakkaa, juodaan alkoholia, bailataan ja rakastutaan.

Henrietta on luonteeltaan varsin suorapuheinen. Hän ei hyväksy, että joku korottaa itsensä muiden yläpuolelle. Hänen mielestä kaikki ovat samanarvoisia ihmisiä. Tämä hänelle on opetettu kotikasvatuksessa. Tämän sai ohjelmassa kuulla yksi au pair- tytöistä, eikä hänelle jäänyt asiasta varmaan mitään epäselvää. Viesti meni perille!

Henrietalla on kokemusta televisio-ohjelmissa toimimisesta. Hän on ollut peliohjelmien juontajana eri kanavilla yli vuoden ajan lähes päivittäin, siis satoja tunteja. Oli hienoa nähdä, ettei hänen tarvinnut tässäkään ohjelmassa näytellä vaan olla oma itsensä. Jonkin roolin vetäminen olisi ollut pidemmän päälle raskasta.

Kun Henrietta oli lähdössä Australiaan, niin sanoin hänelle lähtösanoina; ”Ole varovainen, muista elokuva Taken ja nauti elämästä”. Henrietta muisti ohjeeni kirjaimellisesti! Olen erittäin ylpeä tyttärestäni, joka on samanarvoinen muiden lasteni rinnalla.

 

 

Kuntajakoselvitys on lopetettava tarpeettomana

Tiedote 14.3.2016 klo 16.00

Rääkkyläläinen kansanedustaja Kari Kulmala (ps) vaatii kuntajakoselvityksen lopettamista.

Kuntaliitos Kiteen ja Rääkkylän välillä aiheuttaisi Kiteen ja Rääkkylän asukkaisiin syviä haavoja, eikä auta kummankaan taloudellista tilannetta pidemmällä aikavälillä. Kuntaliitos ei olisi liitoskunnissa kuntalaisten etu. Rääkkylän kunnanvaltuusto ja Kiteen kaupunginvaltuusto eivät ole yksimielisiä kuntaliitoksen suhteen, ja yksimielisyys vaaditaan vapaaehtoiseen kuntaliitokseen.

Kuntajakoselvittäjät totesivat jo aikaisemmin, että Rääkkylän kunta selviää taloudellisesti vuoteen 2019 ja sen jälkeen Sote-uudistus tuo paljon muutoksia jokaiseen kuntaan ja kaupunkiin. Mikäli kuntaliitoksessa luvattu yli kahden miljoonan euron ”porkkanaraha” tulisi Rääkkylän kunnalle ylimääräisenä valtionosuutena tai oikeiden syrjäisyyskriteerien johdosta takautuvasti, ei Rääkkylän kunnalla olisi taloudellisesti mitään hätää.

Korostan vielä sitä, että pakolla tehty kuntaliitos olisi hallitusohjelman vastaista ja sitä eivät perussuomalaiset ministerit ja kansanedustajat hyväksy. Päätöksen kuntaliitosasioissa tekee keskustalainen ministeri Vehviläinen.

Rääkkylä 14.3.2016

Kari Kulmala

kansanedustaja (ps) Rääkylästä

Koti-Karjala 16.3.2016

Tiedote: Turvallisuutta tuottavien organisaatioiden rahoitusta ja resursseja on lisättävä tuntuvasti

Turvallisuutta tuottavien organisaatioiden; poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen rahoitus ja resurssit ovat vaakalaudalla. Tämän vuoden rahoitus on turvattu, mutta jo seuraavana vuonna leikkaukset näkyvät edellä mainittujen organisaatioiden toiminnassa.

Poliisin toimintaympäristö on muuttunut lyhyessä ajassa enemmän kuin koko itsenäisen Suomen historian aikana. Valvonta vähenee ja rikokset yleisellä paikalla lisääntyvät. Toimintavalmius kiireellisissä hälytystehtävissä heikkenee, niin harva-alueilla kuin taajamissa. Kansalaisten luottamus turvallisuutta tuottaviin organisaatioihin heikkenee ja turvallisuustyhjiötä täyttämään on tulossa epävirallisia katupartioita.

Sopeuttamistoimien vaikutukset ulottuvat merkittävästi kuluvaa kehyskautta pidemmälle ja sen kustannukset myöhempinä vuosina saattavat olla hyvinkin tuntuvia. Kansalaisten turvallisuuden näkökulmastakin katsottuna turvallisuusviranomaisten riittävä, pitkäjänteinen resursointi on erittäin tärkeää. Poliisitaustaiset kansanedustajat kehottavat hallitusta pikaisiin toimiin turvallisuutta tuottavien organisaatioiden rahoituksen korjaamiseksi jolloin myös resurssit saadaan kuntoon.

Eduskunnan poliisitaustaiset kansanedustajat:

Kari Kulmala, Kari Tolvanen, Kalle Jokinen, Tom Packalen, Veera Ruoho, Reijo Hongisto, Mika Raatikainen

Leikitäänkö ihmisten toimeentulolla?

Maaseuturahaston tukien maksaminen on erittäin pahasti viivästynyt. Huoli Maaseuturahaston toimien käynnistymisestä on maakunnissa todellinen ja esimerkiksi yrittäjien yhteydenotot minuun ovat viikoittaisia.  Tein 16.12.2015 kirjallisen kysymyksen ministerille Maaseuturahaston käynnistämisvaikeuksista ja kysyin miten asiaan aiotaan puuttua.

Ministeri vastasi kysymykseeni, että ennakkomaksujen osalta hanketukien maksatus aloitetaan kevään 2016 aikana ja muiden tukien osalta sitten kun sähköinen tietojärjestelmä Hyrrä valmistuu. Ministeri ei kuitenkaan kerro, milloin Hyrrän on ajateltu valmistuvan. Vuoden 2015 loppuun mennessä Hyrrän kehittämiseen on laitettu jo yli 5 M€, eikä loppua näy.

Yritys- ja hanketukien paperipäätöksiä on alettu tekemään Ely-keskuksissa alkuvuoden 2016 aikana. Päätöksistä on kuitenkin yrittäjälle tai hanketoteuttajalle vain vähän iloa jos tukirahojen maksuja ei aloiteta nopeasti.

Kyseessä on yrittäjän tai maanviljelijän näkökulmasta katsottuna erittäin vakava ongelma, johon täytyy tulla ratkaisu välittömästi. Tämän ohjelmakauden ensimmäiset yritysinvestoinnit on tehty jo lähes vuosi sitten. Yrittäjä on maksanut investointien kustannukset itse omalla riskillään, luottaen siihen, että luvattu tuki maksetaan kohtuullisessa ajassa. Vuosi ei ole kohtuullinen aika. Yrittäjät haluavat tietää, missä heille kuuluvat tukirahat ovat ja miksei niitä voida jo maksaa.

Maaseutuohjelman rahoitus koko ohjelmakaudelle on 8,2 mrd. €, josta hanke- ja yritystukien ym. osuus on noin 800 M€. Keskimääräisesti laskien noin 200 M€ maaseudun kehittämisestä on nyt ”jossain pöytälaatikossa” odottamassa Hyrrän valmistumista.

Virkamiesten on helppo kiinteällä kuukausipalkalla kehitellä Hyrrää ilman että oma elintaso kärsii. Tukien maksun viivästyminen vaikuttaa suoraan yrittäjän, maanviljelijän sekä heidän perheidensä toimeentuloon, elintasoon ja elämänlaatuun. Asiaan on löydyttävä ratkaisu. Hyrrä-järjestelmän valmistumiselle on välittömästi saatava aikataulu josta on pidettävä kiinni.

Kari Kulmala, kansanedustaja (PS) maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen

Tervetuloa traktorimarssille Helsinkiin

Viime viikkoina on julkisuudessa puhuttu runsaasti kotimaisen maatalouden kannattamattomuudesta ja EU:n maataloustukien maksuviivästyksen viljelijöille aiheuttamista pahoista maksuvaikeuksista. Olen itsekin yrittänyt saada tästä tietoa päättäjiltä tahoilta, osin huonolla menestyksellä.

Tein kirjallisen kysymyksen ministeri Tiilikaiselle 16.12.2015 Maaseuturahaston käynnistämisvaikeuksista. Ministeri vastaa mm, että yritystuki- ja hankepäätöksiä aletaan tehdä paperipäätöksillä alkuvuonna 2016. Nyt ELY:issä odotetaan Maaseutuvirastolta paperilomakkeita, eli hankepäätöksiä ei ole tehty. Lisäksi ministeri vastaa, että hanketukien maksatus aloitetaan ennakkomaksujen osalta kevään aikana ja muiden tukien osalta sitten kun sähköinen tietojärjestelmä Hyrrä valmistuu. Ministeri ei kuitenkaan kerro, milloin sen on ajateltu valmistuvan vaikka Hyrrään on laitettu jo li 5 M€.

Huoli maaseuturahaston toimien käynnistymisestä on maakunnissa todellinen ja yhteydenotot minuun ovat viikoittaisia. Tällä hetkellä todellinen maaseudun kehittämisen ja elinvoimaisuuden pullonkaula on se, että ohjelmakaudesta on jo menetetty kaksi vuotta, toimijat ja yritykset ovat jumissa hankkeidensa kanssa. Hanke- ja rahoituspäätöksiä ei voida tehdä. Lisäksi ihmetyttää, missä nämä rahat ovat? Maaseutuohjelman rahoitus koko ohjelmakaudelle on 8,2 mrd€, josta hanke- ja yritystukien ym. osuus on noin 800 M€. Keskimääräisesti laskien noin 200 M€ maaseudun kehittämisestä on nyt ”pöytälaatikossa” jossain. Nämä rahat ovat siis joltain ja jostain tärkeästä kehittämishankkeesta pois!

Viljelijöiden purkauksen kohteiksi ovat joutuneet erityisesti Maaseutuvirasto ja sen henkilöstö, samoin kuin yleisesti EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja sen monimutkainen ja vaikeaselkoinen tukijärjestelmä. Tulehtuneen tilanteen takia viljelijät kokoontuvat tulevana perjantaina mielenilmaisuun Senaatintorille ja minusta se on aivan oikein. Toivottavasti tulee mahdollisimman paljon traktoreita paikalle.

Maataloudessa kaikki tuotannonalat ovat olleet jo pitkään vaikeuksissa. Kun tähän kaikkeen lisätään vielä useilla kuukausilla viivästyneet tukien maksatukset, Venäjälle asetetut pakotteet ja vastapakotteet, niin tilanne on todella paha. Nyt olisi hyvä aloittaa vaikka Venäjän pakotteiden purusta, koska niillä ei ole heille mitään merkitystä.