Kalastusluvan saamista yksinkertaisemmaksi eli yhden kalastusluvan mallia on toivottu jo pitkään ja vuoden vaihteessa 2016 tämäkin viimein toteutuu. Selkein muutos on, että kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset kalastusmaksut yhdistyvät. Uusi yhdistetty maksu on nimeltään kalastonhoitomaksu.
Maksamalla kalastonhoitomaksun saat kalastaa yhdellä virvelillä ja vieheellä koko maan alueella, pois lukien erikoiskohteet. Tuleva järjestelmä helpottaa vapakalastajien maksua, mutta on pyydyskalastajalle hieman kalliimpi kuin aikaisemmin.
Kalastonhoitomaksun maksavat edelleen kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat. Maksua ei tarvitse suorittaa, jos pilkkii, kalastaa mato-ongella tai niin sanotulla silakkalitkalla. Hyvä, että myös tämä silakkalitka on vapautettu, vaikka tämä kalastusmuoto on harvojen kalamiesten herkkua.
Vapakalastajille lakimuutos on edullinen. Aiemmin vapakalastukseen tarvittiin vuosittain 24 euron kalastuksenhoitomaksu sekä jokaisen kalastusläänin alueelle oma läänikohtainen maksu 31 euroa vuodelta tai kalastusalueen lupa. Yhden entisen läänin alueella saattoi siis kalastaa 55 euron vuosimaksulla, kun ensi vuoden alusta alkaen käytössä on kaikkien entisten läänien kalavesiä 39 eurolla. Tällä 16 euron säästöllä voi siis ostaa vaikka yhden hyvän vaapun.
Pyydyskalastus sen sijaan kallistuu jonkin verran. Pyydyskalastajien tulee maksaa jatkossa sama kalastonhoitomaksu kuin vapakalastajankin sekä hankittava vielä mahdollisesti vesialueen omistajalta lupa, kuten tähänkin saakka. Vesialueen omistaja määrittelee itse pyydysluvan hinnan. Monella vesialueella esim. katiskalla kalastaminen on vapaata, mikä on mielestäni erittäin hyvä asia. Katiskalla kalastamista tulisi ennemminkin suosia kuin kieltää tai rajoittaa.
Mateen pilkintä ryöstäjäpilkillä tai madeharalla kielletään. Tätä uudistusta en oikein ymmärrä, koska sillä ei ole mitään merkitystä esim. kalan elinvoimaisuuden säilyttämisen kannalta. Mateen pilkkijöitä tällä menetelmällä ei myöskään ole kovin paljon, joten miksi kieltää tarpeettomasti tehokas kalastusmuoto? Uusi tarpeeton rajoitus on myös verkkomäärän rajoitus. Ensi vuonna verkkoja saa kerrallaan käyttää korkeintaan 8 kpl/pyyntikunta. Suurempi verkkomäärä on sallittu vain kaupallisille kalastajille.
Kalastuslakia täydentävä kalastusasetus toteuttaa voimaan tulevan uuden kalastuslain tavoitteita. Uusi kalastusasetus tukee uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä. Kalastusasetus nostaa useiden kalalajien suojelun tasoa nykyisestä rauhoitusten ja pyyntimittojen avulla. Etenkin vaelluskalojen, kuten lohen suojaa parannetaan.
Uhanalaisia järvilohta ja taimenta suojellaan. Rasvaevällinen eli luonnossa syntynyt järvilohi rauhoitetaan kokonaan Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Rasvaevällinen taimen rauhoitetaan sisävesissä leveyspiirin 64°00’N eteläpuolella.
Vuodesta 2017 lähtien istutettavien taimenten, lohien ja järvilohien rasvaevä on leikattava pois. Eväleikkausvaatimus koskee kaikkia vuoden ikäisinä tai sitä vanhempina istutettavia lohia ja taimenia. Tämä mahdollistaa luonnossa syntyneiden ja istutettujen kalojen erottamisen toisistaan, minkä ansiosta otettava saalis on helppo valikoida. Rasvaeväleikatut eli istutetut taimenet ovat rauhoituksen ulkopuolella, ja rasvaeväleikatun taimenen pyynti- eli alamitta on 50 senttimetriä. Tämä on mielestäni erittäin odotettu muutos ja turvaa myös uistelukilpailujen jatkumisen monessa vesistössä.
Luonnontaimenta saa edelleen kalastaa lain mukaan Suomessa, mutta vain maan pohjoisosassa. Rasvaevällisen taimenen pyyntimitta on leveyspiirin 67°00’N pohjoispuolella 50 senttimetriä ja leveyspiirien 64°00’N ja 67°00’N välissä olevissa sisävesissä 60 senttimetriä. Nämä rajoitukset kuulostavat vähän väkisin tehdyiltä. Tämä 67°00 sijaitsee noin 50 km napapiiriltä pohjoiseen ja 64°00’N vähän Oulujärven eteläpuolella.
Kuhan alamitta nousee 37 senttimetristä 42 senttimetriin. Päätoimiset kaupalliset kalastajat saavat kuitenkin kalastaa kolmen vuoden siirtymäkauden ajan pienempää kuhaa koko maassa. Tällainen eriarvoisuus kotitarvekalastajan ja kaupallisen kalastajan tuntuu vähän erikoiselta. Pidän kuitenkin hyvänä, ettei kuhalle tullut aiemmin suunniteltua 70 cm ylämittaa. Se vasta olisi erikoinen päätös.
Kalastuslaki antaa mahdollisuuden asettaa paikallisesti asetusta tiukempia kalastusrajoituksia, jos ne ovat kalakantojen suojelemiseksi tarpeen. ELY-keskukset voivat myös alueellisesti määrätä valtakunnallisia pyyntimittoja korkeammista tai matalammista pyyntimitoista.
Tässä oli vain osa muutoksista. Muista muutoksista sekä koko tulevan kalastuslain – ja asetuksen näet osoitteesta 1.1.2016 lähtien: www.finlex.fi sekä www.mmm.fi